Eli olen kuullut ja muistan hämärästi nähneenikin, jossain sellaisen traktorin perään tulevan laatikon, jolla on ilmeisesti kuljetettu esim, vaimoa.. Onko jollain kuvaa tällaisesta kapistuksesta, tai kuvailut ja tarinatkin riittävät. Kiitos, jo etukäteen.
Vaimon "kuljetuslaatiikko" ?
Kiinostunut
286362
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
koskaan nähnyt mitään laatikkoa , mutta kylläkin kuvia joskus lavan joka oli tehty nostovarsien päälle.
Oli hyvännäköinen kun isäntä istui kodikkaassa rättihytissä ja akka istui lavalla kettigien kodikkaasti hakkaen lokasuojia talvipakkasessa :D
nähnyt,kun vanhasta farmari autosta on otettu
etu akseli pois ja siihen tilalle parrusta väsätty vetopalkki,ja eikun akka ja mukulat
autoon ja Forsonilla menoksi!
Muistelen kaiholla tuota aikaa.
Isä vei minua Dextalla kouluautolle ja siinä lavan päällä kun seisoi kolmenkymmenen asteen pakkasella ,niin kyllä osasi arvostaa linja-auton suloista lämpöä.
Jos vielä erehtyi pitämään likasuojan reunoista kiini,niin irrallaan oleva kettingin pää nappasi aika ilkeästi kohmeisiin sormiin.
Voi voi noita aikoja!!!
Harmaan pikkuferkun vetovarsien päälle isä teki vajaan parin neliön laatikon silloin kuusikymmentä luvun alussa, kun traktori tuli taloon.
Sillä laatikolla kuskattiin maitotongat tienvarteen laiturille. Kyllä sitä maitoautoa odotettiin hartaasti takaisin, että pääsi hakemaan niitä tyhdiä tonkia!
Pientareet niitettiin viikatteella ja heinät tuotiin vasikoille.
Kauppareissut tehtiin ja tavarat saatiin kotiin tällä yhdistelmällä.
Sitten oli tämä kerran kesässä tapahtuva sukuloiminen 35 km päähän. Siinä sitä istuttiin äiti ja me pari muksua laatikossa puolitoista tuntia per sivu. Pakoputki oli taakse, joten monet nuuhkaisut dieselinkäryä tuli otettua.
Hyviä aikoja, paitsi toivoi ettei kukaan kavereista olisi nähnyt näitä kyydityksiä. Muutaman vuoden päästä sain sitten auton, jolloin laatikkokyydit jäivät pois.
..Zetorin perähän viimme kesänä, kun olin menos kiihrytys kisoohin.Isälläki oli sellaanen "lamuska" traktoris ennen kuin meille hommattihin "mosse".Ei siinä pieru kauaa haisnu kun ilimastoonti pelas. Siinä oli kiva kulietella pikku asioota.
Naapurin Fordson Majorissa mm. 60-luvulla usein eukko ja mukulat istui vällyn alla selkä menosuuntaan.
Muistanpa kun itsekin mentiin puolukkaan niin 65-ferkun perässä istuttiin. Mukavaa kyytiä aurinkoisena syyspäivänä. Mutta se laatikko tai lava taisi olla parruilla taka-akselin päällä jotenkin kiinteästi tai nostovarret lukittu että lava oli ikäänkuin kiinteä eikä ollut vaaraa kipata. Ne oli ennen aivan yleisiä kun ei vielä ollut näitä teräksisiä takakauhoja jotka nykyää ajaa saman asian mutta ilman "nostalgiaa".
Ostin talvella piikkilangankiristäjien lisäksi kolmannen Valmetin, 565:en. Olen tekemässä laatikkoa kuljetuksia varten. Kiinnitys nostovarsiin ja työntövarteen, pohjan ala on noin 150 kertaa 70 senttiä, laitojen korkeus on vielä avoin. Noin 70 senttiä on suunnitelmissa tällä hetkellä. Viikko sitten siirtelin umpipohjaisia kaivonrenkaita, hyvin kesti koeponnistuksen. Suonenjoella oli aikoinaan eräällä isännällä vanha Wartburg keulasta kiinni ilman etupyöriä ja rouva oli siellä kaupunkireissulla kyydissä.
laatikkosi tulee,jos nostovarsiin laitat.
