Asuntojen hintojen muutokset ulkomailla ei pelkästään riitä aiheuttamaan Suomessa mitään, mitä voisi kutsua rommaukseksi. Siihen tarvitaan paljon muutakin. Asuntojen pitää oikeasti olla ylihintaisia tai lainanhoitokulujen pitää oleellisesti kasvaa. Vaikka asunnot monen mielestä ovat kalliita, eivät ne ihmisten tuloihin nähden ole ylihintaisia. Eivät ainakaan samassa määrin kuin 1990-luvun vaihteessa, sillä tulot ovat nousseet.
http://www.stat.fi/til/ashi/2006/01/ashi_2006_01_2006-05-09_kat_001.html
sivulta kuvio 5 esittää asuntojen reaalisen hintakehityksen (ansiotasokehityksen suhteen) Suomessa vuodesta 1987 lähtien. Kuten sivulla sanotaan ansiotasokehitykseen suhteutetut asuntojen hinnat ovat vielä noin 20 prosenttia alempana kuin 1990-luvun vaihteessa.
Ja mitä korkoihin ja sen myötä lainanhoitokuluihin tulee, vuonna 1990 uusien asuntolainojen korot huitelivat jossain reilussa 12%:ssa. Korkojen nousu nykyisin samoihin lukemiin on epätodennäköistä.
Asuntojen hinnannousun hidastuminen, hinnannousun pysähtyminen ja jopa pieni korjausliike alaspäin on todennäköistä ja toivottavaakin kehitystä, mutta todellinen rommaus epätodennäköistä. Ainakin kasvukeskuksissa kysyntää riittää, ellei kaavoitusta yhtäkkiä saada lisättyä.
http://www.stat.fi/til/ashi/2006/01/ashi_2006_01_2006-05-09_kat_001.html
sivulta kuvio 5 esittää asuntojen reaalisen hintakehityksen (ansiotasokehityksen suhteen) Suomessa vuodesta 1987 lähtien. Kuten sivulla sanotaan ansiotasokehitykseen suhteutetut asuntojen hinnat ovat vielä noin 20 prosenttia alempana kuin 1990-luvun vaihteessa.
Ja mitä korkoihin ja sen myötä lainanhoitokuluihin tulee, vuonna 1990 uusien asuntolainojen korot huitelivat jossain reilussa 12%:ssa. Korkojen nousu nykyisin samoihin lukemiin on epätodennäköistä.
Asuntojen hinnannousun hidastuminen, hinnannousun pysähtyminen ja jopa pieni korjausliike alaspäin on todennäköistä ja toivottavaakin kehitystä, mutta todellinen rommaus epätodennäköistä. Ainakin kasvukeskuksissa kysyntää riittää, ellei kaavoitusta yhtäkkiä saada lisättyä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Oletetaan, että asunto ostetaan nyt:
Asunnon hinta: 175 000 euroa
Omarahoitus: 30% (52 500 euroa)
Lainamäärä: 122 500 euroa
Laina-aika: 15 vuotta
Korko: Euribor 12kk tänään 3,368% +
marginaalikorko 0,4% = 3,768%
Kuukausittainen lyhennys: 891,94 euroa
Vastaava asunto olisi ostettu vuonna 1990:
Asunnon hinta: 218 750 euroa (nyt ostetun asunnon hinta 20% halvempi kuin tämä hinta)
Omarahoitus: 52 500 euroa
Lainamäärä: 166 250 euroa
Laina-aika: 15 vuotta
Korko: 12,5%
Kuukausittainen lyhennys: 2.049,07 euroa
Tässä voi fiilistellä, miltä lainanottajasta tuntuu vastaavan asunnon kohdalla nyt ja vuonna 1990. Jos kyseisen asunnon haluaisin, voisin sen nykyisellään ostaakin, mutta vuonna 1990 ei olisi varaa (tai ainakin tarvittasiin pidempi laina-aika). Lyhennys kun olisi vuonna 1990 reilusti yli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Tottakai laskelmissa pitäisi huomioida korkojen vaihtelut laina-ajan kuluessa, mutta tämä on kuitenkin näkymä, jonka lainanottaja saa.
Totta, jos koko Suomi latistetaan tuommoiseen käppyrään, niin varmasti asia on näin.
