Viikko-viikko

paperilla... kirjoitti:

Oon äitipuoli. Lapsi asuu meillä periaatteessa joka toisen viikon. Käytännössä homma menee niin, että lapsen äiti suunnittelee mielivaltaisesti lapselleen ohjelmaa myös nille viikoille, kun lapsen pitäisi olla meillä. Tälläkin viikolla lapsi on meillä 3 yötä vähemmän kuin piti, ja vain yhtenä päivänä äiti ei "tarvitse" lastaan mihinkään. Mieheni mielestä mitään ongelmaa ei ole. Hänen mielestään tuon asumisjärjestelyn ei tarvitse olla niin tarkkaa. Tottakai ymmärrän sen, että joustetaan, ja lasta kuunnellan, mutta mun mielestä tuo menee jo vähän yli. Vaikka meillä olisi suunniteltuna jotain menoa, lapsen äiti voi soittaa lapselle ja pyytää häntä esim. huvipuistoon. Tottakai lapsi valitsee sen, mikä tuntuu hauskemmalta. Sit taas me ei koskaan suunnitella mitään menoja niille viikoille, kun lapsi on äidillään. Kuulemma vaan sit jos on jotain tosi pakollista, ja harvoinhan niitä on! Mä oon puhunu tästä monta kertaa, ja mieskin on pyytänyt, että lapsen äiti kysyis ees ensin häneltä, mutta ei. Sille kuulapäälle ei mee mikään jakeluun. Mua vituttaa niin, että voi olla, että lähden meneen pian. Tältäkin viikonlopulta meni kaikki ihan perseelleen, kun lapsen äiti soitti lasta menemään mummollaan. Ja sielläkin pitää olla kaksi viikkoa, eli sen meidäkin viikon. Ja sit tietty lapsi taas hänelle. Parempi vissiin että mä en suunnittele yhtään mitään jatkossa. Kerrankin ois ollu aikaa hyvin kun oon ite lomalla. En mä viitti lasta kieltää menemästä sukulaistensa luo. Eihän mulla oo lasta kohtaan minkäänlaisia oikeuksia kuitenkaan. Enkä aio ruveta kilpaileen, kuka keksii hauskimmat tekemiset meidän viikoilla. Suututtaa kyllä ihan törkeesti.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä