Hei kaikki tietävät!
Haluaisin tietää millä perusteella/perusteilla lähestymiskiellon voi saada? Onko pelkkä kiellolla uhkailu laitonta? Onko se verrattavissa esim. kunnianloukkaukseen?
Itse en ole kieltoa hankkimassa, vaan minulle ollaan, vaikka en ole tehnyt mitään kyseiselle ihmiselle. Olen vain "väärien" vanhempien lapsi. Koko perhe uhkaa saada kiellon.
Haluaisin tietää millä perusteella/perusteilla lähestymiskiellon voi saada? Onko pelkkä kiellolla uhkailu laitonta? Onko se verrattavissa esim. kunnianloukkaukseen?
Itse en ole kieltoa hankkimassa, vaan minulle ollaan, vaikka en ole tehnyt mitään kyseiselle ihmiselle. Olen vain "väärien" vanhempien lapsi. Koko perhe uhkaa saada kiellon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vaan vaikuttavat suhteet yms. paperilla lukemattomat asiat siihen kiellon saamiseeen - itse väitetyillä teoilla ei niin ole merkitystä, henkilökohtainen se kuitenkin on joten koko perheen kielto vaikuttaa epätodennäköiselle, joskin mahdolliselle.
Itse sain ulkomailla lähestymiskiellon enkä tiennyt edes missä henkilö asuu (missä olin väitöksen mukaan käynyt häiritsemässä) ennen paperin näkemistä. Henkilön nimi tuli selväksi siinä samalla.
Aika heppoisilta tuntuvat perusteet.
Lähestymiskieltohakemusta voi vastustaa.
Pääsääntöisesti asianosaiset vastaavat lähestymiskieltoasiassa itse omista kustannuksistaan, joten kuluriski on melko pieni.
Omat vastustamiskulut voivat tulla maksetuksi oikeusavusta tai oikeusturvavakuutuksesta.
Ota yhteyttä, jos satut asumaan ex-vaasan läänin alueella.
Lähestymiskiellon tarkoituksena on ennalta antaa turvaa henkilölle, joka tuntee itsensä uhatuksi. Kiellolla pyritään ennalta estämään rikoksia ja vakavia häiriöitä. Lähestymiskiellossa on tarkoitus antaa nopeaa viranomaisapua uhatulle tai häiritylle.
Lähestymiskielto voidaan määrätä jos on perusteltu syy olettaa, että kieltoon määrättävä henkilö voisi uhata suojattavan henkeä, terveyttä tai vapautta tai muuten vakavasti häiritä tätä. Tämä ei siis tarkoita, että vielä olisi edes mitään tapahtunut. Ei siis edellytä välttämättä aikaisempaa väkivaltaa.
Lähestymiskieltoja on perusmuotoinen lähestymiskielto ja laajennettu lähestymiskielto. Laajennettuun kieltoon voidaan määrätä vain jos perusmuotoista kieltoa ei pidetä riittäävänä.
Kieltoa pyytää itsensä uhatuksi tunteva henkilö. Sen voi tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. Poliisi, syyttääjä ja sosiaaliviranomaiset voivat hakea kieltoa, mikäli uhattu itse ei uskalla hakea sitä.
Lähestymiskiellon määrää käräjäoikeus enintään vuodeksi kerrallaan. Käytäntö vaikuttaa olevan, että se määrätään yleensä vuodeksi, mutta kiellon kumoamista voi pyytää käräoikeudelta ennen määräajan loppumista, mikäli kielto tuntuu myöhemmin tarpeettomalta.
Lähestymiskielto voidaan määrätä kiireellisissä tapauksissa myös väliaikaisena ja siitä voi päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies, esim. komisario. Tällöin päätös on vietävä kolmen päivän sisällä käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Lähestymiskiellon rikkomisesta voidaan tuomita sakkoihin tai enintään vuodeksi vankeutta. Kustannuksista vastaa ne henkilöt, jotka ovat osallisina asiassa. Varattomalla on mahdollisuus saada maksuton käsittely.
Kieltoa täytyy hakea tiettyä henkilöä kohtaan, eikä sitä voi hakea perhettä kohtaan, mutta jos kieltoa haetaan kaikkia perheen jäseniä kohtaan ja edellytykset täyttyvät, voi kaikki saada kiellon.
Kiellon tarkoituksena ei ole estää mitään sellaista asiallista yhteydenottoa, johon on tarve. Käräjäoikeuden päätöksessä kerrotaan tarkasti mikä on sallittua ja mikä ei.
Pelkkä kiellolla uhkailu ei kai ole kiellettyä edellyttäen, että sen tueksi on jotain perusteita kiellon hakemiselle. Siinä vaiheessa, kun jo puhutaan lähestymiskiellosta ihmisten välillä, on jo yleensä tapahtunut jotain häirintää tai vastaavaa ja vaikkei hakemus lähestymiskiellosta menekään läpi käräjäoikeudessa, ei se tarkoita, että kyse olisi kunnianloukkauksesta haettavaa kohtaan. Nämä asiat eivät ole käänteisiä. Tällainen juttu ei yleensä menesty.
Käytännöstä:
Lähestymiskiellon hakeminen voi tapahtua suoraan käräjäoikeuden kansliasta tai sitten poliisipäivystykseen menemällä.
Käytännössä hakemuksen tueksi täytyy olla, mikäli menestyä hakemuksellaan, aikaisempaa näyttöä uhasta. Aikaisemmat uhkaajasta tehdyt rikosilmoitukset hakijaa kohtaan sekä myös muut rikosilmoitukset/tuomiot muista jutuista ovat vahvoja perusteita hakemuksen läpimenemiseksi. Muilla toisiin ihmisiin kohdistuneilla tuomioilla pystytään osoittamaan uhkaajan uhkaavuutta ja entisyyttä. Aikaisemmat kotirauhan häirintäjutut ovat vahvoja perusteita sekä poliisin aikaisemmin suorittamat tehtävät uhkaajan poistamiseksi esim. uhatun kodista ovat vahvoja näyttöjä hakemuksen tueksi. Näistä ei tarvitse olla tehtynä edes rikosilmoitusta. Poliisi on kirjannut ne rekisteriinsä ja niiden tietoja on mahdollisuus käyttää hyväksi. Tiedot saa poliisilta.
Lähestymiskieltohakemusta ei kannata tehdä kevein perustein eikä kostoksi. Suosittelen käyttämään kieltomahdollisuutta vain, kun siihen on todella tarvetta.