Pentium 4

Jos tekniikka on hallussa niin KYLLÄ itsekasaamiselle ja EI ostokoneelle, jos on epävarma niin EI rakentelulle ja KYLLÄ ostokoneelle vaikka hieman kalliimmaksi tuleekin.

Mutta se vasta kalliiksi saattaa tulla jos ei tarkkaan tiedä miten kone pitäsi kasata ja mitä asioita siihen kuuluu, voi saada kalliita labroja aikaiseksi.

Tuohon emoon ei ollut kovin helppo löytää esim. sopivaa prossua, kun myyjä liikkeen nk. tukikin antoi tasan asiantuntematonta infoa, onneksi on netti ja komponentien valmistajien sivut.
Nuo vanhat verkko- ja näyttökortit tunnistuivat lennossa sekä Linuxissa että winkussa, ainoa ajuri mitä jouduin käyttämään oli, kuten arvata saattoi
integroitua realtekin äänikorttia ei winXP osannut tunnistaa Linux taas meni tapansa mukaan ihan heittämällä.

Tämä oli kuitenkin niin helppoa että aloitan seuraavan projektin uusimmilla komponenteilla, ihan kotelon teosta lähtien, tosin aikaa taas tulee palamaan jonkin verran.

alle 300€ kirjoitti:

Tuohon emoon ei ollut kovin helppo löytää esim. sopivaa prossua, kun myyjä liikkeen nk. tukikin antoi tasan asiantuntematonta infoa, onneksi on netti ja komponentien valmistajien sivut.
Nuo vanhat verkko- ja näyttökortit tunnistuivat lennossa sekä Linuxissa että winkussa, ainoa ajuri mitä jouduin käyttämään oli, kuten arvata saattoi
integroitua realtekin äänikorttia ei winXP osannut tunnistaa Linux taas meni tapansa mukaan ihan heittämällä.

Tämä oli kuitenkin niin helppoa että aloitan seuraavan projektin uusimmilla komponenteilla, ihan kotelon teosta lähtien, tosin aikaa taas tulee palamaan jonkin verran.

Epoxin sivuilta löytyi kaikki päivitykset, niitä ei kuitenkaan tarvinnut, vaikka tuo uusi Epox olikin jo n. 10 vuotta myynnissä ollut malli.

alle 300€ kirjoitti:

Tuohon emoon ei ollut kovin helppo löytää esim. sopivaa prossua, kun myyjä liikkeen nk. tukikin antoi tasan asiantuntematonta infoa, onneksi on netti ja komponentien valmistajien sivut.
Nuo vanhat verkko- ja näyttökortit tunnistuivat lennossa sekä Linuxissa että winkussa, ainoa ajuri mitä jouduin käyttämään oli, kuten arvata saattoi
integroitua realtekin äänikorttia ei winXP osannut tunnistaa Linux taas meni tapansa mukaan ihan heittämällä.

Tämä oli kuitenkin niin helppoa että aloitan seuraavan projektin uusimmilla komponenteilla, ihan kotelon teosta lähtien, tosin aikaa taas tulee palamaan jonkin verran.

>> Tuohon emoon ei ollut kovin helppo löytää esim. sopivaa prossua

No, enpä juurikaan tiedä intelin prossuista kun olen amd:tä käyttänyt mutta eikö kanta ja väylänopeus riitä antamaan tarvittavat lähtökohdat joilla prossun löytää? Äkkiä katsottuna tehokkaimmasta päästä siihen saisi tällaisen; Pentium 4 "Prescott" Boxed, 2.8GHz, S478, 1MB, 533MHz eli prescott ytimellä, huomaa että välimuistia on peräti 1MB, northwoodissa on ilmeisesti vain 256kB tai 512kB. Tuki 533MHz väylänopeudelle siinä taisi olla, veikkaan että bios pitäisi tässä tapauksessa päivittää sillä emolla on jo muutama vuosi ikää ...KORJAANKORJAAN!! viimeinen biospäivitys on heinäkuulta 2003 ja prescott-ydin julkaistiin alkuvuodesta 2004 joten eipä taida toimia eli on tyytyminen tuohon northwoodin. Mutta toimiihan se silläkin ihan hyvin heh..

>>Tämä oli kuitenkin niin helppoa että aloitan seuraavan projektin uusimmilla komponenteilla, ihan kotelon teosta lähtien, tosin aikaa taas tulee palamaan jonkin verran

Joo, suosittelen tutustumaan mikrobitti-lehden hintavertailuun (http://www.mbnet.fi/hintaseuranta/ ) sekä pistä muutama paikallinen pc-liike suosikkeihin ja rakentele oma vertailutaulukko hinta-laatusuhteelle. Itse aloitan aina siten että mietin mitä aion koneella tehdä eli määritän perusvaatimukset. Näin saan muistin määrän, prossun ja näytönohjaimen määriteltyä, lisäksi kovon tyyppi. Seuraavaksi valitaan sopiva emo osille, karsinta alkaa prossun edellyttämästä kannasta ja muistiväylän nopeuksista sekä näytönohjaimen kannasta agp-pcie. Kun emo on valittu tarkistetaan kukkaro ja mietitään tarviiko hintaa saada alemmas vai voiko sallia lisäkuluja ja sen mukaan tutkitaan komponenttien ominaisuuksia. Pelaaja sijoittaa parempaan näytönohjaimeen, tehokäyttäjä lisämuistiin tai prossun ominaisuuksiin, imuroija ostaa isomman kovon tms. Lopuksi täytyy vielä kerran käydä lista läpi ja varmistaa että valitut osat ovat keskenään yhteensopivia, väylänopeudet ja tyypit lähinnä. Kaupassa kannattaa vielä kysellä myyjältä mielipidettä pakettiin vaikka yleensö ne ei kyllä tiedä paskaakaan muta joskus sattuu osaava kaveri kohdalle ja voi saada hyviä vinkkejä. Tärkeintä on muistaa että kone on osiensa summa eli kokonaisuus ratkaisee joten osien valinnassa kannattaa pyrkiä tasapainoon, jos osat ovat halvimmasta/hitaimmasta päästä ei ylitehokkaalla prossulla ole mitään virkaa, se kuluttaa suurten osan ajasta odotellessan dataa laitteistolta ja kääntäen jos muu laitekanta on uutta ja nopeaa saattaa köykäinen prossu osoittautua pullonkaulaksi. Kuitenkin kovo on se hidas vekotin, siinä kannattaisi valita isolla välimuistilla oleva levy (16Mt). Ei kun kasaamaan.