Meillä kummittelee
Kirjoittanut: Eero, 16.11.2002 klo 21.37
Me ostettiin vaimon kanssa vanha, mutta kivan tuntuinen talo yhdestä pienestä pitäjästä. Olemme asuneet tässä uudessa kodissamme nyt pian kolme kuukautta ja hauskuus on alkanut vähitellen karsiutua.
Ensimmäiset "oireet" jostain epänormaalista saimme jo parin päivän asumisen jälkeen, mutta silloin emme kiinnittäneet niihin sen suurempaa huomiota. Ulko-ovemme oli nimittäin auennut sepposen selälleen yön aikana, mutta kysessä saattoi myös olla normaali unohdus.
Vaimoni kuitenkin pelästyi tästä sen verran, että alkoi aina ennen nukkumaan menoamme tarkistaa oven lukituksen, mutta siitä huolimatta saatoimme aamulla huomata oven olevan jälleen avoinna.
Vaimostani poiketen minä en ole koskaan uskonut mihinkään yliluonnolliseen ja kuittasinkin nämä jutut joidenkin naapurin poikien kiusantekona. Ainahan on nimittäin mahdollisuus, että he ovat jostain saaneet haltuunsa edelliselle asujalle kuuluvan avaimen, jota he sitten käyttävät tähän pilailuunsa.
Noin kuukausi sitten vaihdoin oveen uuden lukon, mutta sekään ei auttanut. Ovemme tuntuu aukeavan jopa useammin kuin ensialkuun ja muutakin ihmeellistä on alkanut ilmaantua (vesihanat alkavat juosta keskellä yötä, jne.).
Pari viikkoa sitten päätin paljastaa kanssamme pilailevan henkilön käyttämällä liiketunnistinta ja videokameraa niin, että eteisen käytävällä liikkuva henkilö joutuisi armotta kuvatuksi. Varmuuden vakuudeksi lukitsin ulko-oven vielä tukevalla ketjulla lukkoineen.
Kaksi yötä saimme olla rauhassa ja sitten eräänä aamuna löysin oven jälleen avoinna ja ketjun lattialta kauniista kasasta (lukko oli kadonnut). Kaikkein kummallisinta hommassa on se, että video oli kyllä kuvanut tapahtuman, mutta vasta oven aukeamisen jälkeen. Tästä tulinkin siihen tulokseen, että tekijän on pitänyt olla lähes salaamaakin nopeampi, jotta on ehtinyt tehdä tuon kaiken ennen videon käynnistymisen viivettä (muutaman sekunnin luokkaa).
Vaimolleni en ole vielä uskaltanut kertoa ketjussa olleen lukon löytöpaikkaa, koska silloin hän ei varmastikkaan asu tässä talossa enää päivääkään. (Lukko löytyi nimittäin makuuhuoneemme sängyn alta).
Onko teillä kellään mitään vastaavia kokemuksia ja mitä tässä oikein pitäisi tehdä? Muutammeko pois ja pitäisikö minun kertoa lukosta vaimolleni?
Kirjoittanut: Eero, 16.11.2002 klo 21.37
Me ostettiin vaimon kanssa vanha, mutta kivan tuntuinen talo yhdestä pienestä pitäjästä. Olemme asuneet tässä uudessa kodissamme nyt pian kolme kuukautta ja hauskuus on alkanut vähitellen karsiutua.
Ensimmäiset "oireet" jostain epänormaalista saimme jo parin päivän asumisen jälkeen, mutta silloin emme kiinnittäneet niihin sen suurempaa huomiota. Ulko-ovemme oli nimittäin auennut sepposen selälleen yön aikana, mutta kysessä saattoi myös olla normaali unohdus.
Vaimoni kuitenkin pelästyi tästä sen verran, että alkoi aina ennen nukkumaan menoamme tarkistaa oven lukituksen, mutta siitä huolimatta saatoimme aamulla huomata oven olevan jälleen avoinna.
Vaimostani poiketen minä en ole koskaan uskonut mihinkään yliluonnolliseen ja kuittasinkin nämä jutut joidenkin naapurin poikien kiusantekona. Ainahan on nimittäin mahdollisuus, että he ovat jostain saaneet haltuunsa edelliselle asujalle kuuluvan avaimen, jota he sitten käyttävät tähän pilailuunsa.
Noin kuukausi sitten vaihdoin oveen uuden lukon, mutta sekään ei auttanut. Ovemme tuntuu aukeavan jopa useammin kuin ensialkuun ja muutakin ihmeellistä on alkanut ilmaantua (vesihanat alkavat juosta keskellä yötä, jne.).
Pari viikkoa sitten päätin paljastaa kanssamme pilailevan henkilön käyttämällä liiketunnistinta ja videokameraa niin, että eteisen käytävällä liikkuva henkilö joutuisi armotta kuvatuksi. Varmuuden vakuudeksi lukitsin ulko-oven vielä tukevalla ketjulla lukkoineen.
