Voisko joku kertoa millaisia testaushommat ovat? Onko niihin vaikea päästä kiinni?Millaisia pohjia se vaatii tai mitä olis hyvä osata?Millaista palkkaa niissä maksetaan aloittelijalle, entä kokeneelle?
Testaushommista tietoa?
testaaja06
142522
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
ja hyvät hoksottimet. Pitää ymmärtää mitä on tekemässä. Se on tärkeintä.
Asiakkaat tekee testauksen. Sinä teet virheraportit äkäisten puhelinsoittojen perusteella.
Teet päivät pitkät testaussuunnitelmia. Sitten palavereissa kuulet että projektin aikataulu on niin kireä ettei ehditä testata. Sitten kun tuote julkaistaan niin sinulle tullaan huutamaan että miksi tätä ei ole testattu! Ei ihmisen työtä nykypalkoilla!
tai sitten ei. Riippuu hyvinkin testauksen luonteesta. Yksittäisen applikaation (tai -perheen) testaaminen saattaa käydä puuduttavaksi, jos ei pääse osallistumaan testaussuunnitteluun (ensimmäisenä vuona et välttämättä pääse, pitäähän sinun oppia talon tavoille ja myös testattava tuote/applikaatio).
Testaus itsessään on aika suoraviivaista hommaa, joten siihen pääsee helposti käsiksi, lisäksi se on jostain syystä aliarvostettua toimintaa, joten niille paikoille ei ole liiemmin tunkua. Aliarvostus näkyy valitettavasti myös palkassa, mutta hyvä testaaja ottaa palkkaeron kiinni reilussa viidessä vuodessa. Koskaan ei haittaa, jos osaa kooditasolla debugata (puhdas SW-testaus), tai ymmmärtää laitteiden/ohjelmien toimintaperiaatteita paremmin. Vähintäänkin peruskäsitteet olisi hyvä hallita, mutta ne oppii työnkin ohella.
Alihankkijalla työskentelevät testaajat eivät välttämättä pääse kasvamaan testaussuunnitteluun ja johtotehtäviin, mutta toisinpäinkin voi käydä (alihankkijalla työskentelevä luokkakaveri on jo manageri, minä en).
Itse en ole katunut päivääkään siirtymistä testaus-puoleelle. Nykyään en edes osaa koodata, valitettavasti.
Aloittelijoiden palkkahaitari on varsin laaja. Hyvälle maksetaan hyvin näissäkin hommissa.
Kaikki työthän tässä maailmassa on mitoitettu seiskan keskiarvon ihmisille, ja varsinkin testaus. Tuo seiskan mitoitus on pakollinen, koska muunlaista työvoimaa ei ole tarjolla suuria määriä. Jos on keskimääräistä tyhmempi niin ainahan voi heittäytyä 'sosiaaliseksi' ja roikkua jonkun ajattelemaan pystyvän riippakivenä.
Jos sinusta tuntuu, että johonkin työhön on vaikea päästä sisälle niin sinun palkkakehityksesi tulevaisuudessa jäänee alle keskiarvon. Ajattelin vääntää tuon varmuuden vuoksi rautalangasta.
Testaajalta vaaditaan sisälukutaitoa, viihtymistä virikkeettömässä ympäristössä ja kykyä delegoida kaikki ongelmat nopsasti muille. Ymmärrystä ei vaadita.
Jonkun täytyy tehdä testaussuunnittelmat, mutta yleensä niiden tasoon ei kiinnitetä suurempaa huomiota. Jos nakki iskee, niin pidät vaan huolen siitä, että jos niistä suunnitelmista löytyy jälkikäteen reikiä niin osaat heti syyttää jotakuta, joka jätti asiasta mainitsematta.
Suoraviivainen etenemismahdollisuus alalla on pääsy asennustehtäviin.
vaikka eivät nuo kovin kannustavilta kuulostaneetkaan. Tämä vain voi olla ainut tapa päästä sisään it-yrityksiin, kun ei ole yhtään kokemusta alalta, vain koulutusta.
yleensä heti, kun osaa edes vähäsen koodata. Se ei ole se vaikea kohta.
Sen sijaan vaikeata on keksiä, miten tuottaa testitapauksia, jotka oletettavasti aiheuttavat bugin löytymisen.
Kirjallisuudessa kerrotaan mm. että testaus (ml. yllä oleva), vie suurimman osan projektin työajasta, jos sen meinaa tehdä hyvin. (Arvaat varmaan, että tästä syystä testaaminen voi olla hyvinkin stressaavaa).
