Oletteko olleet koskaan kateellisia kauniille ihmiselle? Mikä hänen kauneudessaan kadehdutti? Miten kateuden kohde sai tuntea kateutenne, jos sai?
Puhetta kauneudesta
Oletteko kateellisia?
182108
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
En ole kateellinen kauniille ihmisille, olen itsekin kaunis ja saan katseita sekä miehiltä että naisilta, katseita en pysähdy sen tarkemmin tulkitsemaan.
Katselen itse mielelläni kauniita naisia, silmä lepää, olipa se klassista tai persoonallista kauneutta.
Sitä paitsi kadehtiminen vie turhaa energiaa, aina on jossain joku minua kauniimpi, nuorempi, viehättävämpi...saa ollakin, niitä haluaisin juuri katsella..utopiaa.
Otaksun tämän liittyvän tällä kertaa ulkonäköön.
Kauniit ihmiset sukupuolesta riippumatta ovat ansainneet huomionosoituksen eli kunnioittavan katseen. Miesten kohdalla suhtautuminen on analyyttista - "hän varmaankin huolehtii itsestään vimpan päälle" tai "hänellä lienee pilke silmäkulmassa, kun ei ole antanut elämän murjoa". En tarkoita pilkkoa ketään paloihin, mutta nämä ovat usein ensivaikutelmat.
Naisten kohdalla suhtaudun kauneuteen kuin passiiviseen huumeeseen: on helppo sanoa ei, mutta silloin tällöin jalat menevät väkisin alta.
Itse edustan sopusuhtaista femmeä, en ole perinteisessä mitassa kaunis (joskaan en rumakaan). Mieleenpainuva voisi olla osuva ilmaisu. Jos joku katsoo sua silmäkulmastaan arvioiden, niin ei hätää: se on vain mun kauneustutkani =)
ole koskaan ollut kateellinen kenellekään kauneudesta. Kyllä se kovasti imartelee, kun sekä miehet että naiset tykkää, mutta tutustumisen ja ihastumisen jälkeen se ulkonäön merkitys hälvenee, ainakin mulla. Jos ei ole muuta antaa kuin kuori, niin eipä se pitkälle kanna. Kauniskin ihminen voi olla ruma, jos on ilkeä ja ylimielinen. Ihastuin kerran yhteen tyttöön, joka ei perinteisellä tavalla ollut kaunis, mutta sisäinen kauneus paistoi niin kauas, että hän sulatti minut täysin.
aihetta keksinyt ..?
Keskusteltaisiinko seuraavaksi vaikka eri huulipunien sävyistä ..?
hieman laajempi käsitys kuin huulipunan sävy! Kauneuteen itseensä voi sisältyä lukemattomia asioita, joista keskustella. Kukaan ei ole ennakolta määritellyt millä tavalla kauneuskysymykseen pitäisi ottaa kantaa! Eikun rustaamaan vaan!
Joo... onhan niitä kateuden aiheita, ja kun on semmonen moodi, nyt kyl voi tosiaan välillä harmittaa. Mut sit taas paremmalla tuulella varmasti säteilen itsekin omalla valloittavalla tavallani.
itseäni kauniiksi, mutta omistan kaksi silmää, kaksi korvaa, kaksi nenää (okei en), kaksi kättä ja jalkaa.
Mä olen se "ruma ankanpoikanen" kun kuljen toisen seurassa. Olen se vanhojen miesten tuleva vaimo(jos niillä ei olisi jo sellaista).
Mä olen ystäväni ex-poikaystävien tuki, kun ne tajuavat mikä kusipää taas se minun kaunis ystäväni oli - vaihtaessa mukamas parempaan.
(joo ei se enää ole mun ystävä, mutta ne miehet on)
En ole kateellinen kauniille naisille, vaan useasti pettynyt. Kerran bussia odotellessani käveli ohitseni nuori kaunis nainen, joka tokaisi:
-että sä olet ruma;jatkaen matkaansa.
(jäin seisomaan suu auki pysäkille)
Jotenkin vain on mennyt luottamus ns. liian kauniisiin naisiin. Välillä tuntuu kuin meillä olisi kyky valita elämämme. Kärpässieni: houkuttelevan kaunis, mutta helvetin myrkyllinen; korvasieni: outo näky, mutta oikein käsiteltynä hemmetin herkullinen; herkkusieni:saa mistä vaan,muodossa kuin muodossa, mutta seuraavana päivänä et muista saaneesi, jne...
En halua yleistää kaikkea, tykkään kuitenkin itse katsoa omasta mielestäni kauniita naisia. Joskus vaan toivoisi ihmisten näkevän syvemmälle, itsensä takia.
pitää olla myös kaunis mieli, muuten se kaunis kuorikin katoaa. Säteily tulee sisältäpäin. Kauneus on katsojan silmissä.
on kyllä myönnettävä että kerran sovitukopissa rukoilin jumalaa siitä paikasta poistamaan 8 kiloa minusta. Niin turhamainen olin. Mutta vissiin en tarpeeksi hurskas tai jotain, koska näin ei tapahtunut.
Eihän sitä jaksa kadehtia kauneutta ei älyä ei mainetta ei mammonaa.
Mun elämä kuluu siinä että pidän kultani ja minun elämäni parhaalla mahdollisella tasolla ja olenkin saanut siitä rauhan ja tyytyväsiyyden mieleeni jota ei voisi millään korvata.
Ei mulla ole superaivoja että mun kapasiteetti riittäisi kadehtimaan muiden ominaisuuksia ja vielä keksimään jotain kostoa heille niistä.