Kaksi yötä saimme olla rauhassa ja sitten eräänä aamuna löysin oven jälleen avoinna ja ketjun lattialta kauniista kasasta (lukko oli kadonnut). Kaikkein kummallisinta hommassa on se, että video oli kyllä kuvanut tapahtuman, mutta vasta oven aukeamisen jälkeen. Tästä tulinkin siihen tulokseen, että tekijän on pitänyt olla lähes salaamaakin nopeampi, jotta on ehtinyt tehdä tuon kaiken ennen videon käynnistymisen viivettä (muutaman sekunnin luokkaa).
Vaimolleni en ole vielä uskaltanut kertoa ketjussa olleen lukon löytöpaikkaa, koska silloin hän ei varmastikkaan asu tässä talossa enää päivääkään. (Lukko löytyi nimittäin makuuhuoneemme sängyn alta).
Onko teillä kellään mitään vastaavia kokemuksia ja mitä tässä oikein pitäisi tehdä? Muutammeko pois ja pitäisikö minun kertoa lukosta vaimolleni?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Niin, kannattaisi tällaisessa tilanteessa ehkä ottaa yhteyttä johonkin henkilöön, joka tutkii tällaisia ilmiöitä.
Hän tutkii talon energioita ja voi tarpeen tullen häätää kiusantekijän pois.
Itse en tiedä mistä näitä henkilöitä löytyy, mutta kenties joistain spiritistien seuroista/kirkoista?
Esko Jalkanen ja Tapio Kaitaharju ovat kirjoittaneet tällaisista kirjoja, varsinkin Jalkanen. He ehkä osaisivat/voisivat auttaa jos heiltä kysyisi. Kirjoja löytyy kirjastosta. Viitasaarella on Eeston Center, josta voisi ehkä myös kysyä apua.
Kannattaa kertoa vaimolle... Yritä myös selvittää onko talossa kuollut joku asukas ns. epänormaalisti. Esim. murhattu tms... Kummituksia et kyllä videokuvalle saa, että sinänsä aika erikoinen tapaus, että joku elävä ihminen olisi siellä käynyt pilailemassa. Jos mikään muu ei auta, niin pyydä pappi siunaamaan kotinne ja katso auttaako se.
Niin piti vielä sanoa sitä, että henkien kanssa ei ole leikkimistä, että kannattaa siksi ottaa totissaan asia. Varsinkin, jos kyseessä on paha henki.
Katson usein TV-ohjelmaa "Muiden TV", sieltä on tullut ainakin kahdesti sama poltergeist-ohjelma, joka on alunperin filmattu suorana lähetyksenä. Ohjelmalla on Suomeen asettunut, saksalainen juontaja, joka puhuu melko hyvää suomea.
Tämän tarkoittamani kummitusfilmin tapahtumapaikka oli (muistaakseni) Tanska.
Erään miehen asunnossa, jossa asui myös miehen tyttöystävä, alkoi tapahtua kaikenlaista outoa, mikä aiheutti asunnon omistajissa suurta hämmennystä.
He saivat yhteyden henkien kanssa kommunikoimiseen pystyvään mieheen, joka oli siviiliammatiltaan - jos oikein muistan - joku satamatyöläinen, mutta piti sunnuntaisin kuitenkin hartaustilaisuuksia omassa kirkossaan. Tämä keski-ikäinen, arkisen näköinen mies siis saatiin apuun jäljittämään kummitusta.
Ja hän onnistui siinä. Hän kulki asunnossa hyvin keskittyneenä ja sensitiivisenä ja jopa pystyi jotensakin kuvaamaan kummituksen ulkonäönkin - taisi olla joku pari vuotta aiemmin kuollut merimies, taipumusta hysteriaan, ja mieltynyt asunnon omistajan punaviinin juontiin, lähtenyt mukaan kapakasta, kuvaili manaaja.
Kummituksella oli kuulema tarve ottaa asunto haltuunsa ja häätää nuoripari sieltä pois.
Ihmiset, jotka siinä tilanteessa olivat - kuvaajia myöten - olivat jotensakin hermostuneen oloisia.
Manaaja-mies rukoili ja keskittyi. Hän piti kädestä asunnon haltijaa, joka nauroi hämmentyneenä ja kuvasi käsiään "polttavan". Manaaja sanoi sen kuuluvan asiaan.
Hän puhutteli kummitusta hyvin tiukasti ja käski sen lähteä ja antaa lähtiessään merkin.
Yhtäkkiä, aivan yllättäen, paksu pöydän lasi halkesi räminällä. Kaikki huoneessa säikähtivät. Mutta se oli se "merkki".
Manaaja-mies totesi hengen lähteneen. Se tosiaan oli lähtenyt. Ohjelman tekijät olivat haastatelleet vuosi, pari myöhemmin asunnossa asunutta paria, jotka nyt asuivat kumpikin tahollaan. Hyvin aidon oloisesti ihmiset muistelivat kokemuksiaan ja tuntojaan. Kummitus oli kuitenkin pysyvästi lähtenyt asunnosta.
Jos joku muu on sattunut katsomaan saman ohjelman, niin täydentäkää ja korjatkaa mahdolliset virheet (ainahan olen saattanut muistaa jonkin detaljin väärin, koska aikaa on kulunut jos varmaan vuosi tai pari tästä ohjelmasta).
