Talvipäivänä ulkona -20c, sisällä 20c.
Jossain kohtaa seinärakennetta on 0c.
Tässä kohdassa lämpimästä ulospäin pyrkivän ilman kosteus jäätyy.
Villa/puu -seinässä se ei ole ongelma, villa jäätyy ja lämpöisellä taas tuuletusraon kautta kosteus poistuu, niin kuin toki poistuu Siporexistakin, mutta miten käy Siporexin talvella veden jäätymisvyöhykkeellä ??
Kestääkö Siporexin rakenne murtumatta veden laajenemisen sen jäätyessä harkon sisässä?
Vuodesta toiseen.
Jossain kohtaa seinärakennetta on 0c.
Tässä kohdassa lämpimästä ulospäin pyrkivän ilman kosteus jäätyy.
Villa/puu -seinässä se ei ole ongelma, villa jäätyy ja lämpöisellä taas tuuletusraon kautta kosteus poistuu, niin kuin toki poistuu Siporexistakin, mutta miten käy Siporexin talvella veden jäätymisvyöhykkeellä ??
Kestääkö Siporexin rakenne murtumatta veden laajenemisen sen jäätyessä harkon sisässä?
Vuodesta toiseen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Taisi jäädä lukion fysiikka kesken?
Vedellä (kuten monilla muillakin aineilla) on kolme olomuotoa: kiinteä, neste ja kaasu.
Kaasumainen vesi on höyryä. Se on hajuton, näkymätön kaasu. Sitä ei saa sekoittaa siihen valkoiseen aineeseen, jota myös sanotaan höyryksi puhekielessä: valkoinen on tiivistynyttä vettä. Samoin kuin pilvi.
Höyry sekoittuu ilmaan. Se pyrkii sekoittumaan mahdollisimman tasaisesti.
Siporexin läpi kulkeva vesi on höyryä. Se kulkee ilman mukana. Se ei tiivisty. Siksi se ei jäädy. Vuodesta toiseen.
Vesihöyry ei tiivisty vedeksi siporexin sisällä koska siellä ei ole rajapintaa johon se voisi tiivistyä. Kaikissa muissa seka-aineisissa kivissä on styroxia tai uretaania keskellä ja sen ulkopuolella kylmä kivi. Jos vesihöyry pääsee esim. styroxin läpi (kuten myyjät väittävät jos epäilee kiven kosteusteknistä hengittävyyttä) se kohtaa kylmän ulkopuolella olevan kivikuoren styroxin jälkeen ja tiivistyy siinä vedeksi. Kymmenen vuoden sisällä POKS! Tilannehan on sama kuin sandwitch-betonielementeissä...niitähän nyt joko korjataan tai puretaan.
Sinänsä ihmettelen miten noita uusia ja uusia "kivitaloja" sandwitch-rakenteella tulee koko ajan lisää vaikka tiedetään ettei tuulettumaton ulkokuori lämmöneristeen takana toimi. Jopa rakennusliikkeet pyrkivät kyseisestä rakennetyypistä eroon reklamaatioiden takia ja yksityiset ihmiset ostavat niitä elämänsä ainoaan isoon investointiin onnellisina.
Siporex, massiivihirsi ja vanha metrin paksuinen tiiliseinä ilman villaa toimivat, sekarakenteet eivät.
minkä muutkin alan oppikirjat.
Pysytään vain itse asiassa, ilman kompetenssiarvioita kysymyksen esittäjästä.
Lämmin ilma kykenee sisältämään lämpötilansa mukaisesti kosteutta näkymättömänä vesihöyrynä.
Kun tämä raja ylittyy tai sisätilassa on jokin kylmä pinta se tiivistyy vedeksi tuolle pinnalle. Esim: kylmä ikkuna, kylmävesihana. Jos lämpötila edelleen laskee tiivistynyt vesi jäätyy ja jäätyessään laajenee.
Samat luonnonlait koskevat myös siporexharkkoa.
Sen lämpötila laskee talvipäivänä ulospäin mentäessä.
Seinän läpi diffuusiona kulkeva kosteus ei voi mennä koko harkon läpi vesihöyrynä juuri tämän lämpötilan laskun vuoksi vaan se tiivistyy sen sisällä ensin vedeksi ja siitä jääksi.
Joten esitän kysymyksen uudelleen.
tiivistyäkseen nesteeksi ja => jääksi.
Esimerkkinä vaikka yllämainitut pilvet =>rakeet.
Paskat siellä sipossa sisällä mitään vettä kulkee kun ei siitä tuuli läpi puhalla. Huono materiaali se on mutta ei sentään niin huono.
Edes paljaassa. Mutta useimmat pistävät päälle pakkelit ja maalit tai tapetit.
vaan menee pikkuhiljaa.
Vaikka tapetoisitkin.
