onko täällä kenelläkään tietoa minkälaiseen u-arvoon päästään parhaimmillaan betonielementtiseinässä? onko lähelläkään 0.15
u-arvo
betoni..
7807
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ostatko u-arvoa vai taloa?
kyl sillä u-arvollakin jotain merkitystä on jos meinaa matalaenergiatalon tehdä...
laittaos meili esim. YBT:lle niin saat vastauksen saman päivän aikana, mehdollisesti tarjouksenkin.
Rajoitavana tekijänä lienee tuotantomenetelmä, muutoinhan siellä sämpylän sisässä vois olla villaa mielin määrin.
Toisaalta... mitä paksumpi villa niin sitä jämerämmät pitää olla metallisiteet sisä ja ulkokuoren välillä ja se alkaa jossain vaiheessa ehkä syödä lämmönpitävyyttä liiaksi...
Jos extreme matalaenergiaa haluaa elementeistä tehdä niin ehkäpä villa pintaan ja eristerappaus...
- raksaaja
et silleen
nykyisin normaali tb-elementtiseinän u-arvo on 0.25 W/m2K, jolloin sandwich-elementissä on ulkokuori n. 85-80 mm, eriste 160 mm ja sisäkuori 80 ...150 mm. Vanhemmissa taloissa eristettä on vain 120 mm ja lämmöneristysarvo näin ollen paljon heikompi. Ei seinissä päästä arvoon 0,15 järkevillä rakenteilla.
Kyllähän U-arvo on pitkälti eristepaksuudesta kiinni. Jos rakenne pitää olla kuitenkin järkevä dimensioiltaa, niin 0.2 saavuttaminen tekee tiukkaa. Mutta - ei kivirakenteisen seinän tarvitse olla 0.15 luokkaa! Sinne riittää hyvin lähempänä sallitun rajan lähellä olevia 0.25 arvoja, kun huolehtii:
- eriste on (kokonaan) ulkopuolella
- ala- ja yläpohja hyvin eristetty
- yläpohja ja sen reunat tiiviit
0.15-rakentajat joutuvat tinkimään asumismukavuudesta, jos talo lähestyy pullomaista rakennetta. Lämmityskustannuksiin et kyllä saa kovinkaan paljoa eroja syntymään vaihtamalla seinän 0.25:stä 0.15:een, jos muut rakenteen ja esim. lämpökatkoratkaisut pysyvät samoina. Minä olen keskittynyt lähinnä siihen, että esim. lattialämpö ei todellakaan pääse muualle (siirtymällä, säteilemällä) päin, kuin siihen, mihin se on tarkoitettu. Myös lämmitetty lämpökuorma pyrkii sisäkaton reunoilta ulos, mutta jos ei pääse, niin pakko kai sen sitten on jäädä sisälle tai mahdolliseen hyötykäyttöön.
PS. Moni (kuten minä) joka on lähiöissä asunut betonitalossa, rakentaakin talonsa kivestä!
"0.15-rakentajat joutuvat tinkimään asumismukavuudesta, jos talo lähestyy pullomaista rakennetta."
Mihin kohtaan asumismukavuutta vaikuttaa?
Saisko perustelujakin, ei ymmärrä.
"Lämmityskustannuksiin et kyllä saa kovinkaan paljoa eroja syntymään vaihtamalla seinän 0.25:stä 0.15:een"
Tämä on jo sen verran iso ero, että alkaa vaikuttamaan rakennuksen elinkaaren aikana (kivitalossakin).
Tietysti kannattavuus riippuu parantamisen lisäkustannuksesta ja toisaalta lämmitysenergian hankintakustannuksesta.
"Minä olen keskittynyt lähinnä siihen, että esim. lattialämpö ei todellakaan pääse muualle (siirtymällä, säteilemällä) päin, kuin siihen, mihin se on tarkoitettu."
Ok. Häviöt lattialämmityksestä voivat olla suuriakin, erityisesti silloin, jos rakennus tarvitsee paljon lämmitysenergiaa ja latialämmitys käy näin ollen korkeilla lämpötiloilla.