Tosi ikävää, että kun kirjoittaa aiheesta joka on itselle tärkeä ja haluaisi kuulla muiden kokemuksia. Niin joku tulee ja alkaa nimittelemään "pojaksi". Tosi epäkohteliasta. Vai oliko aihe liika polttava. On kyllä tyhjentävää yrittää saada keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa aikaan, kun tyrmätään heti kättelyssä. Enkä varmasti ole ensimmäinen, enkä viimeinen. Toivottavasti otat tästä opiksesi.
pettynyt
romantikko:)
71490
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
..otan nyt kantaa :) Eli itselle on tärkeetä myös se laukeaminen, molempien. Tykkään kun seksiä värittää himo ja vahvasti latautunut tunnelma.. Romanttinen olen kyllä muuten-paljonkin! Mutta mua ei seksissä se oikein sytytä. Sen jälkeen voi sitten nauttia läheisyydestä ja silitellä.. Se on ihanaa! :)Meitä ihmisiä on niin monenlaisia!
Siinä ei minusta ole mitään opiksi ottamista, kun kysellään tuollaisia asioita ventovierailta. Mitä opiksi ottamista on tirkistelyssä?
>
Mä oon kyl kans vähän semmonen, että se hellyys ja romantiikka ei jotenkin suoraan sitoudu seksiin. Se on oma komponenttinsa parisuhteessa, ja ehkä jossain mielessä seksiä tärkeämpikin - jotakin joka ylläpitää sitä `kosketusta' siinä arjessa.
Kyllä seksi saa olla ihan seksiä seksiä, eikä mitään rakastelua, jos multa kysytään. Mä kun saan kait kiksini aika pitkälti siitä, että kunnolla otetaan. Himo on tosi jees.
Ja kuten edellä sanottu, niin se helliminen sopii toki seksin molemmin puolin, ja on ihanaa. Mä en vaan itse `syty' siitä.
Annan tuon avopuoliskoni itse kommentoida omasta puolestaan, jos hän sen haluaa tehdä.
Mun psyykessä hellyys, romantiikka ja seksi voivat olla yhdessä tai erikseen, lisänä yhtä aikaa tai sitten ei. Siitä ollaan molemmat samaa mieltä, että jokapäiväinen hellyys taitaa olla parisuhteessa seksiä olennaisempi tekijä. Hellällä eleellä voi luoda ja ylläpitää läheistä, intiimiä oloa silloinkin kun aika/energia/tilanne/muu ei riitä suoranaiseen seksiin.
Tuo "seksin" ja "rakastelun" ero on joskus hiuksenhieno... Parhaimmillaan se on molempia. Kyllä mulla hellyys, kiusoittelu, suukottelu yms. on aika olennaisia esileikin tekijöitä - ihan vaikka kostumisen kannalta, jos suoraan sanotaan - yleensä ei voi mennä ihan suoraan asiaan. Mutta jossain vaiheessa, kun on päästy pitemmälle, ylenpalttinen hellyys käy tarpeettomaksi ja on paikallaan antaa periksi himokkaalle, rajulle ottamiselle / otetuksi tulemiselle. ;) Jos siinä vaiheessakin vain hellästi sivellään ja hypistellään, ei lopputulos ole lainkaan niin nautinnollinen kuin vähän rajummassa menossa...
Joten mä kyllä "sytyn" joskus hellyydestäkin, mutta vain siinä tapauksissa että se ulottuu tietyille erogeenisille alueille. Ja seksin jälkeen hellyys on mulle olennaisen tärkeää, koska mulla on silloin jossakin mielessä haavoittuva ja paljas olo, kun on "menettänyt itsehallinnan" jne., ja tarvitse syliä :)
Täytyykin harkita uutta tuoretta näkökantaa tähän asiaan - kun tuota arkihellyyttä on niin runsaasti, seksissä voisi panostaa suorempaan toimintaan. ;)
mutta kysymys vaatii pohtimista.
Muista , että täällä on 16v tyttöjä, jotka eivät vielä osaa ajatelle asiaa ja joiden mielestä
suuteleminenkin riittää rakkaudenosositukseksi.
Kysymys on mielesteäni hyvä ja oikeen sopiva tälle palstalle.
Tuota olen OIKEASTI joutunut eräässä edellisessä suhteessa miettimään. Kysymys oli myös toisen osapuolen seksuaalisesta menneisyydestä ja siihen liittyvistä traumoista. Laukeaminen ei saanut olla tärkeää (vaikka se siis minulle on liian!?), vaan "sivuseikka", ei mikään itse tarkoitus. Vaan oli se kyllä pirun hankalaa yrittää nukkua, kun kuukauden odottamisen jälkeen "sai" tyydyttää toisen, joka sitten antoi hyvänyönsuukon ja käänsi kylkeä. Hoi! Olis oikeesti ollut kiva jos jotain vastavuoroisuutta pelissä! Laukeaminen ON iso asia! Sitäpaitsi ei kuulema ole varsinkaan naiselle terveellistä kiihottua paljon laukeamatta, kun se pakkautunut veri ei sitten pääse liikkeelle sieltä lantiosta tai jotain..
Noh, nyt hieman toisenlaisessa suhteessa ja onnellinen:) Romantikkokin olen, mutta himo on joskus himoa, eikä siinä ole mitään väärää tai hävettävää. Piste.