Enemmän kiinnostaisi nähdä pk-seudun kuvaaja. Siellähän se mahdollinen kupla on!
Itsekin asun pienessä asunnossa neukkukuutiossa. Jos myisin tämän, olisin miljonääri mummon markoissa mitattuna. Aika käsittämätöntä, kun kämpässä on neliöitä alle 40.
Osoiteessa
http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_05_06_velat_varat.html
alin kuvaaja esittää, miten paljon keskimääräisellä nettokuukausipalkalla saa asuntoneliöitä. Eli kyse on kutakuinkin samasta asiasta kuin yllä. Ja tällä kertaa pääkaupunkiseutu on huomioitu myös erikseen.
Kuvaajaa on vaikea lukea tarkasti, kun siinä ei ole väliviivoja. Samasta syystä olen alle yrittänyt lukea alimman luvun vuoden 1990 luvun sijaan, vaikka aikaisemmin puhuin juuri vuodesta 1990. (Jostain saattaisi löytyä tarkatkin arvot.)
Uusin koko Suomi: 0.97 m2
Alin koko Suomi: 0.55 m2
Eli asuntojen ollessa kalleimmillaan 1980-luvun lopussa keskimääräisellä nettokuukausipalkalla sai koko Suomessa 43% vähemmän neliöitä kuin nyt.
Uusin pk-seutu: 0.66 m2
Alin pk-seutu: 0.40 m2
Eli asuntojen ollessa kalleimmillaan 1980-luvun lopussa keskimääräisellä nettokuukausipalkalla sai pk-seudulla 39% vähemmän neliöitä kuin nyt.
Eli tuohon 1990-luvun vaihteeseen verraten ei näytä olevan eroa puhutaanko koko Suomesta vai pk-seudusta.
Mielenkiintoista on myös huomata että vuonna 1999 nettokuukausipalkalla sai itseasiassa vielä vähemmän neliöitä kuin nyt.
ostohaluihin nähden ovat liian korkeat. Jos Äetsän piilopirtti ei kelpaa kenellekään ja silti siitä pyydetään 10.000 €, on kyseessä selvä hinnoittelukupla. Syrjäisten seutujen kiinteistöomistajilla voi ehkä olla vaikeuksia visioida mielessään tilannetta, jossa kukaan ei kertakaikkiaan halua heidän taloaan vaivoikseen. Ei edes ilmaiseksi.
Kiva nähdä asiallista keskustelua asuntojen hinnoista vaihteeksi. :)
Hieman tarkoitushakuista on kuitenkin verrata kaikilla mitareilla "kaikkien aikojen" korkeimpiin arvoihin. Eikö?
Kun 89-90 neliöitä saikin ansiotuliolla enemmän, vertasit sitten vielä aiempaan ajankohtaan.
En kyllä itsekään usko "romahdukseen" - hintojen nousun pysähtymiseen, tai mahdollisesti lievään laskuun kylläkin.
"Hieman tarkoitushakuista on kuitenkin verrata kaikilla mitareilla "kaikkien aikojen" korkeimpiin arvoihin. Eikö?"
Jep, mutta niin täällä kuin muuallakin on tehty samaa vertailua joskin toisesta näkökulmasta. On jätetty ansiokehitys ja korot huomioimatta ja verrattu asuntojen hintoja tai reaalihintaindeksiä tuohon 1990-luvun vaihteeseen. Ja sitten päivitelty, että ihan samalta näyttää, ja alettu povata sitä suurta rommausta. Mielestäni oli syytä tarkastella asiaa laajemmin, ja huomata, ettei se nyt ihan samalta näytäkään :).
"Kun 89-90 neliöitä saikin ansiotuliolla enemmän, vertasit sitten vielä aiempaan ajankohtaan."
Itse asiassa en. Olisin saanut haluamani (aikasemman kuvaajan yhteydessä mainitsemani) noin 20% tuosta vuodesta 1990, mutta kun siinä kuvaajassa ei ole apuviivoja on vaikea sanoa, missä se vuosi 1990 tarkalleen ottaen on. Se kuvaaja on juuri siinä kohdalla niin pystyssä, että pienikin heitto jompaan kumpaan suuntaan tekisi laskemaani turhan suuren virheen. Jos olisin löytänyt kuvaajan pohjana olleet tarkat arvot jostain, olisin ehdottomasti laskenut vuoden 1990. (Ehkä tosin vielä lisäksi tuon hintahuipun ;).
mutta onko jossain sitten rommannut?
