Silloin

Aika
etäännyttää minut sinusta
Kohta en enää muista
miltä sinä näytät
miltä äänesi kuulostaa
vaikka näkisin sinut unessa
ja kuulisin siinä sanasi

En jaksa pitää kiinni muistoista
enkä tiedä, mitä kaivata
koska kaikki on mahdotonta
Niinhän on ollut aina
Nyt sen merkitys korostuu
kun tiimalasin hiekka valuu
kohti loppuaan

Ei, en minä unohda
en kokonaan, koskaan
Kaikki muuttuu,
kaipaus haalistuu
kuten värit auringonpaisteessa

Tunnen olevani voimaton
mutta tilanteelle periksi annan
tietäen, kun aika on
näemme
Kaktus aavikolla saa vettä
hetken kukkii, kuin kaipaukseni
ja jää taas sadetta odottamaan
kuivuuteen, yksin

Sinäkin tämän kaiken ymmärrät
en kuule kaipaustasi
Molemmat hiljaa olemme
odottamaan väsyneitä
Totuus näkyy katseistamme
eleistämme, kun kohtaamme
Silloin vain me tiedämme
määrän kaipuumme.
7403
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

NYYYYYYYYYYYYYYHHHHH

Äänestä
  • rakkaani, keskity... ehkä sitten?
    Mihin katosit, minä mietin...

    Äänestä

  • riitasointu kirjoitti:

    rakkaani, keskity... ehkä sitten?
    Mihin katosit, minä mietin...

    mihinkäs itse livistit
    heti kun silmäni vältti

    Äänestä

  • keskity isse kirjoitti:

    mihinkäs itse livistit
    heti kun silmäni vältti

    emme ole nähneet, sitten... pyörin vain kotiovella, enää, tai eläinten joukossa joskus. Kirjaimellisesti.

    Äänestä

  • riitasointu kirjoitti:

    emme ole nähneet, sitten... pyörin vain kotiovella, enää, tai eläinten joukossa joskus. Kirjaimellisesti.

    niin että käteeni koski
    sua silti rakastan

    Äänestä

  • silloin kirjoitti:

    niin että käteeni koski
    sua silti rakastan

    en ole kätellyt häntä koskaan! =)

    Äänestä

  • riitasointu kirjoitti:

    en ole kätellyt häntä koskaan! =)

    on toinen käsi
    hymyni kuuluu toiselle
    runosi kuitenkin kaikille

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


riitasointu kirjoitti:

Aika
etäännyttää minut sinusta
Kohta en enää muista
miltä sinä näytät
miltä äänesi kuulostaa
vaikka näkisin sinut unessa
ja kuulisin siinä sanasi

En jaksa pitää kiinni muistoista
enkä tiedä, mitä kaivata
koska kaikki on mahdotonta
Niinhän on ollut aina
Nyt sen merkitys korostuu
kun tiimalasin hiekka valuu
kohti loppuaan

Ei, en minä unohda
en kokonaan, koskaan
Kaikki muuttuu,
kaipaus haalistuu
kuten värit auringonpaisteessa

Tunnen olevani voimaton
mutta tilanteelle periksi annan
tietäen, kun aika on
näemme
Kaktus aavikolla saa vettä
hetken kukkii, kuin kaipaukseni
ja jää taas sadetta odottamaan
kuivuuteen, yksin

Sinäkin tämän kaiken ymmärrät
en kuule kaipaustasi
Molemmat hiljaa olemme
odottamaan väsyneitä
Totuus näkyy katseistamme
eleistämme, kun kohtaamme
Silloin vain me tiedämme
määrän kaipuumme.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu