...haluaisin kokemuksia miten tapaatte lapsianne, kuinka pitkiä ovat välimatkanne lapsiinne. Onko kellään kokemusta vuorotyöstä ja miten silloin hoidatte tapaamiset lapsiin.
Etä-äidit...
etä-äiti
2272
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pari vuotta sitten nyt 5-vuotias tyttäreni jäi eron jälkeen isälleen minun vuorotyöstäni johtuen. Sovimme kuitenkin yhteishuoltajuudesta. En halunnut lasta riistää tutusta kodista, hoitopaikasta ja -kavereista. Muutin saman kunnan toiseen päähän. Tapaamiset hoituvat siten, että ilmoitan heti työvuorolistan saatuani pidemmät vapaat, jolloin tyttö tulee sitten luokseni, keskimäärin neljä kertaa kuudessa viikossa. Eli yhden päivän vapaat olemme usein jättäneet väliin. Käymme tytön kanssa usein myös tapaamassa exän puolen mummia, tätiä ja serkkuja, jotka asuvat myös samalla paikkakunnalla. Tähän asti kaikki on mennyt hyvin. Mutta, mutta...
Vuosi sitten ex löysi uuden, joka toi perheeseen mukanaan tytärtäni pari vuotta nuoremman pojan. Ja melkein heti menivät naimisiin ja uusi rouva jäi äitiyslomalle opiskelun ohessa. Tyttö otettiin pois hoidosta ja sinne jäivät kaveritkin. Kaverit löytyvät nyt äidin pihasta. Perheesseen on tullut uusi vauva ja perhe on muuttamassa 150 km päähän rouvan työn perässä.
Olen vähän kauhuissani. Miten tapaamiset hoituvat? Nyt vielä on helppoa sovittaa vuorotyön epäsäännölliset, myös viikolle osuvat, vapaapäivät tapaamisille. Entäs sitten, kun tyttö lähtee ensi vuonna eskariin, ja sitten kouluun? Nykyisillä työvuoroilla viikonloppuvapaita on kaksi kuudessa viikossa. Tapaamiset vähenevät entisestään. Entäs lapsen kulkeminen isältä äidille takaisin? Ei tuon ikäistä oikein bussiin tai junaan voi laittaa.
Olen yrittäänyt puhua exälle, että jos tyttö tulisi luokseni asumaan. Helpompaa olisi järjestää säännölliset tapaamiset isään, joka jää kotiin hoitamaan lapsia, varsinkin sitten, kun tyttö menee kouluun. Ja kun isä lähtee takaisin töihin, työnsä on mitä todennäköisemmin säännöllistä päivätyötä. Samoin tiivis yhteys mummiin, tätiin, serkkuihin ja kummeihin säilyisi.
Ex tyrmää ajatuksen täysin. Ainut perustelu kieltäytymiselle oli vuorotyöni. Vuoropäiväkoti on kuulemma mahdottomuus. Ymmärrän sen, että eskarin ja koulun alkaessa, vuorotyön ja vanhemmuuden sovittaminen tulee hankalaksi. Olen työpaikalla keskustellut asiasta. Työvuorojen muuttamista inhimillisimmiksi tytön mennessä kouluun ei tyrmätty täysin. Täytyisi vielä kunnalta selvittää, onko vuorotyöläisten koululaisille järjestetty hoitoa. Myös tytön mummi ja täti ovat luvanneet auttaa.
Tiedä sitten.. En kuitenkaan haluaisin oikeusteitse ryhtyä asiaa viemään läpi. Se on raskas prosessi niin lapselle kuin kaikille muillekin. Olen yrittänyt kovin pohtia tilannetta tytön kannalta, mutta tietenkin olen jäävi ottamaan kantaa suuntaan tai toiseen.
En ole kysynyt, mutta itse tyttö itkee minulle, ettei halua muuttaa ja haluaa tulla äidin luokse asumaan. En tiedä, johtuuko se halusta miellyttää minua, vai onko tämä tytön ihan oma mielipide. En pahemmin ole asiasta lapsen kanssa jutellut, ettei hänelle tule tule kuvaa, että pääsee äidin luo asumaan. Sitten joutuukin pettymään, jos ei näin käy.
Näin meillä tällä hetkellä. Kyllä vuorotyö ja etä-äitiys sopivat yhteen, jos lapsi asuu lähellä, isä on yhteistyöhaluinen/-kykyinen ja lapsi ei ole vielä koulussa. Heti, kun joku näistä muuttuu, tilanne mutkistuu.
Voimia ja aurinkoista kesää kaikille etä-äideille ja -isillekin!
sama tilanne. Lapset jäivät isälle melkein samoista syistä, mitä sinulla oli. Ja kaikki tosiaan meni hyvin siihen asti,kunnes isä päätti muuttaa ja viedä lapset mennessään. Meillä ei välimatka ole kovin pitkä,mutta isä vaan päätti siitä huolimatta,että lapset saavat olla minulla vain joka toinen vkl (meidän tapaamissopimus on hyvin "hätäisesti" tehty, suullisesti sovimme laajat tapaamisoikeudet. Ja nyt se sitten kostautuu: isä on alkanut vedota siihen "hätäiseen päätökseen,jonka teimme hyvässä yhteisymmärrryksessä").
Minä olisin innokas ottamaan lapsia useammin, ja lapset olisivat enemmän kuin mielellään tulossa minun luo useammin..mutta,mutta!! Nyt me käräjöidään asiasta, koska poika aloittaa eskarin ja,kuten teilläkin, tapaamiset sujuisivat paljon joustavammin j(os lapset asuisivat minulla),kuin ne nyt sujuvat.
Rankkaa tämä on, siitä ei pääse yli eikä ympäri..