Lapsettomuushoito

Me yritimme saada lasta pari vuotta, eikä tullut mitään hommasta. Emäntä vehtasi lämpömittarin kanssa jne. Joka kuukausi monena peräkkäisenä iltana jyskytettiin. Ja joka kerta pari viikoa sen jälkeen emännän pettynyt ilma kertoi jo olennaisen....

Päätimme että yritämme päästä lapsettomuushoitoon. Kun meihin otettiin vihdoin yhteyttä sairalan suunnalta, kävimme ensin yhden lääkärin haastattelussa. Kerrottiin mitä ne hoitovaihtoehdot oikein ovat, ja että ensin pitää tehdä tutkimuksia. Seuravan kerran kun tulemme, oli ensimmäisten tutkimusten vuoro. Minulta piti mm ottaa siemennestekoe.

Mentiin siis toinen kerta. Lääkärin, joka oli kolmekymppinen nainen, lisäksi oli paikalla kakskymppinen vaalea nainen, sairaanhoito- tai kätilöopiskelija, jolla oli harjoittelujakso sairaalassa. Hän istui minua vastapäätä kun meitä haastateltiin, ja poiketen miten suomalaisissa sairaaloissa hoitajat nykyisin pukeutuvat, oli hänellä sellainen valkoinen hyvin istuva mekko joita näkee yleensä vain amerikkalaisissa elokuvissa. Se oli napitettu edestä ja alin nappi oli aika korkealla, että kun hän piti polviaan ristissä, näki vilauksen pitkälahkeisista mustista pitsialushousuista. Eli jokainen voi arvata mitä minä katselin, kun istuimmme lääkäsin pienessä vastaanottohuoneessa.

Minulta otettaisiin siemennestekoe, ja kyseinen hoitaja-opiskelija otti ja opasti minut paikkaan missä se otettaisiin. Vaimo jäi lääkärin tutkittavaksi. Tyttö sanoi että mennään käytävän päähän, hän avasi oven, ja tultiin tyhjään toimistohuoneeseen. Siellä ei ollut muita kalusteita kuin pari vanhaa nojatuolia ja sohva. Erillisen oven takana oli vessa, ja hän kysyi minulta: "Haluatko ensin vähän rentoutua?" Hän oli istahtanut tuolille ja laittoi taas polvet ristiin. Mekon helma valui aika korkealle ja aluspökät vilahti taas, joten huomasin että tuo tyttö kiusaa nyt ihan tahallaan...

Letkautinkin että: "Vai saako rentoutua ihan katsellemalla maisemia ensin?" Hän vastasi että "No tietysti!" Katselin n 5 ekunttia häntä, ensin silmiimn, sitten reittä ja uudestaan silmiin. En voinut pidätellä hymyäni. Hän vastasi hymyyni ja sanoi, että "katsoa saa, koskea ei!", ja heilutteli polveaan. En totisesti koskenut, mutta tuntui että nyt pitää heti laskea housut kinttuihin, koska pian pamahtaa. Käännyin kohti vessanovea, ja etsiskelin valokatkaisinta. Hoitaja-opiskelija sanoi että "tähtää tähän mukiin sitten" ja ojensi sen minulle. Se oli sellainen kannellinen parin desin rähjäinen muovimuki. Oli varmaan käytetty yhden jos toisen kerran, en viitsinyt heti avata koska haisi varmaan kuvottavalle. Katsoin mukia ja sanoin "ai tähänkö?"

"Rentoudu nyt ensin rauhassa, niin näyte onnistuu parhaiten!" Hän sanoi, tuli lähelleni ja kosketteli housujani edestä, ja minä vastasin koskettelemalla hienovaraisesti hänen mekkoaan. pujottelin etusormeni nappien välisestä aukosta sisään, ja löysin pehmeän, kostean kohdan. Tyttö veti vetskarini auki ja laski housuni alas, ja samantien mikkihiiri-bokserini. Hän hyväili kalua ja kiveksiä aistillisilla sormenpäillään, kalu ponnahti pystyyn kuin seiväs, hän alkoi hyväillä sitä, kyykistyi ja avasi suunsa, nieli sitä kielenpäällä. Sitten hän hellävaraisesti otti sormilla kiinnin ja alkoi vatkata, ja minä sain taas tuntea mitä häenn mekkonsa alla oli. Avasin kaikki napit, rintsikoita ei ollut, oli vaan ihanat opiskelijatytön kiinteät tisut. Kutittelin sormenpäilläni niitä...

Ei mennyt kuin pari sekunttia ja makasin hänen päällään sohvalla ja lopulta vedin hänen pöksyt pois ja hän tarttui kaluuni, ja hän vei sitä itseän kohti. Sitten jatkettiin, päästiin nopeasti oikeaan rakastelurytmiin kiinni, nainen avautui täysin, aloki voihkia, mutta sitten kun minäkin aloin murista kuin uroshirvi, hän tempaisi näytepurkin esiin, työnsi minut vahvalla otteella pois, laittoi purkin kaluni alle josta suihkusi kovalla paineella siemennestettä. Autoin omilla sormillani ja sitä ainetta tosiaan tuli paljon... Meitä molempia alkoi naurattaa....puimme vaatteet yllemme taas. Erittäin huolellisesti kaiken lisäksi, ja pesin itseni vessassa ja kampasin hiukseni.

Naama punaisena hän lähti käytävää pitkin viemään näytepurkkia labraan ja sanoi, että "Moi sitten, toivottavasti saatte muksuja!"

Noin 3 viikon päästä kun tulin kotiin töistä, oli jotain outuja väriliuskoja eteisen pöydällä. Vaimo tuli intoa täynnä ja näytti, sanoi että varmuuden vuoksi juossut uudetaan apteekkiin ja ostanut toisenkin testin. Ja ne näytti molemmat että nyt olisi tosi kyseessä!