Mahtaako tuo "Eeron" hyvin kuvaama, ovia aukova poltergeist yrittää samalla tavalla häätää asunnon ostanutta ja siellä asuvaa pariskuntaa?
Erittäin mielenkiintoinen tarina joka tapauksessa.
Minua kyllä pelottaisi asua moisessa talossa.
Ja että kadonnut lukko parisängyn alla? Huh!
...saman ohjelman.Pieni ongelma siinä oli se,että lasipöydän päällä istui sen haljetessa eräs kuvausryhmään kuulunut henkilö.Ohjelmassa kyllä vakuutettiin,että pöytä ei hajoaisi vaikka sen päällä seistäisiin.
Maailma nyt kuitenkin on täynnä erilaisia huijareita,enkä lähtisi suoralta kädeltä uskomaan tuohonkaan ohjelmaan(vaikka se varsin aidolta näyttikin).
No nythän jää epäselväksi, mistä tuota kirjoitusta on lainattu? Onko Eero kirjailia vai mitä? Lähde tällaisissa suorissa lainauksissa pitäisi jo tekijänoikeuksien takia olla selvästi näkyvissä!
katso suomi24 keskustelut ---> maailman menoa
Ja totuus paljastui välittömästi!
Tällaista kutsutaan harhaanjohtamiseksi, eikö sivustolle löydy mitään todellista asiaa? Ehdotankin koko yliluonnolliset sivuston lopettamista ja keskustelijoiden siirtyvän tuonne Huuhaan puolelle, tai sitten Yhteiskunta>tiede ja filosofia, minne jostain syystä nyt näkyy tunkevan kaikenlaista huuhaata. Sitten voisi avata uuden keskustelusivun jonka nimenä olisi pelkästään, mekaaniset laitteet, teknologia ja ufot.
...henkiolennon. Ensi yönä tai seuraavana kun menet pimeässä vessaan tai keittiöön näet hänet.
Älä säikähdä hän on eräs edesmennyt sukulaisesi.
Apua voitte saada jostain
seurakunnasta, on
joitakin uskovaisia
joilla saattaa olla
kokemusta moisesta.
Pari pientä "kotikonstia"
Siunatkaa Jeesuksen nimeen
öljyä, vaikka oliivi-öljyä.
Voidelkaa kaikki paikaat,
missä kummittelua on tapahtunut,
ja sen lisäksi jotkin muut
hämärät paikat.
Tuo auttaa ainakin jonkin
verran mutta vähän tarvitaan uskoa.
Jos asutte Helsinging alueella
voin tulla käymään, sitä ennen
mun pitää hommata joku hotmail
emailosoite varmaan..
Myös erään ystäväni asunnossa kummitteli vuosia sitten. Se kummitus ei tehnyt mitään sen enempää pahaa kuin vain aiheutti häiriötä ja ikään kuin vaati huomiota.
Ystäväni, joka muuten ei kuulu mihinkään kirkkoon, pyysi ortodoksikirkon papin avukseen karkoittamaan kummituksen ja siunaamaan asunnon. Hän on kertonut tapauksen jossakin lehdessäkin.
Näin tosijuttua te olette tulkinneet ja kommentoineet! Herkkäuskoisuus, herkkäuskoisuus!!!
Maailman menoa > Maailman menoa > Meillä kummittelee > Kiinni jäi!
Edellinen Seuraava
Kiinni jäi!
Kirjoittanut: Eero, 18.11.2002 klo 21.30
Jep, eilen keksin yhden hyvän tavan päästä tämän kummituksen kanssa kasvotusten ja onnistuihan se. Asensin nimittäin oven edessä olevan maton alle tuhdin tukon isolle rullalle laitettua ohutta kuparilankaa, johon edelleen tein magneettikentän tasajännitteen avulla.
Yöllä sitten kävin tarkistamassa tilanteen muutaman tunnin välein ja kolmelta aamuyöllä löysin tämän meitä kiusaavan haamun tekemästäni "magneettipullosta". (Se heilui siinä kuin ohut verho tuulessa.)
Haamun kanssa käymääni kehdenkeskistä keskustelua en ala tässä kertoilemaan, mutta uskoisín tämän nyt pysyvän poissa meitä kiusaamasta.
Tämä meitä kummitellut haamu ja siinä käytetty pyydystysmenetelmä osoittaa hyvin todeksi sen, että aineen vuorovaikutusmekaniikka koskee koko universumia, mukaanlukien haamut. Eli, se mikä voi koskettaa sinua pätee myös päivastoin. Täten jokainen tähän ulottuvuuteen tullut haamu tai kummitus on tasaveroinen meidän kanssamme - Tai sanotaan keskimäärin, koska mähän pesin ton 1600-luvulta tulleen hihhulin 10-0!
Eero
JA
Maailman menoa > Maailman menoa > Meillä kummittelee > Kiinni jäi! > noniin > Kuka...
Edellinen
Kuka...