Ainoastaan täysmuovi tai vedeneriste pitää veden pois rakenteista. Näillä pullorakenteilla on taas sitten omat ongelmansa.
Jos olet joskus purkanut tavallisen tiiliverhotun mutta puurakenteisen talon ulkoseinää maalis-huhtikuulla niin alta paljastuva villa on jäässä niin että kopisee.
Kelien lämmetessä se sulaa ja tuuletusraon kautta kosteus pääsee haihtumaan.
Jos höyryn osapaine sipon sisällä olisi yhtäsuuri kuin talon sisäilmassa, vesi tiivistyisi. Mutta eihän se ole! Sipon sisällä olevan ilman absoluuttinen kosteus on pienempi kuin sisäilman.
Okei, tunnustetaan. En minä tuota ylläolevaa tiedä varmasti. Mutta epäilenpä, että sinäkään et varmasti tiedä asian olevan niin kuin väität; tai sitten luulet tietäväsi.
Ei siellä sipossa mitään vesihöyryä kulje kun ei kulje ilmaakaan.
Sieltä kosteusraon kautta se kosteus on tullutkin villoihin kondensoitumaan, ellei sitten ole vesikatossa vikaa tai sisäseinissä reikiä.
Mutta ei umpisipossa mitään reikiä ole.
mitään henkilökohtaista pätevyys/tietäväisyysmittaria.
Näin kuitenkin kosteus aina etenee.
Rakenteessa virtaus on aina lämpimästä kylmempään päin. Virtauksen mukana menee AINA ilmankosteutta rakenteeseen ja siitä läpi, poislukien täydellinen vedeneriste.
Tästä saat lisätietoa esim. hakusanalla diffuusio.
Siporex ei ole tiivis materiaali joten sisäilman vesi varmasti tunkeutuu siihen ja menee läpikin.
Kysymys koski siis sitä miten Siporex kestää jäätymisen?
Onko se esimerkiksi niin huokoinen materiaali, että vesi päsee melko esteettä jäätymään rapauttamatta itse harkkoa?
minähän jo myönsin, etten tiedä.
Väitän silti, että sipo-rakenteen sisällä on niin pieni ilman kosteuspitoisuus, ettei kosteus tiivisty, huolimatta alhaisemmasta lämpötilasta.
Tämä johtuu siitä, että kosteuspitoisuus ulkopinnassa on lähellä ulkoilman kosteuspitoisuutta, sisäpinnassa lähellä sisäilman kosteuspitoisuutta. Välillä absoluuttinen kosteus muuttuu lineaarisesti. Niinpä suhteellinen kosteus ei nouse 100 %:iin missään kohtaa rakennetta.
Ainoa poikkeus on se, kun ulkoilman suhteellinen kosteus on 100% (siis on sumua).
Joka tapauksessa ylläoleva on vain harrastelijan päättelyä. Mieluummin viittaan käytännön empiirisiin tuloksiin. Siporex ei todellisuudessa rapaudu vuosikymmenissäkään.
Kosteuden tiivistyminen siporex-seinään on varmasti mahdollista kovilla pakkasilla ja kostealla sisäilmalla. Pakkasrapautumaa estää materiaalin hyvä vetolujuus joka Siporexilla on alhainen. Siporexin huokoisuus toisaalta sietää suuren määrän kosteutta ennen kuin huokoset täyttyvät. Pakkasrapautumaa voisi tulla jos siporexin huokoset olisivat lähes täynnä vettä, ja tämä pääsisi jäätymään. Käytäntö on osoittanut että rakenne toimii ihan hyvin.
Sipo rapautuu, ja se on fakta jonka voi itse todeta katsoessaan vanhoja siporakennuksia. Ei tarvitse sitä ainakaan arpoa.
yksiselitteistä vastausta ei ole olemassa?
Siporexin mainossivuilla väitetään, ettei seinän sisään muodostu kastepistettä, mikä tuntuu mahdottomalta.
Voihan se silti olla niin, vai voiko?
Toinen asia on jurikin materiaalin huokoisuus joka sietää paljon vettä vaikka se jäätyisikin.
Ihmetyttää kuitenkin mainossivuston Siporexin ikä, joka on arvioitu 50 - 100 vuoteen.
Näin luontoa uhmaavan materiaalin luulisi kestävän vähintään 500 - 1000 vuotta ;)
hengittävien eristeiden (villat, sipo, EPS) sisällä sataa vettä ja jopa lunta, niin hassua kuin se onkin.
;)
pitäytyy vain siihen oman fysiikan ja henkisen hyvinvoinnin tutkimiseen.
Saahan muitakin kiviaineksia ILMAN eristettä.
Ja sen eristeen joutuu melko varmaan laittaa myös Siporexin päälle jos EI käytä paksuinta harkkoa.
Ei se 250mm Sipo pelkästään ihmeitä tee....saati ohuempi...
