Ihminen. Sinä joka olet minusta tehnyt sinusta riippuvaisen. Sinä joka kesytit minusta seuralaisesi. apurisi ja ystäväsi. Miksi sinä hylkäsit minut yksin tähän kylmään ja pahaan maailmaan vaille huolen pitoa ja paikkaa minne mennä. Jätit minut kulkemaan, etsimään sitä jotakin ja nyt olen yksin nälissäni ja kylmissäni ja niin täynnä surua. Kaiken olisin sinulle antanut silti minut hylkäsit. Yksin kuljen ja toivon että ehkä sinut jälleen löydän...
Koira...
nimetön...
3209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihminen. Jonka läheisyyteen minä hakeuduin itse helpon ravinnon toivossa.Sinä et kesyttänyt minua, sinä et domestikoinut minua. Minä itse päätin lähestyä sinua ja sinun leirinuotiotasi helpon ravinnon toivossa. Yhdessä päädyimme metsästämään ja jakamaan ravinnon. Sinä ja minä olemme vuosituhansien saatossa muodostaneet suhteen jonkalaista ei ikinä maailmassa ole kahden eri lajin välille muodostunut. Minä olen saalistanut sinulle, vetänyt sinun rekeäsi, paimentanut lampaitasi, vartioinut sinua. Minä taas olen purrut lapsiasi, tuhonnut kotisi, aiheuttanut sinulle huolta karkaamalla. Mutta useimmilla meistä on luonasi hyvä koti, maailman paras.
ihana teksti "ja koira eri näkökulma"
lukemista, harmi vaan että joskus pitää ainakin tuo ensimmäinen paikkansa liiankin kirjaimellisesti.