Minulla on vielä jäänyt tällainen juttu mieleen, joka on vaivannut minua
lapsuudesta asti. Olin silloin 4 tai 5-vuotias ja minulla oli Kristiina niminen muovinen nukke. Nukuin aina tämä nukke kainalossani äidin ja siskon välissä. Eräänä yönä heräsin siihen, kun en saanut henkeä ja näin kuinka nukke oli tarrautunut kaulaani ja yritti kuristaa minua. Silmissä sillä oli hurja ilme ja se oli tarrautunut tiukasti kaulaani. Joudun käyttämään todella voimiani saadakseni sen irti. Kun viimein sain sen irti heitin sen lattialle niin kauaksi kuin pystyin. No tuon jutun voisi laittaa unen ja lapsuuden mielikuvituksen piikkiin, mutta olen varma, että heräsin oikeasti. Heräsin tähän tukehtumisen tunteeseen ja muistan sen hurjan ilmeen, joka nukella oli ja aamulla nukke oli todellakin heitettynä lattialla. Enpä enää juuri leikkinyt sillä nukella tai ainakaan ottanut sitä viereeni yöksi.
lapsuudesta asti. Olin silloin 4 tai 5-vuotias ja minulla oli Kristiina niminen muovinen nukke. Nukuin aina tämä nukke kainalossani äidin ja siskon välissä. Eräänä yönä heräsin siihen, kun en saanut henkeä ja näin kuinka nukke oli tarrautunut kaulaani ja yritti kuristaa minua. Silmissä sillä oli hurja ilme ja se oli tarrautunut tiukasti kaulaani. Joudun käyttämään todella voimiani saadakseni sen irti. Kun viimein sain sen irti heitin sen lattialle niin kauaksi kuin pystyin. No tuon jutun voisi laittaa unen ja lapsuuden mielikuvituksen piikkiin, mutta olen varma, että heräsin oikeasti. Heräsin tähän tukehtumisen tunteeseen ja muistan sen hurjan ilmeen, joka nukella oli ja aamulla nukke oli todellakin heitettynä lattialla. Enpä enää juuri leikkinyt sillä nukella tai ainakaan ottanut sitä viereeni yöksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Juuri tuohon aikaan kerrottiin tuollaista kummitusjuttua (olen samanikäinen). Ja tuon ikäiset myös näkee aikasta eläväisiä unia, minäkin olen ihan varma että kerran oli peti täynnä muurahaisia... tuskin oli. Korkeintaan tuo nukke on voinut jotenkin takertua tukkaasi tai jotain, tai kiertyä kaulan ympäri ikävästi, lapsethan kiehnaa paljon nukkuessaan... tuskinpa se eli, kuule. Sä olet ehkä kuullut sen kummitusjutun joskus vähän aiemmin, mutta et vain muista, ja kun olet ollut vielä noin pieni niin se on vaikuttanut noin vahvasti.
Se n kuullu sen jostain ja postannu joka foorumille.
Seriffiii....poista tääää
"kammo" sellasia "tappajanukkeja" kohtaan.. Pelottavinta, mitä pienenä näin, oli sellainen vatsastapuhuja telkussa (joku visailuohjelma, n. 15-20 v. sitten), jolla oli nukke jonka suu avautu ja silmät muljahteli ikävästi. Ei todellakaan mikään herttainen näky. Vieläkin inhoan sellaisia nukkeja, ja kylmät väreet tulee aina kun näen vatsastapuhujan semmoisen nuken kanssa.
Lapsena ne painajaiset oli todella eläviä. Muistan monta kertaa, jolloin hypin ympäri huonetta kun joku jahtasi minua unessa. Liian hyvä mielikuvitus ei aina ole kiva juttu..