Kirjoittanut: Eero, 19.11.2002 klo 21.24
...tässä hullu on ollut? - Vai väitätkö, että kuka tahansa standardi-Patu olisi osannut saalistaa tuon negatiivisesti varautuneen otuksen Tokamak-tyyppiseen säilöön, ja vielä ilman supra-johteita?
Niin, mä tein sen parilla kiepillä kuparilankaa ja samalla osoitin meidän ihmisten olevan noiden kaikkien kummitusten yläpuolella ja, että meidän ei todellakaan tarvitse pelätä niitä pätkääkään.
Eero
Eli eikö paras sivusto koko tälle kaikennielevälle uskovaissakille olisi tuo Huuhaa?
Leo Henrik, Henkiä on, TV-ssä nähtyä, nähnyt ,katso, uskovainen, Kummituksen...
Joko nyt edes vähän hävettää?
Eerolla on kusipään huvit. Ei toisten huijaamainen vaikeaa ole. Epäsosiaalisuus riittää ja tyhmempikin sen taidon osaa.
Katsopa vaikka TV:stä Kuutamolla-ohjelmaa, miten helppoa muiden huijaaminen on - jopa silloin, kun jo etukäteen tiedetään, että toinen yrittää huijata.
Elämässä sattuu usein asioita, joita ei voi käsittää.
Ja sitten on näitä eeroja, heitäkin riittää - valitettavasti.
Hellapoliisin logiikka on muuten samanlainen kuin meillä yhteiskunnassa: epäsosiaalisesti käyttäytyneen ihmisen UHRIN pitää hävetä. Eli kun nainen raiskataan, niin naisen pitää hävetä, kun taas raiskaaja on SANKARI - kuten tämä Eero (kärjistäen sanottuna). Sylkäisen maahan (kohtikaan en viitsi), kun tapaan tällaisen eeron.
No eipä hävetä.
Hölmöjä nuo Eeron tekstit täällä,
mutta turha toisten uskomuksiakaan on kritisoida.
Ihmistä autetaan, jos hän apua tarvitsee ja pyytää.
Sain tonne toiselle palstalle viestin siitä, että täällä on tuota kummitustarinani käsitelty.
Tavallaan halusin testata sitä, että kuinka herkkästi porukat uskoo johonkin yliluonnoliseen, mutta toki taustalla oli pieni ripaus sitä pikkupoika, joka mm. soitti "pirunviulua" mummoni ikkunassa joskus kauan kauan sitten.
Sitä en kuitenkaan aavistanut, että jekutetuksi tuleminen suututtaa ihmisiä näin paljon ja pyydänkin tätä nyt anteeksi. Jekuttamista yleensä en sensijaan aio lopettaa, koska se antaa elämälle kivasti "maustetta". Eli, olkaapa jatkossa tarkkempana ja pohtikaa esitettya asiaa ns. loogisten periaatteiden mukaan.
Tähän loppuun liitän teille jotain syvällistä ajateltavaa jumalasta ja omasta näkemyksstäni tähän asiaan (lainattu siskolleni lähettämästäni kirjeestä). Tämä lainaus kuvaa hyvin sitä aiemmin mainitsemaani loogista ajattelutapaa, jonka periaatteiden mukaan kaikkia asioita tulisi aina tarkistella.
Jonttu (alias Eero)
ote kirjeestä siskolleni 13.12.2000:
************************************
"Mummo ja siemen ... Tiesiks sä, että mummo oli väärässä. Meinaan vaan, että tässä taannoin tehtiin koe, jossa täysin steriilliin kammioon laitettiin kaikkia niita alkuaineita ja yhdisteitä, joita oli maapallolla elämän syntymisen aikoihin. Sitten sitä kammiota pommitettiin fotoneilla (valohiukkasilla) ja kas ensimmäiset virusten esi-isät ilmestyivät kammioon aika pian (elämän esiaste oli muodostunut!). Toki tästä on vielä matkaa esim. yksinkertaisimman viruksen muodostumiseen, mutta sekin onnistuisi, jos koetta (lue: pommittamista) voitaisiin jatkaa vaikkapa seuraavat kymmenentuhatta vuotta...
Muista, että maapallolla on ikää n. 5 miljardia vuotta ja, että sinä aikana jokaiselle maapallon neliömetrille on iskeytynyt auringosta miljardeja fotoneja jokaikinen sekuntti. Lisäksi täytyy muistaa, että maapallon pinta-ala on hiukan paljon suurempi kuin tuon koekammion. Johtopäätös tuosta kokeesta oli, että elämän syntyminen (itsekseen) maapallolla on jopa huomattavasti todennäköisempää kuin mitä on aiemmin otaksuttu. Olkoonkin elämän syntymiseen tarvittavan "koodin" pituus kuinka pitkä tahansa niin se löytyy, jos vaan yritetään riittävän pitkän aikaa ja riittävän suurella nopeudella, ja sitähän nuo fotonit tekevätkin jokaikinen sekuntti miljardeja ja miljardeja kertoja sekunnissa maapallon jokaisella neliömetrillä.
