Meillä on reilu 9-viikkoinen pentu ollut kohta kolme viikkoa. Ihmettelemme pennun "passiivisuutta". Se ei juuri koskaan aktiivisesti hakeudu kanssamme leikkimään vaan se täytyy aina houkutella leikkiin mukaan. Onko tämä normaalia pennun käytöstä?
Passiivinen pentu
Epätietoinen maalta
71874
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
mutta tuo 9 viikkoisen olo teillä jo kolme viikkoa aiheuttaa ihmetystä. Meillä ainakin tuo 5-6 viikon ikä on leikkiä ja oppimista täynnä emon hellässä huomassa. Silloin myös kasvattajan osuus pennun kanssa olemiseen suurenee eli vaativat paljon enemmän aikaa.
Mutta voin vain kertoa omista kokemuksistani. On meilläkin ollut koiria jotka ovat leikkineet ainoastaan lajitovereidensa kanssa, eli ei ihmisten.
Siis pentu on tullut meille 7-viikkoisena eli on ollut meillä pian kolme viikkoa ja on melkein 10 viikkoa vanha. Pentu ei ole arka, mutta ihmetyttää vaan kun se vehtaa nurkissa omien lelujensa kanssa. Sitten kyllä, kun houkuttaa tulee ihmisenkin kanssa leikkimään. Tähän asti tuntemani pennut ovat olleet oikeita "riesoja", aina leikkiin vaatimassa, tämä näyttää olevan toista maata.
chow pentu ei ihmisten kanssa puuhaamisesta ole ikinä välittänyt,10 viikkoisena mulle tuli.Rapsutettavaksi tulee kun itseään huvittaa,muuten nukkuu ja katselee maisemia,tosi flegmaattinen,kaksi muuta aivan erilaisia,paljon pirteämpiä =)
on sellainen ettei oikeasti välitä ihmisistä tippaakaan. Pistää ajattelemaan voiko tuollainen pentu koskaan luottaa omistajaansa?
Häntä ei kiinnosta namit, lelut eikä ihmiset, ei edes kehut. Hän menee täysin shokkiin kun ottaa syliin. tärisee, huutaa kuin syövä, raapii, rimpuilee, puree ja kirjaimellisesti räkää lentää suusta ja sieraimista. En tajua miksi yleensäkään hän ei välitä jos häntä palkitaan tai silitetään. Ainoastaan muut koirat kiinnostavat. Hän on nyt myös 9 viikkoinen.
Meillä oli kerran aivan samanlainen koiranpentu.Ainoa jonka kanssa pentu leikki oli puolisen vuotta vanhempi lajitoveri.Hankimme koirat samasta kennelistä muutaman kuukauden välein.Nimesimme joskus tätä pentua leikkisästi tosikoksi,sillä jos joku meistä ihmisistä yritti leikkiä tosikkopennun kanssa se alkoi istumaan ja tuijotti suoraan silmiin.Pentu ei hakeutunut leikkimään kuin toisen koiramme kanssa.
Aikuisena koirana tämä tosikko ei ymmärtänyt mitään virikepallon(kaan) päälle,vaan kiersi vain haistelemassa sitä epäluuloisen näköisenä.
Tämä koira oli helppo kouluttaa.Eikä aikuisenakaan antanut vieraiden ihmisten koskea itseään,jota ominaisuutta emme pitäneet ollenkaan huonona.Tämä tosikko oli koirana ihana oma persoonallisuus.
Sitä en tiedä olisiko tämä tosikkomme ollut syrjään vetäytyvä ilman vanhempaa sisarustaan.Joku täällä totesikin,että koirat ovat omia persooniaan,se pitää täysin paikkansa.
Luulisin, että on ihan normaalia käytöstä. Kaikki koirat ovat erilaisia. Kaikki eivät aikusenakaan välitä leikistä tai makupaloista.
Meidän koiruus on jo 3v ja aina on tykännyt leikkiä. Tosin nuorempana leikki itsekseen paljon eikä aina vieläkään leiki ihmisen kanssa jos ei satu huvittamaan. Tosin kyllä tuo jo leluja itsekkin ja pyytää leikkiin. Ehkäpä tuo teidänkin pikkuinen tuosta vanhetessaan innostuu.
Varauduttiin taas henkisesti pennun tuloon, kuten jotkut koliikkivauvan varalle... No, tuo onkin juuri tuollainen kuvailemasi flegmaatikko. Ajattelin, että löytyy varmaan vähintään joku sydänvika, mutta kovasti kehui eläinlääkäri koiraa. Että normaalia lienee. Toisaalta hyvä, ettei ole koko ajan jaloissa juoksemassa niin pysyy nuo ihmislapsetkin pystyssä :)