Miten olette eron jälkeen saaneet toimimaan suhteet exän sukuun, tuttuihin, jotka ovat tulleet avo/avioliiton myötä. Kokevatko exän sukulaiset tilanteen hankalana, miten hoidatte yhteisten kummilasten luona käymisen tai pystyttekö käymään lastenne kanssa entiseen tapaan exän puolen serkkuja tapaamassa vai ovatko lapsenne käyneet siellä vain ex-puolisonne kanssa eron jälkeen?
ex-suku
???
6522
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Omat kummivanhempani erosivat vuosia sitten ja sen jälkeen en ole kummitätiäni nähnyt. En tiedä oliko hänen itsensä päätös vai mistä johtuu, mutta harmi kuitenkin. Jos se hänen oma valintansa oli, niin ei siinä mitään. Muutenkin sympatiani hänen puolellaan, kun ajatellaan eron syitä. Hän oli mukava ihminen ja harmittaa kun ei enää häntä näe. Sukujuhlat ym. olisivat varmaan voineet olla kiusallisia hänelle ja ex-miehelleen. Heidän lapsiaan on siis tullut nähtyä vain miehen kautta.
Ei suvun ja tuttavien kanssa naimiin menty ja erottu, joten kannattaa mielestäni pitää yhteyttä niihin ihmisiin, jotka elämässäsi haluat vielä säilyttää.
Surullista miten suhteet ajan kuluessa viilenee. Eikä voi syyttää vaan toista osapuolta. Itellä kun ei ole erityisen paljon puhuttavaa lapsen isän sukulaisten kanssa, ollaan niin erilaisia ihmisiä, niin ei tule mieleen kovin usein soitella. Eikä kuulu paljon sieltäkään päin. Olen yrittänyt aina muistaa ex-anopin synttärit ja äitienpäivänä on viety kukka, jos hän on ollut kotosalla. Nyt on mennyt mullakin mielenkiinto muistaa ja pitää yhteyttä, kun "unohtivat" sekä isä että mummo pojan synttärit, mummo kyllä soitti ja lupaili antaa lahjankin, mutta antoikin sitten vaan mulle rahan pojan joululahjaa varten kun käytiin, eikä puhunut synttärilahjasta mitään, isä soitti 2 päivää myöhässä ja onnitteli vaan. Yleensä ovat sentään kakkukahvilla käyneet, ja olleet odotettuja ja tervetulleita vieraita siinä missä muutkin lapsen läheiset. Exän kaveripariskunta oli pojan sylikummit, heistäkään ei ole kuulunut eron jälkeen, tervehditään ja jutellaan jos sattumalta jossain nähdään. Eka jouluna vein kukan ja muutaman vuoden lähettelin joulukortteja, mutta enää en viitsi yksipuolisesti pitää yhteyttä. Onneksi kolmantena kummina on mun yks parhaista ystävistä, ja häntä poika nyt pitääkin varsinaisena kummitätinään.
mit' niihin tarttee pitää yhteyttä?mennyt on mennyttä..ärsyttää tommoset jotka väkisillä pitää yhteyttä exän sukulaisiin..ajttelepa nyt vähän...
Enhän mä haluais pitää yhteyttä niihin ollenkaan jos kyse olisi vain "exän sukulaisista" eikä lapseni sukulaisista, mutta lapsi kaipaa toisinaan toistakin mummoaan, ja kun isä ei tapaile lastaan ja vie mummolaan, niin mun on pakko!
Siis kyse on vain ja ainoastaan lapsen mummosta, muihin exän sukulaisiin en ole pitänyt yhteyttä. Ja lapsen mummo on aina kyllä ystävällinen ja pyytelee käymään, soittelee meillepäin enemmän kuin me hänelle, mutta ei koskaan itse tule käymään meillä. Meillä on hänen kanssaan aina ollut hyvät välit, mutta kai se on vaan luonnollista että yhteydenpito vähenee, kun molemmilla on elämässään paljon muitakin asioita. Aion kuitenkin lapsen takia pitää yhteyttä edelleen, kunnes lapsi on niin iso, että huolehtii yhteydenpidosta täysin itse.
... lapset olivat pieniä erotessamme, kaikki jatkui entiseen malliin, n. 5 vuotta. Mutta ajanoloon kyllä tapaamiset vähenivät, loppuen kokonaan (rippi, ym. juhlissa tietysti kaikki yhdessä) siinä vaiheessa kun avioiduin uudelleen. Olen ollut huomaavinani sivusta seuranneena sellaisen metkan ilmiön, että jos uusperhe hajoaa, loppuu siinä myös sukujen kanssakäymiset kohtsilleen. Kaitpa ne ovat ne suhteet olleetkin alkujaan löysemmät, kuin siinä ensimmäisessä perheessä. Tiedä häntä.