Muuten, ohessa Visual Basic:llä tekemäni pieni koodi, joka arpoo "arpanopasta" lukuja 1-6 noin nopeudella kymmenentuhatta kertaa sekunnissa. Ohjelma päättyy vasta sitten, kun se on onnistunut saamaan kuusi perättäistä kuutosta. Myös tätä joku voisi pitää elävässä elämässä lähes mahdottomana, mutta ohjelma selviytyy siitä jo muutaman sekunnin yrittämisen jälkeen. Vieläkö sulla on kanttia väittää, etteikö elämän syntyminen itsekseen ole mahdollista?
Private Sub Command1_Click()
Dim i, randNumber, randTimes
Do
randNumber = intRand(1, 6)
If randNumber = 6 Then
i = i 1
Else
i = 0
End If
randTimes = randTimes 1
While i = 6
Print randTimes
End Sub
Kaikkien faktojen valossa ei tosiaankaan ole viisastelua väittää elämän syntyneen itsekseen, kunhan tällä ei tarkoita myös olosuhteiden (universumin) muodostumista sattumalta. Olosuhteet tulivat sattumalta tai sitten ei, mutta tämänhetkisten tietojen valossa sattuma näyttäisi varteenotettavammalta vaihtoehdolta, Faktoja:
1. elämän perustan muodostavat kvarkit, joidenka rakenne mahdollistaa symmetrian rikkoontumisen (elämän perusehto nro 1).
2. elämä kehittyy (evoluutio) paineohjatunjärjestelmän lakien mukaisesti.
3. rajaton määrä erilaisia mahdollisuuksia, lähes mahdotonta ennustaa etukäteen esim. ihmisten kaltaisten olioiden muodostumista.
4. ennustajan (jumalan) pitäisi omata mieletön kyky ennustamisessa sekä kyetä hallitsemaan vähintään tuhatkertaisesti kaikkein aurinkojen yhteenlasketun energian määrä.
5. ajattelisi VÄHINTÄÄN yhtä terävästi kuin maapallon viisain tiedemies (minä) - ja auttaisi ihmisiä, jos pystyisi:
- ei pysty auttaa.
- ei halua auttaa.
- ei kuule/näe ihmisiä.
- ei välitä avunpyynnöistä.
- ei ole olemassa.
Lopuksi:
- Tiedemiehet sentään yrittivät auttaa sitä kolmivuotiasta, mutta sun jumalas ei tehnyt yhtään mitään. Sun kannattaakin rukoilla sen sun jumalas puolesta, että mä en koskaan tapaa sitä paskahousua.
t. pikkuveli
***************************
Miksi jotkut saattavat hiiltyä siitä, että Eero jekuttaa heitä tällaisella kummittelu-jutulla ei varmaan johtunut täysin itse jutusta, vaan siitä, että ihmisillä tosiaan saattaa olla merkillisiä kokemuksia, jotka heitä kovin askarruttavat.
Minulle sattui sellainen kokemus joskus nuorena turistimatkalla Saksassa.
Olin kollegani kanssa pienessä hotellissa. Olimme väsyneitä ja menneet nukkumaan. Huoneessa oli pilkkopimeää. Kaverini näytti nukahtaneen, mutta minä en saanut unta. Jotenkin pimeys ympärillä tuntui tiivistyvän.
Nousin vuoteelle istumaan. Minulla oli vahva tunne, että huoneessa oli JOKU. Joku, jonka läsnäolo täytti koko pimeän huoneen. Olin jotenkin kuin halvaantunut ja vain odotin. Odotin, mitä seuraavaksi tapahtuu.
"Mitähän kummitukset tekevät?" yritin leikkisyyttä tavoitellen miettiä ja karkoittaa pelkoa.
Silmäni sattuivat sikäläisissä hotelleissa tavalliseen raskaaseen, puiseen vaatekaappiin, jonka ääriviivat erotin hämärästi pimeässä huoneessa.
Kaikenlaisia poltergeist-juttuja tuli mieleeni.
"Jos tuo kaappi kolahtaa, saan varmaan sydänhalvauksen", ennätin jännittyneenä ajatella. Samalla sekunnilla se kaappi rämähti, rysähti kovaa - aivan kuin kaikissa liitoksissaan. Kauhea pamaus. Säikähdin mahdottomasti, aivan vapisin.
Meni pitkä tovi, ennen kuin kykenin liikuttamaan edes kättäni. Edes sen vertaa, että onnistuin sytyttämään yölampun. Siinä meni aikaa istuessa. Lopulta rauhotuin. Hotellin eteisestä kuului arkisia ääniä, kun ihmiset äänekkäästi puhuen palailivat ravintoloista ja muilta yöjuoksuiltaan. Rohkenin sammuttaa taas valonkin. Vedin peittoa korviini ja - kumma kyllä - nukuin aamuun asti.
"Mikä se oli se kova ääni yöllä", kysyi kaverini ensi töikseen, kun alkoi heräillä. Hän oli myös kuullut rämähdyksen unensa läpi, mutta nukahtanut saman tien uudelleen.
