Meillä on kaksi narttukoiraa yhdessä tarhassa. Ennen ne tulivat toimeen, mutta nyt toinen koirista on toistuvasti ruvennut näykkimään kaveriaan naamasta, ja tämän koiran silmä on siitä ärtynyt. Eläinlääkärillä on jouduttu käymään kahdesti, ja taas on päällä vahva lääkitys (antibiootti, särkylääke ja silmätipat). Lisäksi koiria on nyt pidetty erillään jo useamman päivän ajan.
Parannus sairaan koiran kohdalla on jo päivissä ollut huomattava!!! Silmä näyttää paremmalta, ja ennen niin kurjan näköinen turkki on kuin uusi. Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että tarhan sorapohja ärsyttää silmää pöllyämällä, ja se myös tekee turkin elottomaksi. Koira on samojedi. Koiran lonkatkin ovat kipeät, ja eläinlääkäri sanoi, että myös ne ärtyvät entisestään, kun koirat nujakoivat keskenään, ja säänvaihtelut tekevät hallaa.
Nyt ongelmana onkin, että laitammeko suuren summan rahaa kiinni samojedin omaan tarhaan, vai annammeko koiran sisäkoiraksi tädilleni, joka on sitä havitellut jo jonkin aikaa? Viihtyisikö koira enää sisällä, kun se on tottunut olemaan ulkona, ja vähäisetkin plussa-asteet saavat sen läähättämään? Vai kärsiikö se lonkkiensa takia tarhaelämästä? Tätini on sen verran iäkäs ja vaivainen, että säännöllisille lenkeille koira tuskin enää pääsisi. Irti se saisi kyllä olla omalla pihalla, ja sillä olisi aina seuraa. Herkkuja pelkäisin sen saavan liikaakin... Ja kun tämä on jo koiran toinen koti. En halua sitä heittopussiksi! Kumpi olisi koiralle parempi vaihtoehto, elää meillä tarhassa, vai tätini luona sisällä (myös hänellä on pieni uroskoira)?
Parannus sairaan koiran kohdalla on jo päivissä ollut huomattava!!! Silmä näyttää paremmalta, ja ennen niin kurjan näköinen turkki on kuin uusi. Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että tarhan sorapohja ärsyttää silmää pöllyämällä, ja se myös tekee turkin elottomaksi. Koira on samojedi. Koiran lonkatkin ovat kipeät, ja eläinlääkäri sanoi, että myös ne ärtyvät entisestään, kun koirat nujakoivat keskenään, ja säänvaihtelut tekevät hallaa.
Nyt ongelmana onkin, että laitammeko suuren summan rahaa kiinni samojedin omaan tarhaan, vai annammeko koiran sisäkoiraksi tädilleni, joka on sitä havitellut jo jonkin aikaa? Viihtyisikö koira enää sisällä, kun se on tottunut olemaan ulkona, ja vähäisetkin plussa-asteet saavat sen läähättämään? Vai kärsiikö se lonkkiensa takia tarhaelämästä? Tätini on sen verran iäkäs ja vaivainen, että säännöllisille lenkeille koira tuskin enää pääsisi. Irti se saisi kyllä olla omalla pihalla, ja sillä olisi aina seuraa. Herkkuja pelkäisin sen saavan liikaakin... Ja kun tämä on jo koiran toinen koti. En halua sitä heittopussiksi! Kumpi olisi koiralle parempi vaihtoehto, elää meillä tarhassa, vai tätini luona sisällä (myös hänellä on pieni uroskoira)?
Vastaukset 1
Vanhimmat
että koirallasi olisi parempi siellä tätisi luona, hänen ainoana koiranaan. Jolloin se tuntisi itsensä tärkeäksi. Ja jos se saisi olla pihassa, niin mikäs sen parempi sille koiralle. Lonkat vaativat lämpöä, joten sisäkoirana sen olisi parempi olla loppuelämänsä kuin ulkona. Kyllä se tottuu jos se saa hyvää kohtelua ja paljon rakkautta jota uskon sen tädiltäsi saavan. Käytä nyt järkeäsi ja ajattele sen koiran parasta, ei muuta.