Briteissäkin, jossa takavuosien nousu oli paljon meikäläistä hurjempaa, on vuosinousu rauhoittunut + 5%:n tasolle. Jos tuo on se rommaus, niin menköön nyt tämän kerran.
Olet oikeassa. Ei myöskään minulla ole tiedossa yhtään maata, jonka hintakehitys voisi edes potentiaalisesti vaikuttaa Suomen hintakehitykseen ja jossa olisi rommannut. Hintojen nousu on korkeintaan pysähtynyt.
Tällä palstalla nyt kuitenkin odotetaan jotain Britannian (tai muun Euroopan) tai Yhdysvaltojen rommausta, ja tarkoituksenani oli herättää keskustelua siitä, että jos sellainen tapahtuisi, niin entä sitten?
Siten sitten että kaikki vaikuttaa kaikkeen. 90 luvun lamakaan ei ollut vain suomalainen tai Suomesta lähtöisin oleva ilmiö.
Yhdysvallat on edelleenkin (vaikka Aasia kovasti kasvaakin) maailman talouden mahtimaa, ja on totta, että Yhdysvaltojen taloudella on vaikutuksensa myös Suomeen. Suomessa on kuitenkin oltava todellinen asuntokupla, jotta rommaus saadaan aikaan, ja kuten on aikaisemmin tullut esitettyä niin 1990-luvun vaihteessa asuntomarkkinoilla sellainen oli. Asuntojen tulotasoon suhteutetut hinnat olivat aivan eri tasolla kuin nyt, ja niin oli lainanhoitokulutkin. Pelkän talouskasvun hiipumisen aiheuttama asuntojen kysynnän väheneminen ei takaa mitään rommausta, vaan voidaan selvitä pelkällä maltillisella korjausliikkeellä. Tietysti seuraavaksi pitäisi määritellä, missä menee rommauksen raja.
Suomeen! Usa on maailman kulutuksen veturi joka vetää perässään useampaa maata kuin uskotkaan. Asuntojen hintojen ja ennenkaikkea korkotason muutokset hillitsevät yksityistä kulutusta joka puolestaan sysää vahvasti kotimaisesta kulutuksesta riippuvaiset jenkki yritykset taloudelliseen ahdinkoon josta seuraa irtisanomisia, epätoivoa ja pakkohuutokauppoja. Suomi taas puolestaan uppoaa suohon mukana koska vientiyrityksemme tuottavat (muutamaa kulutusjättiä huomioon ottamatta) investointituotteita joiden kysyntä romahtaa taantuman ja korkeiden korkojen aikana. Tästä seuraa taantuma, jopa lama, suomeen tunnetuin seurauksin. Rahapolitiikka on nyt jo ennätyksellise löysää sekä muiden käsissä ja julkinen sektori painii jo nyt nousukaudella rahapulan kanssa. Ihmiset joiden ei olisi ikinä pitänyt saada lainaa ovat nyt velkaantuneempia kuin koskaan. Voit laskea millä taikalaskimella tahansa tulevaisuutta mutta fundat osoittavat pahasti kaakkoon. Ainiin, se kuuluisa rakennemuutos ja öljyn hinnan aiheuttama stagflaatio (tänään viimeksi iran uhitteli). 1 1 1=Helvetillinen lama 10 vuoden kuluessa, ja tuulipuvut kahlitsevat itseään 30 vuodeksi samaan kuutioon.
Taantuma tulee aikanaan, ja hyvin mahdollisesti Yhdysvalloista. Paljon on kuitenkin muuttunut edellisen laman jälkeen. Mitä Aasian markkinoilla tapahtuu, jos Yhdysvalloissa talous romahtaa? Miten Aasian markkinat vaikuttavat Suomeen? Toimiiko Aasia maailmanlaajuisen taantuman lieventäjänä?
Miten suuri osa edellisen laman asuntojen hinnan laskusta johtui lamasta ja miten suuri osa sitten ilmeisestä asuntokuplasta? Ja milloin ylipäätään voidaan puhua asuntojen hintojen romahduksesta, ja mikä voidaan vielä lukea hallituksi laskuksi? Olisiko joku -20% sopiva raja romahdukselle?