Tämä tapaus askarrutti minua pitkään ja lopulta unohtuikin vuosiksi. Ei siitä juuri ollut voinut puhuakaan muille kuin kollegalleni, koska silloisen tuttavapiirin arvio oli se, että kyllä täytyy päässä jotenkin viirata, jos moisia asioita kuulee ja kokee.
Vuosia myöhemmin sattui käteeni Colin Wilsonin Kirja "Piilotajunnan valtias C.G. Jung" (Kirjayhtymä 1984). Täytyy sanoa, että oikein ilahduin kirjasta, sillä tämä kansainvälistä mainetta niittänyt psykiartinero oli kokenut useammankin kerran aivan samanlaisen ilmiön kuin minäkin.
Eräs kerroista, "kirjakaapissa kummittelevan poltergeistin" tapaus sattui vielä samaan aikaan kuin toinen alan nero Sigmund Freud oli ollut Jungin luona vieraisilla.
Tapausta kuvataan kirjassa sivulla 65. Siinä Jung näyttää uskovan jonkinlaiseen ns. ulkoistamisteoriaan eli siihen,että oli jotenkin itse aiheuttanut kaapissa äänekkään paukauksen, jota molemmat, sekä Freud että Jung, olivat pelästyneet.
Kaapin kuivumisesta, jolla monet myöhemmät freudilaiset kirjoittajat ovat ilmiötä selittäneet, ei kyllä ainakaan minun kuulemassani äänessä voinut olla kysymys - niin kauhea rämähdys se oli. Kaapin täytyy olla erittäin omituinen, jos se päästelee sellaisia ääniä kuivuessaan.
Kun Eero sitten tarinoi omia juttujaan, niin ainakin minä olin vihainen. Muistuivat mieleeni kaikki nuo ihmiset, joiden kuulin selkäni takana naureskelleen kokemukselleni ja olleen omahyväisen vakuuttuneita siitä, etten ollut todellisuudessa voinut mitään tuollaisia kaapin rämähdyksiä kuullakaan ja että minulla oli päässä jotain vikaa.
Vaikka kaverini oli kuullut saman voimakkaan äänen ja muistaa sen vieläkin, tunsin itseni kuitenkin pitkän aikaa aika yksinäiseksi, kun itselleni tärkeät ihmiset vain nauroivat.
Sitä en hetkeäkään epäile, et ääntä ei olis ollu, mutta sen synyttäjä oli varmastikkin joku täysin normaali tapahtuma. Todennäköisesti sä ensin näit tai kuulit jotain sellaista epätavanomaista ääntä, joka herätti sun eläinvaistos ja sai adrenaliinin virtaamaan suoniin.
Tämä adrenaliini sai sun vaistos herkistymään niin, että sitten, kun se raskas puinen hylly putos kaapissa alimman hyllyn päälle, sä kuulit pommin räjähtävän! Tunnetta vahvisti varmasti myös se, että sun niskavillas olivat nousseet pystyyn havaitsemaan takaa lähestyvän vihollisen ilmavirtausta, mutta nyt niitä väristyttikin hotellin ilmastointi.
Lopuks sä teit juuri niin kuin ihmisen voi olettaa tekevänkin ja sä päättelit äänen tulleen jostain normaalista tapahtumasta ja kävit nukkumaan. Mieleen jäi kuitenkin epäilys jostain epänormaalista, jota sä et kyennyt ratkaisemaan silloin, kun se olisi ollut mahdollista.
Jokin nimittäin esti sua avaamasta sitä kaappia ja selvittämästä äänen syntymekanismia. Tämä syy oli pelko uskonnontunnilla esitetyn hirviön löytymisestä kaapin perukoilta.
Sitä kuitenkin hieman ihmettelen, että mistä kaikki ovat saaneet päähänsä kummitusten olevan pahoja? Eikös jo pelkästään tähän maailmankaikkeuteen tuleminen vaadi suurta taidokkutta, joten miksi tehdä tyhmiä juttuja?
Hitto, ainakin mulla olis ollut ihan muut jutut mielessä siellä hotellihuoneessa. Tosin mä en olis menny piiloon sinne kaapiin vaan olisin lokalisoinut itteni suoraan sun sänkyys ... et oltais voitu tehdä yhdet pienet mörököllit...
-Jonttu-
PS. Vieläks möröt pelottaa?
Psykologisoijia ja besserwissereitä riittää.
Jos ei omassa kokemusmaailmassa ole jotakin asiaa, niin siihen on vaikea uskoa, varsinkin sellaisen, jonka mielestä esimerkiksi kaikki suuret keksinnöt on maailmassa jo tehty ja hallitsee itse (melkein) kaiken tiedon tai ainakin ymmärtää.
En minä kaappi-poltergeist-kokemuksestani täällä kertoisi, jos se ei olisi ollut ainutlaatuisen kummallinen. Merkillistä oli myös rämähdystä ennakoivan ajatukseni ja paukahduksen välitön samanaikaisuus - ei sekunninkaan viivettä näiden kahden asian välillä, niin peräperää ne tapahtuivat. Jo ajatus, että vaatekaapissa olisi istunut joku ajatustenlukija, joka SAMALLA SEKUNNILLA välittömästi olisi reagoinut ja rämäyttänyt kaappia, kuten Jonttu näyttää uskovan, oli ja on minusta epätodennäköistä.