Taisi uravalinta olla oikea...
Siporexissa on tehtaalta tullessaan 30% vettä ja se ei riko harkkoa jäätyessään.
Vaikka talven aikana kaikki sisäilmasta seinän läpi kulkeva vesihöyry jäätyisi harkon sisällä, se olisi reilusti vähemmän kuin tuo 30%.
Todellisuudessa höyryn tiivistymistä vedeksi ja kiteytymistä jääksi tapahtuu äärimmäisen vähän jos ollenkaan.
Tuon voi todeta esim. DofLämpö ohjelman demoversioslla joka on kaikkien ilmaiseksi käytettävissä.
+ katso aikaisemmat keskustelut
vuodessa on lisäksi noin 11/12 kuukautta jotka kuivattavat seinää, mikäli yhtenä pakkaskuukautena sitä vettä sattuisi sinne jäämään.
Mielestäni kunnon räystäät laadukas rappaus on relevantimpi hoxio siporexin toiminnan varmistamiseksi lämmöneristeenä.
Sisältä ulospäin tunkeva ilmankosteus ei levity tasaisesti harkkoon joten prosenttilasku ei toimi.
Se tiivistyy ja jäätyy tietyssä kohtaa harkon sisässä kun lämpötila laskee riittävästi. Tähän kylmään jäätyneeseen pintaan tiivistyy sitten lisää sisäilman kosteutta jos on pitkä pakkasjakso.
Jos harkko huokoisuutensa tai muun ominaisuutensa perusteella kestää sen niin hyvä on, kyseessä on erinomainen rakennusmateriaali.
Kuitenkaan mainoksiin ei parane luottaa vaan asiasta olisi hyvä olla vaikkapa VTT:n tai jonkun muun laitoksen tutkimustuloksia.
>Sisältä ulospäin tunkeva ilmankosteus ei levity tasaisesti harkkoon joten prosenttilasku ei toimi.
30% vettä on kuitenkin reilusti yli sata litraa per seinäneliö!!
>Se tiivistyy ja jäätyy tietyssä kohtaa harkon sisässä kun lämpötila laskee riittävästi.
Jäätyykö se suoraan vai muuttuuko ensin nesteeksi?
Jos se ensin muuttuu nesteeksi (niinkuin arvelen) niin se levittäytyy kapillaarisesti ja vain osa jäätyy.
>Tähän kylmään jäätyneeseen pintaan tiivistyy sitten lisää sisäilman kosteutta jos on pitkä pakkasjakso.
Mielestäni tuossa ei synny mitään jäätynyttä pintaa. Vaan jääkiteitä syntyy epätasaisesti. Mitä enemmän höyryä muuttuu vedeksi, sitä enemmän materiaalin lämmöneristys huononee ja sitä enemmän kastepiste ja jäätymispiste siirtyy kohti kuivaa sisäpintaa.
>olisi hyvä olla vaikkapa VTT:n tai jonkun muun laitoksen tutkimustuloksia.
Mielestäni tuo ei ole kovin relevanttia. Jos asia huolettaa niin sisäpintaan paksusti akrylaattimaalia niin loppuu se vesihöyryn pakeneminen.
Mielestäni oleellisenpaa olisi tutkia esim. miten siporexin lämmöneristävyyttä voitaisiin parantaa koska se ei nykyisellään täytä ulkoseinän eristävyysvaatimusta normaalivahvuisena.
Tai vaikka että miten ulko ja sisäpintojen lämpötilanvaihteluista aiheutuvat jännitteet käyttäytyvät homogeenisessa siporex rakenteessa, jossa ei ole EPS:ää laakerina.
On olemassa laskelmat, missä siposeinän läpi haihtuu litran verran vettä höyrynä vuorokauden aikana keskimäärin. Muutaman vuosikymmenen aktiiviseurannassa ei ole havaittu minkäänlaisia rapautumia tämän höyryefektin vuoksi. Ainoa ongelmakohta on sinkkisilikaattimaali, joka sisäseiniin siveltynä voi saada aikaan niinsanotun hidastusdiffuusion, jolloin höyry liikkuu seinän sisällä niin hitaasti, että lämpötila-alueella -15 - -35 graaderia on vaarana pintakerroksen jäätyminen noin kahden senttimetrin alueelta. Jos tämä ongelmallinen sisämaali on tullut laitettua, ainoa keino tilanteen pelastamiseksi on rapata toinen kerros vanhan rappauksen päälle hiertämällä siihen kalkkikivirappaus, joka maalataan vuoden päästä kalkkimaalilla.
Jopa murjaisit.
Siis sisäseinään maalattu maali voi aiheuttaa ulkopinnan jäätymisen ja raputumisen.
Sallit että nauran. ;D
Se kai oli tarkoituksesikin. Naurattaa. ?
huonosti.