Se on tuo oma elämä liikaa tiellä.
Minä ja Pieni Silkkinen I kadehdimme molemmat toistemme kauneutta. Ulkopuolisen silmin kun minä sanoin, että "me olemme niin kuin kaunotar ja kulkuri", niin tämä ulkopuolinen sanoi, että sinä olet siinä se kaunotar.
Vaikka en arvosta lainkaan omaa ulkonäköäni niin joidenkin mielestä minä olen persoonallisella tavalla kaunis. Pieni Silkkinen I sanoo, että olen kuin Fanny Ardant.
Kun ihmiset ovat kuitenkin pohjimmiltaan tylsimyksiä ja kun kaikki sanottava on jo sanottu maailmankirjallisuuden klassikoissa, tärkein ja mieleenpainuvin anti maailmankaikkeudessa ihmisessä on tämän ulkonäkö.
Pieni Silkkinen I oli kansainvälinen malli ja teki töitä Pariisissa ja Rivieralla ehkä noin 15 vuotta sitten. Sen jälkeen on tullut kaksi kiloa per vuosi. Hän itse sanoi, ettei koskaan ollut terve kun oli sairaalloisen laiha. Muutenkaan hän ei paljon mallin uraansa arvosta. Kauniin ulkonäkönsä ansiosta kaikki portit ovat olleet hänelle auki.Hän on elänyt kuin jonkinlaisen kauniin sadun, jonka minä olen jakanut hänen kanssaan rakastaessaan häntä. Eikä hän arvosta sitä eikä se satu tee häntä onnelliseksi.
Olen aina ollut hyvin hoikka, jos en suorastaan laiha. Laihduttaa ei ole todellakaan tarvinnut ja syödä on saanut. Minä jopa kärsin laihuudestani - aikani - koska usein joku täti-ihminen puristeli laihoja käsivarsiani ja ruikutti, että oletpa sinä laiha... Ei ole mistä kiinni ottaa jne. jne. Tiedättehän te, miten kuin yhteisestä sopimuksesta laihuudesta saa nälviä vaikka kuinka, mutta ei lihavuudesta, sehän on loukkaus ja ollut tabu.
Jossakin vaiheessa aloin kuulla myös toisenlaisia huokauksia siihen suuntaan, että olisinpa minäkin noin hoikka... Ja että sulle kaikki vaatteet sopivat niin hyvin, kun olet niin sopusuhtainen... Minä aloin katsella itseäni uusin silmin peilistä ja aloin huomata, ettei se laihuuteni oikeastaan ollutkaan niin kamalannököistä. Minä sain kerrospukeutuakin olematta kuin jokin lyyli jne. Aloin pitää itsestäni ja huomasin, että oikeastaan ihmiset haluaisivat olla hoikkia, lihavuus ja pyöreys on usein sittenkin isompi ongelma ihmisille kuin laihuus tai hoikkuus! JEAH.
mikäs siinä, näpsäkkä on ainakin ollut, nykyistä olotilaa en tiedäkkään. Aika ei ole siis muuttanut ainakaan hänen taipumustaan jäädä miesten tahdon alle kuitenkaan. Siitä olisi saanut päästä eroon.
Hän voi hyvin pahoin.
kaunis on paljon kauniimpi kuin kuin nämä missikisojen "hammastahnakaunottaret".
T-T
osa ei aina ole helppo. Hyvällä ulkonäöllä tässä tarkoitan sopusuhtaisen tasaista, hyvin kaavamaista ja siksi huomiotaherättävää ulkonäköä. Ennalta-arvattavaa siis, kauneuden kanssa en näe sillä mitään tekoa.
Hyvännäköinen herättää huomiota nauttipa siitä tai ei. Se voi olla kiusallista huomion kohteeksi joutuvalle ja seurassa liikkuvat saavat myös osansa halusivatpa sitä tai eivät.
Hyvän näköisille löytyy yleensä ottajia myös suhteilumerkityksissä. Niin pinnallisia me ihmiset olemme. Se mikä miellyttää silmää, sen tahdomme omaksi tai ainakin hetkeksi käyttöömme. Sillä taas ei ole merkitystä onko halumme kuinka kiusallista hyvännäköisen kannalta tai sillä mitä halumme ja toimintamme saa hänen elämässään aikaan. Hyvännäköisyys yksinomaan ei tee ketään kauniiksi.
...tuo stereotyyppinen hyvännäköisyys myös persoonallisesti kauniisiin. Sama vaiva.
varmaan pitäisi ajatella, että musdsa on jotain vikaa, koska olen todella kaunis, mutta kukaan ei halua olla kanssani. Kaikki jutut aina lässähtää. Kaipa sitten teen jotain niin väärin. Olen toki saanut jonkin verran myös nauttia ulkonäöstäni, mutta antaisin palan pois siitä, jos saisin rakkautta. Eikä se todellakaan pidä paikkaansa, että kaunis ihminen olisi automaattisesti onnellinen..yksinäiseltä tuntuu. En tiedä mitä teen väärin, mutta jos aina päädyn olemaan yksin, en voi muitakaan syyttää. En ole pinnallinen tai koppava, mutta aika vahva persoona, mikä lie syynä. Itse en edes katsele mitään superkauniita naisia, vaan se tietty tyyli ja kauneus, joka uhkuu sisältä...ei tässä jauhamisessa ollut mitään järkeä, kunhan otin kantaa kysymykseen...
kauniin naisen kanssa.
Oli siinä pitelemistä, kun naiset ja miehet oli lääpällään.