Onneksi löysin maailmankuulun psykiatrineron C.G. Jungin elämää kuvaavasta kirjasta aivan vastaavanlaisen kokemuksen ja pohdintoja siitä, mistä se saattoi johtua.
Monet "yliluonnolliset" kokemukset muuttuvat luonnollisiksi samalla hetkellä, kun ymmärtää, mistä on kysymys.
En ole mitenkään kovin innostunut kohtaamaan kummituksia, olivat ne miten hyviä hyvänsä - pahoista puhumattakaan. Haluan pitää kiinni omasta todellisuudestani ja maailmankäsityksestäni (kuten ilmeisesti Jonttukin).
Jos kummitukset ovat reaalitodellisuutta, niin sitten haluan ymmärtää senkin ilmiön ja tietysti olen silloin myös kiinnostunut Skepsis-yhdistyksen kannanotosta - ja jos mahdollista - saamaan tililleni myös todistetusta tapauksesta luvatun rahasumman.
Tällaisissa asioissa on helppo "Eeron" lailla huijata, koska lähtökohta jo on se, että ilmiöt ovat outoja ja harvinaisia eivätkä noudata samoja lainalaisuuksia kuin mitä ratoja elämä yleensä menee. Ja koska näitä eeroja myös riittää, tällaisista kokemuksista ei yleensä viitsi puhua.
En ole kovin arka enkä peloteltu ja valmis kyllä kohtaamaan outojakin asioita.
Siitä on muuten jo paljon aikaa, kun erään sukulaisen vapaa-ajan asunnolla kummitteli, kuten kuulin: talon toisessa kerroksessa, jossa makuuhuoneet sijaitsivat kuultiin usein "raskaita miehen askeleita", jopa päivällä ja jopa ulkopuoliset kuulivat.
Kerran erään työkaverin 14-v. poikakin tuli sanomaan: "Tuolla sisällä on joku, mä kuulin sen askeleet." Ei siellä - tietenkään - silloinkaan ollut ollut ketään.
Kerran kesällä olin heillä kylässä, ja koska siellä oli muitakin, yöpymispaikkoja ei riittänyt kaikille. Jotkut pystyttivät teltan pihamaalle, mutta yläkertaan, jossa näkymätön kävelijä "raskain miehen askelin" kuljeskeli, ei halunnut mennä kukaan. Siellä ei oltu enää vuosiin yövytty, ilmeisesti "askeleiden" vuoksi.
Minun taas olisi pitänyt lähteä kaupunkiasuntoon yöpymään. Jotkut vieraista lähtivätkin.
Päätin olla välittämättä kävelijästä, jonka henkilönkin olimme tietävinämme, ja nukkua yläkerrassa. Olin jopa utelias kuulemaan niitä "raskaita miehen askeleita", joista oli vain puhuttu, mutta joita en ollut itse kuullut.
"Jos kävelijä on inhimillistä alkuperää, niin enhän minä nyt ihmisiä pelkää", ajattelin ja koetin miettiä, miten meediot toimivat.
Muistan vieläkin suuren epävarmuuden, joka paistoi kaikkien läsnäolijoiden kasvoista: jotakin outoa oli kuultu, mutta kukaan ei halunnut myöntää mitään. Mitenkään varma en ollut minäkään.
"Mitä näistä kummituksista", koetti sukulaismies laskea reteästi leikkiä, kun kiipesin yksin elokuisen pimeät portaat yläkertaan pieni kynttiä kädessäni.
Seurasin, kun kynttilä paloi loppuun ja tuli aivan pimeä. Odotin, tapahtuisiko jotakin tavallisuudesta poikkeavaa.
Mutta mitään ei tapahtunut. Niinpä vedin vain peittoa päälleni ja nukuin.
Kun heräsin, aurinko paistoi jo kirkkaasti ja oli täysi päivä.
Tämän jälkeen, kun minä olin yläkerrassa yöpynyt, alkoivat kaikki muutkin yöpyä siellä, monen vuoden tauon jälkeen, "askeleista" välittämättä.
En ole tullut kysyneeksi, ovatko he vielä niitä kuulleet. Ehkä ovat, ehkä eivät. En tiedä eikä kiinnosta.
Onko selvä......!
... Koska olen kokenut monta miljoonaa kokemusta yliaistillisesta elämästä.
Enkä vieläkään ole seonnut. Enkä koskaan tule sekoamaan. Olen tavannut hyvän edesmenneen ystäväni sekä rakkaan edesmenneen mummoni sekä kaikki sukulaiset jotka itse olen halunnut nähdä.
Minua ei pelota enkä kerro kellekkään. Nähköön jokainen itse omat sukulaisensa. Sen vain haluan sanoa teille kaikille että jonain päivänä te olette siirtyneet rajan taa niin te tajuatte asian oikean laidan. Tulette katumaan kun väititte kaikkea muuta ettekä ottaneet opiksenne kun teillä olisi ollut mahdollisuus. Sinä joka kuulit tuon rysähdyksen olen varma että pääsit yhteyteen jonkun henken kanssa joka halusi näyttää sinulle pystyvänsä nostamaan kaapin ilmaan ja pudottavansa takaisin. Ei asiassa tarvinnut olla muuta kuin että olit vaikka väärässä paikassa sänkyä joka kiusasi henkeä.