Nostovarret lukittu ala-asentoon ja varsien välissä "reikärauta". Parrut reikäraudan päältä ja taka-akselin alle. Parrujen päälle rakennettiin lava patikasta tai lankusta. sivulaitoina ja etulautana lankku. Joteskin nuin se kai meni.
väliin ei saa mitään reikärautaa,VETOVARSIEN väliin kylläkin.Eikä niitä varsia mitenkään lukita ala-asentoon,ne pysyvät alhaalla muutenkin.
Niin, vetovarret, nostovarret ja nostotangot... sekaantumisen vaara on olemassa. Nostovarsi-nimitystä käyttävät mm. jotkut vanhat massikan käsikirjat. Niistä traktoriin päin lähtevät raudathan ovat taas nostotangot nimeltään. Taidetaan nykyään käyttää vetovarsi-nimitystä noista nostovarsista.
Jos joku muistaa "Siunattu hulluus" -elokuvan,niin siinähän kuljetustaso oli tehty Massikan koukkurautalaitteiston päälle. Ainakin näytti siltä, kuin olisi lava tehty T-raudan päälle.
Olen katsonut siunatun hulluuden n. 12 kertaa ja kun veivät velipoikaa hullujenhuoneelle, Ana ajoi ja Vilippus istui takalaatikossa. Silti oli kärryt perässä. Miten ne kärryt saa perään jos laatikko on t-raudan päällä?
Eikös vetovarsi ole se kolmannen, eli ylhäällä keskellä oleva varsi, (johon myös T-kappaleen lukkovarsi kiinnitetään) joka usein on vanttiruuvimallia ja kiertämällä säädettävä?
Ja nostovarret ne kaksi alinta joiden väliin reikärauta tulee?
Olen muistaakseni nähnyt että kun on reikärauta, nostovarret on kahdella lattarautatangolla (käy liene samat jotka Ferkun T-kappaleestä menee vetokoukkuun) kiinnitetty ylös vetovarren kiinnityspaikkaan, jolloin reikärauta pysyy tukevasti ala-asennossa, (ei heilu sivusuunnassakaan). En muista onko silloin nostolaitteen ja nostovarsien väliset (mikäs perhanan nimi näillä???) poistettu ettei rasiteta rakenteitä jos vahingossa vipuun koskee.
Joo, kuka sitten osaa sanua täsmälliset nimet joka varrelle ja vivulle. Jään odottamaan mielenkiinnolla.
Pikku ferkun vetokoukku nousee ja laskee vetovarsiin t kappaleeseen liitetävien rautojen avulla t kappale traktorin ns pitkään tappiin runkoon kiinni .t kappale myös turvallisuutta lisäävä laite kärryä vedettäessä jos sattuu keulimaan niin ei mene ympäri kun ottaa aisaan kiinni.Niin pajon ferkua oon ajanut. rasvakourahan se kai tietää kun on MF huoltomies ja voi kommentoida :)
niittokoneen istuin tällätty taakse ja kumipusla
alle.Vielä oli turvavyöt ja pikku kaveri kyydissä.
Varmaan oli pehmeempi kyyti kuin kuskilla :)
Lehdessä oli kuva vanhasta Ford Angliasta josta oli etupyörät poistettu ja luultavasti moottorikin
vaihteistoineen ja kardaaneineen. Keulan alle oli asennettu vetoaisa ja se oli kiinni traktorin takakoukussa.Muuten auto oli kokonainen.
Omistaja kertoi kuvatekstissä että kyyti on matkustajilla mukavaa talvipakkasellakin istua sisällä autossa kun käyvät syrjäkylältä kirkossa ja kirkonkylässä asioilla ja kaupoissa.Ostokset mahtuu mukavasti takakonttiin.
Ei autoveroja, ei nastarengaspakkoa eikä katsastusta tarvitse ja tupaöljyllä kulkee halvalla.
Ja varmastikin ihan laillinen viritys!!!
saako traktorin perävaunua käyttää henkilökuljetukseen?????
mutta armeijan sotaharjoituksiin menin poikia kuskaamaan omalla koneella.
Siihen aikaan -84 armeija ilmoitteli lehdissä tälläistä palvelua tarvittavan.Maksoivat 400 mk 5pv:n työstä ja ilmaisen ylöspidon.
Täysi viljakärrin poka oli miehiä, kun kolmenkymmenen asteen pakkasessa lähdimme reissuun. Unet jäi vähiin. Kapiaisen kanssa sitten nukuttiin 590:n hytissä tauolla.
Hyvä reissu se oli!