Milloin seuraava taantuma tulee? Miten asuntojen hinnat kehittyvät tästä hetkestä siihen hetkeen? En edelleenkään usko, että Yhdysvaltojen talouden taantuma ajaisi Suomen asuntomarkkinat vääjäämättä romahdukseen. Mitään 1990-luvun hintaromahduksen kaltaista ei nähdä, ja pankitkin pysyvät pystyssä :). Asuntomarkkinat ovat terveemmällä pohjalla kuin silloin. (Eri asia on siinä tapauksessa tietenkin, jos tässä nyt vielä vuosia hinnat nousevat samaa vauhtia.) Siitä varmasti kaikki ovatkin samaa mieltä, että asuntomarkkinat pitää pikkuhiljaa saada tasaantumaan, ja tämän päivän uutisten perusteella näyttäisi, että niin saattaa olla tapahtumassakin.
Vastakysymyksiä kysymykseen; "Miten käy aasian talouden jos Usa romahtaa"
Mikä maa mahtaa olla suurin viejä USA:aan?
VS: Kiina
Missä tilanteessa Kiinan kotimarkkina on - voiko se kompensoida viennin takkuamisen?
VS: huonossa - ei voi
Hakevatko suomalaiset massamarkkinoiden pelaajat kasvua Kiinasta?
VS: Kyllä
Allekirjoitan vaikutuksen käsityksen suomen erilaisesta tuotantorakenteesta jonka johdosta suomeen iskee "teolliset lamat". Suomen "pelastaa" vain korkea öljyn hinta -> venäjän talous kuumenee ja sinne saadaan vietyä investointikamaa.
Aasia on muutakin kuin pelkkä Kiina, vaikka Kiina onkin toiminut kasvuveturina. Muiden Aasian maiden taloudellinen vaikutus on kasvamassa. Lisäksi Kiinan kotimainen kulutus on kasvussa. Aasiakysymyksen kannalta ilmeisesti oleellista on, jos Yhdysvaltojen talous romahtaisi, niin MILLOIN se romahtaisi?
Sitten epäolennainen puuttuminen yhden tietovisakysymyksen vastaukseen:
"Mikä maa mahtaa olla suurin viejä USA:aan?
VS: Kiina"
Ainakin vuonna 2004 Kiinan osuus USA:n tuonnista oli noin 10%. Ykköspaikkaa piti EU (ei tosin ole yksittäinen maa), ja sen jälkeen Kanada.
kun sinun täytyy hakemalla hakea se mahdollisimman "hyväntuntuinen" kuvaaja. Ainoa tärkeä kuvaaja on asuntojen reaalihintoja koskeva kuvaaja, jolloin voit verrata mitä muuta voisit ostaa asuntosi hinnalla! 90-vuonna yhden huoneen vähentämisellä sai ostettua pari uutta fillaria, mutta 06-vuonna yhden huoneen vähentämisellä saa uuden auton! Todellisuudessa asiat on laitettava vaakakuppiin EIKÄ haettava epätoivoisesti lohduttavaa kuvaajaa!!!
Minulla on velkaa tasan 0 euroa. Seuraavaksi minua varmaan luullaan työn vähenemistä (rommausta) pelkääväksi välittäjäksi, joka on tullut Suomi24:een manipuloimaan markkinoita ;).
Tässä aikasemmissakin tällä palstalla esitetyssä linkissa on reaalihintaindeksi:
http://www.stat.fi/til/ashi/2006/01/ashi_2006_01_2006-04-28_tie_001.html
Reaalihintaindeksi alkaa pikkuhiljaa hipomaan tuota 1980-lopun huippuarvoa. Se ei kuitenkaan sulje pois tosiasiaa, että suomalaisilla on suhteessa enemmän rahaa käytettävissä kuin tuolloin. Ja suomalaiset perinteisesti haluavat asua omassa. Mieluummin rahat käytetään omaan asuntoon kuin viiteen uuteen autoon pihalla.
kuvaa teitä, oi tyfnyperseet. Hakekaa mitä käppyröitä haluatte, hinnat nousee.