Tiedätkö minun oli pakko siirtää Daattani toiselle seinälle koska entinen paikka oli jokin henkien läpikulku paikka näin joka toinen ilta kun varjo meni silmieni ohi hiljaa ja minulle tuli tois puolinen kylmyys käsivarteen. Heti kun olin siirtänyt koneeni tälle seinälle jossa se nyt on niin en ole yhtäkään haamua nähnyt. Joskus tulevaisuudessa saatat kokea jotain tälläistä jälleen niin ole vain rauhassa äläkä pelkää.
Haluaisin vain huomauttaa tähän, että en perusta mitenkään elämääni näihin mystisiin kokemuksiin, vaan enemmän minua kiinnostaa se jokapäiväinen elämä, jota elän. Kaikenlaisia tahattomia yhteensattumiakin on olemassa.
Yritän ymmärtää jotakin outoa kokemusta mutta jos en keksi mitään selitystä, niin jätän asian silleen.
Se kaappi-poltergeist -kokemuskin on jäänyt minulle ainoaksi laatuaan. Eikä se säikähdyttävänä kokemuksena muistoissani muuksi muutu - uskoi joku toinen siihen tai ei. Kenenkään ei tarvitse uskoa. Kerroinpahan vain. Selityksiä tietysti aina voi hakea.
Tottakai olen iloinen, jos ymmärrän jonkin asian tai ilmiön ja ennen kaikkea - oikein.
Tarinoita suomalaisista kummituksista ja kummajaisista:
http://personal.inet.fi/tiede/poltergeist/
Mun mielestä sun tulisi toimia jotenkin, kutsu vaikka pappi siunaamaan talo tai jotain, siellä ehkä vaeltaa levoton sielu, joka ei saa rauhaa, kuka tietää...
Kuolleet ihmiset eivät kummittele, eivätkä ilmesty
millään tavalla. He ovat kuolleita ja vain Jumala heidät herättää.
Sensijaan on saatanan voimia, jotka voivat tehdä monen laista kiusaa. Näihin asioihin ihmisen ei ole hyvä perehtyä lainkaan. Niistä ei pidä olla kiinnostunut, eikä tutkia niitä. Saatana saa helposti valtaansa ihmismielen, aiheuttaa pelkoja, kaikenlaisia uskomuksia ja mielen vääristymiä. Paha ilmestyy monella tavalla ja pahat henget painostavat ihmistä joskus kovastikin. Ne ovat kaikki sielunvihollisesta lähtöisin ja ne ovat mitättömiä, säälittäviä ja reppanoita, mutta ihmismielen voimalla ne kasvavat. Ne PELKÄÄVÄT hirvittävästi Jeesusta ja hänen nimeään ja sillä ne voidaan karkottaakin.
Mikään ei niitä niin kammota, kuin rukoileva ihminen, joka turvaa Jeesuksen apuun. Tämä johtuu siitä, että Jeesus on voittanut niiden Herran Jerusalemissa pari tuhatta vuotta sitten. Ja silloin Jeesus oli vielä ihminen, kuoli ihmisenä.
Ja kuitenkin voitti saatanan, kuoleman.
Näinollen kaikki pahat voimat on alistettu Jeesuksen käskyvallan alle. Jos tunnistaa pahan hengen, voi sanoa "mene siitä Jeesuksen luo!!"
ja kylläpä henki pinkoo pakoon. Joskus ne ovat kyllä sitkeämpiä, jos ovat oikein asettuneet aloilleen tai mieleen. Silloin ihmisen sitkeys uskossa kuitenkin voittaa.
Kaikki paha voidaan karkottaa rukouksella Jeesuksen nimeen.
Koska Jeesus on voittanut kaiken pahan.
Tämän kirjoitan varmana asiana ja uskon, että pääsette riesastanne näin toimimalla. Uula
Teidän tapauksessanne epäilen kuitenkin vahvasti
sairaan ihmisen kiusantekoa ja juttelisin poliisin kanssa. Mikäli se on tarpeen.
Tuolla Suomi24/Maailman menoa-palsta, jolta joku on "Eeron" (eli "Jontun") jutun tälle palstalle lainannut ("Meillä kummittelee"), "Eero" kertoo lopulta suoraan, että hän oli keksinyt koko jutun ja nauranut tyttärensä kanssa "melkein kuset housussa" ihmisten reaktioille, kiinnostukselle ja herkkäuskoisuudelle, kuten hän siellä kertoo.
Tällaiset jekuttajat eivät silti tee tyhjäksi sitä, että ihmisillä saattaa olla joskus outojakin kokemuksia. Ne on paras jättää omaan arvoonsa tai ainakin niistä on täällä vaikea keskustella, koska näitä naurajia ja pilailijoita riittää.