onko heitä? Tuolla puutarhaosastolla kun on niin hautajaistunnelma;(
Kun tuli tuossa jo pari viikkoa sitten ostettua pihlaja-angervo kun piti se istuttaa takapihalle. Kuinkas ollakkaan kun neljäntuulenhattu kääntyi samantien kun taimen kotiin kiikutin ja alkoi tuntua, etten sitä pensasta tohon pienenpienelle takapihalle haluakkaan, joku perennapenkki vois olla kivampi.
Mutta etupihalle se kyllä sopis mutta se on käytännössä aina varjossa, ilta-auringonkin pääsyn estää puut. Jaksaisko se siellä varjossa kasvaa tuuheaksi ja kukkia? Huomenissa se kyllä pitäs jo maahan saada, alkaa kohta käydä astia ahtaaksi juuristolle. Entten tentten...
Kun tuli tuossa jo pari viikkoa sitten ostettua pihlaja-angervo kun piti se istuttaa takapihalle. Kuinkas ollakkaan kun neljäntuulenhattu kääntyi samantien kun taimen kotiin kiikutin ja alkoi tuntua, etten sitä pensasta tohon pienenpienelle takapihalle haluakkaan, joku perennapenkki vois olla kivampi.
Mutta etupihalle se kyllä sopis mutta se on käytännössä aina varjossa, ilta-auringonkin pääsyn estää puut. Jaksaisko se siellä varjossa kasvaa tuuheaksi ja kukkia? Huomenissa se kyllä pitäs jo maahan saada, alkaa kohta käydä astia ahtaaksi juuristolle. Entten tentten...
Vastaukset 7
Vanhimmat
meidän tuttavillamme on sellainen ja heillä se on ns. puolivarjossa. Väittävät sen menestyvän. Tiedä häntä. Meillä on Norjanangervo pensaita kerrostalomme pihalla niin kauniita ja sinne taas paistaa aurinko melkein koko päivän.
Piti oikeen googlettaa kun en muistanut minkänäkönen se on. Olihan se tuttu, vanhempien pihassa noita kasvaa saunan vierustalla, ilta-auringossa.
http://www.meidantalo.fi/pihapuutarha/article115601-1.html
Saitte ylipuhuttua;)
Huomenna asuu varjoisella etupihalla yksinäinen pihlaja-angervo, meni syteen tai saveen, mieluummin kuitenkin multaan.
Heti aamulenkin ja -kahvin jälkeen kokeilen, että pysyykö se puutarhalapio poropeukalon käsissä vai pitääkö hakea konsulttiapua joltain oikealta viherpeukalolta.
sitä aurinkoa saa, niin pitäis kyllä onnistua se kukinta ja kasvaminen. Meillä aikoinaan oli varsin varjoisassa paikassa, mutta voi voi, miten hienosti kasvoivat ja kukkivat isoina valkoisina terttuina.
Kannattaa muuten ne kuihtuneet tertut ottaa pois viimeistään keväällä :).
kasveista meinaan? Tunnetko madonna-liljaa? Ostin pari sipulia kaksivuotta sitten (oli muuten kalliita 10 e kpl) ei ole noussut maasta kuin yksi hento lehti kumpaankaan? :O
muistelin niin taitaapi siihen kohtaan tunninverran ilta-aurinkoa tulla.
Tuskin maltan aamua odottaa, alkaa nuo peukalotkin jo pikkuhiljaa vihertää :)
Kasvupaikaksi valitset:
Aurinkoisen paikan, paitsi varjoliljalle, joka viihtyy puolivarjossa.
Kasvualustaksi valitset:
Kun perustat uuden liljapenkin paranna penkkiä kompostilla, turpeella ja hiekalla noin 30-50 cm syvyydeltä.
Liljat eivät siedä seisovaa vettä, joten laita 50 cm syvään kuoppaan pohjalle kerros karkeaa soraa tai pieni kiviä.
Istutuslannoitus:
Jos penkkisi tarvitsee lannoitusta lisää siihen yleislannosta ja kalkkia. Kompostia käytettäessä kannattaa lisätä PK-lannosta ja myös kalkkia.
Istutus:
Sipulit tulee istuttaa 15 sentin syvyyteen (sipulin pohjasta mitaten) ja väliksi jättää n. 20 senttiä.
Liljapenkin kastelu:
Kastellaan heti istutuksen jälkeen ja pitkien poutajaksojen aikana.
Voit myös esikasvattaa:
Jos olet ostanut liljasipulisi ajoissa ja haluat jouduttaa liljojen kehitystä, voit esikasvattaa sipuleita ruukuissa valoisassa paikassa ja istuttaa ne yöpakkasten mentyä ulos.
Hoito ja lannoitus:
Liljapenkki kannattaa lannoittaa ja kalkita joka vuosi.
Muista keväthoito:
Jos liljat lähtevät kasvamaan varhain keväällä ja tulee yöpakkasia, on liljojen alut suojattava hallaharsolla tai sanomalehdillä.
Kesävauriot ja tuholaiset:
Liljoihin voi tulla kasvitauteja ja tuhohyönteisiä kesäisin.
Harmaahome on yleistä kosteina sateisina kesinä. Lehdet alkavat ruskettumaan varren alapäästä ylöspäin. Hometta voi torjua ruiskuttamalla Euparen M tai Shirlan nimisillä torjunta-aineilla. Liian tiheässä kasvavat liljat homehtuvat usein joten liljapenkki kannattaa jakaa 3-4 vuoden välein koska liljat lisääntyvät kasvattaen pieniä sivusipuleita. Sipulit kaivetaan ylös maasta ja istutetaan uudelleen .
Samankokoiset sipulit istutetaan yhdessä.
Harmaahome ei pilaa sipuleita eikä seuraavan kesän kukintaa, jos kuihtuneet kasvinjätteet poistetaan huolellisesti.
Rikkakasvit kannattaa myös kitkeä pois liljapenkistä.
Liljakukkot vaivaavat liljoja joskus runsaastikin. Nämä tuholaiset tulevat muista liljapenkeistä. Varhain keväällä mönkivät esille lakanpunaiset aikuiset (6-8mm), syömään ja munimaan. Ne munivat lehtien alapinnoille pitkiin jonoihin. Toukat kuoriutuvat 7-10 päivän päästä. Toukat ovat oranssinpunaisia ja noin 8-10 milliä pitkiä. Liljakukon toukat ovat mustien limaisten ulosteidensa peitossa. Toukat syövät lehtiä, kukkia ja varsia. Torjuntaan voi käyttää malationia sisältävää torjunta-ainetta. Ruiskutus tulee tehdä huolellisesti ja kuivalla säällä, sekä uusitaan viikon kuluttua.
Jos liljakukot huomaa ennen kuin ne ovat ehtineet munia, ne voi kerätä pois käsin.
Kirva on yleinen tuholainen ja niitä on useita lajeja. Ne ovat yleensä parin millimetrin pituisia ja niiden väri vaihtelee vihreän eri sävyistä ruskean-mustaan. Kirvat imevät kasvin nesteitä ja näin vahingoittavat lehtiä ja kukkia.
Poista kirvat ruiskuttamalla kasvusto mäntysuopa-, tolu- tai malation-liuoksella ja toista käsittely viikon päästä.
Talvehtiminen
Liljat talvehtivat yleensä hyvin. Lumikerros penkin päällä on hyvä suoja. Liljapenkillä ei saa liikkua myöskään talvisin.