Kuorman purkamiseen ja lastaamiseen tarvittavat henkilöt saavat matkustaa peräkärryssä. Juhannuksena meidän kylällä niitä on 20, kun kierretään paikkakunnan kokot.
siis 400 mk pv polttoaineet. Keikan tilillä sai uuden mikroaaltouunin.
Pohojammaalla taitaa olla elämysmatkailuyrittäjiä, joiden palveluihin kuuluvat verkku- ja zetkakyydit asiakkaille. Peräkärryssä nimenomaan.
Koskenkorvan Trahteeri http://www.trahteeri.com on yksi, mutta ei suinkaan ainoa.
Fallesmannin kanssa kannattanee olla väleissä.
Poikavuosiltani kaukaa sisä-Suomesta muistan hyvin, kuinka joka kuun 25. päivä valui syrjäkyliltä väkeä kirkonkylälle traktoreilla. Isäntä pukilla, emäntä siinä maitotonkkien kuljetuslaatikossa vällyjen alla. Joskus 1970-luvulla tapahtui vaurastumista niin, että pienempienkin talojen pihoja alkoivat koristaa Corollat ja Ladat.
Miksi juuri joka kuun 25. päivä? Kaverini äiti oli osa-aikatöissä apteekissa, ja hänkin kävi töissä maanantaisin ja joka kuun 25. päivä. Meijeri maksoi silloin maitotilit! Se tarjosi paikkakunnan liike-elämälle sen verran piristysruisketta, että palveluhenkilöstönkin tarve kasvoi.
Akan kuljetuslaatikko!!!
Isäni teki 1950-luvulla Pikku-Valmettiin noin 0,8 m kanttiinsa olevan kuljetuslavan. Lavan kannattimina olivat n. 1,7 m pitkät 2x6 tuuman soirot, jotka olivat keskeltä vetopuomin päällä (3 cm rautatapit vetopuomin reikien kohdalle) ja etupäät menivät takakselin alle. Pohja oli 1 1/2 x 6 tuuman soiroa (pituus n. 0,8 m) tiukasti naulattuna kannattimien alapuolelle. Sitten vielä sivureunojen väliin etu- ja takalauta. Laatikko-osa sijaitsi siis vetopuomin takana. Helppo ottaa irti (takareunasta nostelu ja veto) ja laittaa tarvittaessa paikoilleen päin vastaisessa järjestyksessä. Kätevä kuljetuslaatikko moneen käyttöön. Siinä pystyi kuljettamaan myllyreissulla jopa neljääkin viljasäkkiä kerrallaan (viides piti olla jo kuljettajan polvilla, ettei vallu alkanut haitallisesti keulimaan). Jos haluaa lavan olevan ympärikeikahtamisen estävä niin silloin se pitää kiinnittää kunnolla vetopuomiin ja taka-akseliin.
Jossain vanhoissa kotimaisissa elokuvissa, olen nähnyt akkaa kuljetettavan pikkutraktorin perälaatikossa, nimeä en muista
Tänään tuli juuri telkkarista elokuva Kivenpyörittäjän kylä, missä Nuffieltilla kuskataan emäntää hääjuhlaan kylän entiselle koululle.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/28/kivenpyorittajan-kyla-jussi-palkittu-draamakomedia-maalaiskylan-haahumusta
Millainen trukkilava olikaan Jalasjärvellä, kun pieni poika putosi ja jäi traktorin alle? Iltapäivälehdistöhän tuosta kertoi. Ei kaikenlaiset viritykset ole turvallisia ja ainakaan muksuille. Onneksi pojan ei pahemmin käynyt.
Aivan edesvastuuttomia isovanhempia ollut taas asialla. Ei lasten paikka ole missän trukinlavoilla traktorin perässä trukkihaarukassa. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/isovanhempi-ajoi-traktorin-alle-pudonneen-4-vuotiaan-lapsenlapsensa-yli-kurikassa-pikkupoika-loukkaantui-vakavasti/812816/
Tarpeettomiksi käyneistä lantatalikoista noita yleensä on väsätty. Ei kylläkään mikään henkilökuljetus laite kuten ei pienet kopittomat traktoritkaan. Peräloota hyppii montuissa arvaamattomasti, samoin kuin traktorin lokasuoja ja liikaa niillä on vahinkoja sattunut juurikin lapsille tai muuten varomattomille matkustajille. Vaikka se kuinka maalaisromanttista olisi kuskata ihmisiä perälootassa niin kysessä on silti hengenvaara.
Nykyjään on auton katolla anopin arkku sinne voi panna akankin.