Sitten vielä hiukan kokemusta: Täydellinen testaus ei ole mahdollista, aina jää bugeja löytymättä. Tästä syystä pomolla on suuri vastuu siitä, että viihdyt testaushommissa pidempään.
Testaaja ei ole koodaajan kaveri.
kyllä koodaajan paras työpari, ainakin monimutkaisissa laitteissa. Nimittäin (hyvät) testaajat osaavat oikeasti käyttää ja konffata tuotetta, tuntevat järjestelmän laajalti ja ennen kaikkea tietää miten asiakas sitä käyttää.
>Sen sijaan vaikeata on keksiä, miten tuottaa
>testitapauksia, jotka oletettavasti aiheuttavat
>bugin löytymisen.
Ei todellakaan ole. Hetken mietit vaihtoehtoja ja sitä mitä todennäköisesti tyhmä insinööri ei ole ajatellut. Ihan hetkessä on kasa fataaleita bugeja kerätty.
Teet vain sen mitä ohjelmoija ei koskaan kuvitellut ohjelmistolla tehtävän. Tai sitten yksinkertaisesti generoit kaikki mahdolliset vaihtoehdot piruuttasi myös kaikkein epäloogisimmat vaihtoehdot jotka kuitenkin ohjelmisto sallii ja katsot mitä sitten seuraa.
Kenttien validointi on kuitenkin tehty huonosti laita sellaista dataa joka on melkein oikein, mutta aiheuttaa kuitenkin ohjelman kaatumisen.
Koodaamista arvostetaan ohjelmiston verifioimisessa paljon, vaikka vähemmälläkin pääsee sitä tekemään. Se mahdollistaa tehtävien testitapauksien automatisoinnin hyvinkin pitkälle ja näinollen ei tarvitse istua testauskoneen äärellä koko päivää näpyttelemässä.
Se miten saadaan tehtyä testitapauskuvauksia riippuu suoraan siitä, mitä tuotteen speksauksista löytyy. Silloin tarvitsee vain etsiä mahdollisia heikkouksia sekä ongelmatilanteita, missä tuote saattaa toimia virheellisesti.
Umpimähkään kokeiluun on olemassa myös omat työkalut joita erinäiset yritykset valmistavat.
Se että tuote annettaisiin verifioimattomana asiakkaalle, tuottaa sen, että asiakas on mahdollisesti entinen asiakas syynä buginen tuote. Eritoten tilanteessa, jossa tuote on tullut bugisena uusien versioiden muodossa. Huvittavaa sinänsä, että joskus on käynyt siten, että ohjelmiston tuottaja on verifioinut verifiointityökalua sekä tuotettaan yhtä aikaa. Bugin löytyessä saa olla tarkkana kenenkä niskaan syyn kaataa.
Verifiointia toisinaan pystyy myös kehittämään tehokkaammaksi jota pomotkin arvostavat. Silloin tulevat uudet ympäristöt ja haasteet kuvaan mukaan sekä vaihtelua verifiointi-arkeen.
Koodarit eivät ole parhaimpia kavereita, mutta suhteet kannattaa pitää auki myös siihen suuntaa. Heiltä saa arvokasta tietoa siitä, missä he epäilisivät olevan eniten bugeja.
Lopuksihan ne parhaimmat testitapauskuvaukset saadaan asiakkailta, jotka pilotoivat tuotetta. Sillä kuten aikaisemmin todettiin, aivan kaikkia bugeja ei saada kiinni kuin vasta kovassa käytössä.
Todellakaan nykyjään mitään testata kyllä se asiakkailla hoituu se testaus.
Ihan totta tässä ketjussa on puhuttu.
tuotteet ovat virheellisiä. Tekijöillä ei ole kanttia kantaa vastuuta teoistaan.
kyllä meillä, ja paljon!
Homma on joko nopeata sähläystä tai todella pikkutarkkaa hinkkausta riippuen testattavasta tuotteesta.
Nettijavahärpäkkeet, yms. testataan yleensä aika pikaisesti ja nopeasti. Viranomaisvaatimuksia sisältävät laitteet tai sovellukset testataankin sitten syvällisemmin (eli pikkutarkasti näpräten).
Perushommat eivät yleensä ole vaikeita. Testikeissien suunnittelukin yleensä aika helppoa hommaa, tosin riippuen tuotteen monimutkaisuudesta, teknisyydestä ja speksien tasosta.