Eli miten perintövero ja luovutusvoittovero lasketaan kun tilanne on seuraava. Vanhemmistani kuoli toinen 80-luvun alussa. Tällöinen tehtiin perunkirjat ja maksettiin perintövero. Tuolloin perittävää oli lähinnä vanhempineni käyttämä asunto. Myöhemmin eloonjäänyt meni uudelleen naimisiin. He tekivät kuitenkin toisensa poisulkevan testamentin, jolloin kummmallakaan ei ole oikeutta toisen omaisuuteen. Nyt myös toinen vanhemmistani on kuollut ja jäämistönä on Asunto arvokkaimpana(mistä siis perintövero kertaalleen maksettu puolikkaasta), sekä hieman osakkeita.
Joutuuko siis esim tuosta aiemmin peritystä asunnon puolikkaasta maksamaan luovutusvoittoveron myytäessä, eli käytännössä kaksinkertaisen verotuksen, samoin kuin noista osakkeista ?.
Joutuuko siis esim tuosta aiemmin peritystä asunnon puolikkaasta maksamaan luovutusvoittoveron myytäessä, eli käytännössä kaksinkertaisen verotuksen, samoin kuin noista osakkeista ?.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Uudelleen avioitunut vanhempasi teki tietysti avioehdon, ei testamenttia.
Perintövero maksetaan aina vain kertaalleen eli olet perinyt aiemmin kuolleen vanhempasi omaisuuden ja maksanut siitä perintöveron. Se omaisuus oli jo sinun silloin, kun toinenkin vanhempasi kuoli. Nyt maksat perintöveron vain hänen omaisuudestaan.
Joudut maksamaan luovutusvoittoveroa, molemmista puolikkaista.
Jos saat omaisuutta perinnöksi, maksat perintöveroa ja jos saat luovutusvoittoa, maksat luovutsvoittoveroa. Kyseessä ei ole mikään kaksinkertainen verotus.
Älä myy, jos et halua maksaa luovutsvoittoveroa. Tai asu asunnossa kaksi vuotta.
taas se uuden puolison asumisoikeus.Siihen kun
ei avioehdot eikä testamentitkaan päde.Ellei
hän itse halua muuttaa pois asunnosta.(käsitin
niin ,että äidin uusi puoliso on kuitenkin vielä
elossa.)
Tässä tapauksessa ei kummitusta ole. Jotta olisi, asunnon olisi tullut kokonaisuudessaan kuulua kysyjän viimeksi eläneelle vanhemmalle tai tälle vanhemmalle ja hänen uudelle puolisolleen. Nyt kuitenkin kysyjä oli perinyt ensiksi kuolleen vanhempansa, joka oli asunnon ainakin osaksi omistanut. Viimeksi eläneen vanhemman leski ei voi vaatia, että hän saisi asua asunnossa, jonka omistus osaksi kuuluu muulle kuin hänelle tai hänen kuolleelle puolisolleen.
PK 3 luku 1 a § 1-2 mom.(25.2.1983/209)
"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun JÄÄMISTÖÖN KUULUVAN eloonjääneen puolison kodiksi sopivan ASUNNON, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."
Asunnon siis tulee kuulua viimeksi eläneen vanhemman jäämistöön kokonaan. Tässä tapauksessa näin ei ole, asunnosta kun jäämistöön kuuluu vain osa.