Silmät kun viimein suljin
ja unten maailmaan lähdin
mielen hiljaisuuteen äärettömään
suuria totuuksia näkemään
Eteeni tuli viimein sumuinen pilvi
valoa loistaen kuin metsän hirvi
epäkypsänä tietenkin hieman epäröin
paikan kartalta kuitenkin ympyröin
Hiljakkoin hiljaisuuteen taas vaivuin
unten maailmaan niin jälleen saavuin
suurelle kukkulalle taas kiipesin
sieltä kallion lammikkoon sukelsin
Pelkäksi itsekseni supistuin
pieneksi pisteeksi surkastuin
mahtuen näin pienestäkin kolosta
tipahdin läpi lammikon pohjan atomeista
Suuressa luolassa jälleen olin
tuttu merikotka tarkasteli tovin
jääkarhuunkin jos vilkaisin
heti olin polariksella ihan sekaisin
Ulos luolasta kuitenkin kävelin
haarasta oikealle menevän valitsin
suuaukko jo lähellä häämötti
sen suulla sisilisko jäpötti
[höh, pitää mennä, jatkan toiste:]
ja unten maailmaan lähdin
mielen hiljaisuuteen äärettömään
suuria totuuksia näkemään
Eteeni tuli viimein sumuinen pilvi
valoa loistaen kuin metsän hirvi
epäkypsänä tietenkin hieman epäröin
paikan kartalta kuitenkin ympyröin
Hiljakkoin hiljaisuuteen taas vaivuin
unten maailmaan niin jälleen saavuin
suurelle kukkulalle taas kiipesin
sieltä kallion lammikkoon sukelsin
Pelkäksi itsekseni supistuin
pieneksi pisteeksi surkastuin
mahtuen näin pienestäkin kolosta
tipahdin läpi lammikon pohjan atomeista
Suuressa luolassa jälleen olin
tuttu merikotka tarkasteli tovin
jääkarhuunkin jos vilkaisin
heti olin polariksella ihan sekaisin
Ulos luolasta kuitenkin kävelin
haarasta oikealle menevän valitsin
suuaukko jo lähellä häämötti
sen suulla sisilisko jäpötti
[höh, pitää mennä, jatkan toiste:]
Vastaukset 4
Vanhimmat
On metka nimi.
..mielikuvitusta kutkuttava.
Nimi vaan sattuu oleen tää
ethän anna sen kauheesti hämää
Suojatakseni Nymfotyttöä viatonta
otin tämän, ehkä harkitsematonta
Tuntematonta kirjoitukseni puolusti
kun harhaiset häntä niin kivitti
Tähän kuitenkin juuttunu oon
vaikka nimien harhaa niin inhoon
Luolan suulta avautui näkymä
ruskea aurinko silmien täkynä
ja sademetsä elämän täyttämä
ikuisuuksien ajan käyttämä
Alla saman kallion juonteen
suuren kunnioituksen eleen teen
kymmenen muinaista tietäjää
nuotiolla kun harjoittaa riittejään
[höh, hyppään vähän yli, täyttyy muuten koko syli]
Etsin kartalta vanhan paikan
ympyrällä merkityn läikän
sinne suunnistin uudelleen
tapaamaan sitä pilveä jälleen
Utuinen pilvi haihtunut oli
paikalla valoisa olento eli
muotoa vailla pelkkänä pallona
mystisenä kuin aavikon leijona
Ympäröivän rakkauden mukaan liikkui
sinne tänne holtittomasti kiikkui
itsekin paistaen rakkauden valoa
paikkaa ei ole jonne se ei kajoa