Lauantai-iltana kohta perhejuhlista paluumatkalle lähdettyämme Grand Scenicimme (2005, 2.0) piippasi kovaäänisesti, näytti tulipunaista STOP-valoa ja näyttöön tuli teksti: "steering fault". Onneksi piippasi niin kovaa, että oli pakko pysähtyä pelkästä säikähdyksestä, koska ohjaus ei enää toiminut. Ratti ei hievahtanutkaan.
Paikalle tuli myös pari sukulaismiestä, jotka hekin totesivat, ettei ratti käänny. Lopulta saatiin kaksin käsin väännettyä rattia sen verran, että auto saatiin kääntymään tieltä pihaan. Takuuseen kuuluvan tiepalvelun (toimi nopeasti) kautta paikalle järjestyi hinausauto ja vuokra-auto, nyt on käytössä huollosta saatu sijaisauto, seuraavaksi odotellaan osia ranskanmaalta. Diagnoosi: ohjaustehostin viallinen, ennuste: joskus ensi viikolla.
Kysymys: Saako ohjaustehostimen todellakin rakentaa siten, että tehostimen pettäessä ohjaus ei toimi lainkaan? Scenicissä lienee ns. sähköinen ohjaustehostin (vrt. Toyotan takaisinkutsut)? Ohjauksen jumiutuminen ei ole ihan tuntematon ilmiö maailmallakaan - googlasin: "renault steering fault". Huollon yhteydessä olin aiemmin maininnut siitä, että ohjaustehostin pitää joskus mielestäni (en ole autotekniikan asiantuntija) ylimääräistä ääntä, mutta mitään vikaa ei silloin löytynyt. Vika löytyi nyt sitten tien päällä. Tämän kanssa kannattaa oll tarkkana.
Onneksi meillä oli nopeutta auton piipatessa vain noin 10 km/h, kun olimme tulossa pikkutieltä kolmion takaa risteykseen. Monessa muussa tilanteessa ohjauksen jumiutumisesta olisi voinut seurata kolinaa ja ties mitä.
Paikalle tuli myös pari sukulaismiestä, jotka hekin totesivat, ettei ratti käänny. Lopulta saatiin kaksin käsin väännettyä rattia sen verran, että auto saatiin kääntymään tieltä pihaan. Takuuseen kuuluvan tiepalvelun (toimi nopeasti) kautta paikalle järjestyi hinausauto ja vuokra-auto, nyt on käytössä huollosta saatu sijaisauto, seuraavaksi odotellaan osia ranskanmaalta. Diagnoosi: ohjaustehostin viallinen, ennuste: joskus ensi viikolla.
Kysymys: Saako ohjaustehostimen todellakin rakentaa siten, että tehostimen pettäessä ohjaus ei toimi lainkaan? Scenicissä lienee ns. sähköinen ohjaustehostin (vrt. Toyotan takaisinkutsut)? Ohjauksen jumiutuminen ei ole ihan tuntematon ilmiö maailmallakaan - googlasin: "renault steering fault". Huollon yhteydessä olin aiemmin maininnut siitä, että ohjaustehostin pitää joskus mielestäni (en ole autotekniikan asiantuntija) ylimääräistä ääntä, mutta mitään vikaa ei silloin löytynyt. Vika löytyi nyt sitten tien päällä. Tämän kanssa kannattaa oll tarkkana.
Onneksi meillä oli nopeutta auton piipatessa vain noin 10 km/h, kun olimme tulossa pikkutieltä kolmion takaa risteykseen. Monessa muussa tilanteessa ohjauksen jumiutumisesta olisi voinut seurata kolinaa ja ties mitä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
nii ei tarviis tuallaasia tehoostimia.
Sitä varten autossa tehostimet on, ettei tartte punttisalilla käydä. Aivot ja teknikka syrjäyttävät lihasvoiman. Ohjaussysteeminkin toimintaa auton kompuutteri monitoroi, joten pisteet sille tässä tapauksessa. Kuinkakohan tavallinen tehostinvika voisi olla? Suurin osa tapauksista ei kuitenkaan nettiin päädy.
Ohjaustehostimen takiahan Relluja on kutsuttu jälkitarkastuksiin. Mulle ainakin tuli kutsu jälkitarkastukseen, jossa vaihdettiin varmuuden vuoksi joku tiiviste sieltä. Onneksi sattui samaan saumaan kuin määräaikaishuoltokin.
Scenic 2.0 -04 piippasi saman hälytyksen talvella yöaikaan, nopeus moottoritiellä n.120. Kyllä ohjaus vielä toimii, mutta vain "mekaanisesti", helvetin raskas se vaan oli. Koska edessä oli maantieajoa, ajoin n. 70 km seuraavalle auki olleelle huoltamolle, hiljaisessa vauhdissa risteyksessä oli tosi vääntäminen. Sammutin auton, käytiin kahvilla ja olin valmistautunut ajamaan auton vielä kotiinkin n. 250 km. Kun starttasin auton kaikki olikin OK. Vika ei ole myöskään toistunut.
Kysyt " Saako ohjaustehostimen todellakin rakentaa siten, että tehostimen pettäessä ohjaus ei toimi lainkaan?" Ei saa, eikä sellaista rakenneta. (sama koskee jarruja) Kyllä Scenicin ohjaus päällä on vaikka tehostin katoaisi. Se muuuttuu kylläkin tolkuttoman raskaaksi, koska ohjausgeometria on suunniteltu tehostimen mukaiseksi.
Jokainen voi kokeilla miltä Scenicin ohjaus tuntuu ilman tehostinta, yksinkertaisesti sammuttamalla moottorin. Kun kortti on lukulaitteessa, niin rattilukko pysyy auki. Kyllä ohjausta paikoillaankin kääntää voi - ja etupyörät näyttävät kääntyvän- mutta ohjaus on tavattoman raskas ainakin asfaltilla, kun auto ei liiku. Mutta kun autoa vähän liikuttaa (esimerkiksi tasaisessa huoltohallissa), niin kyllähän se yhdelläkin kädellä kääntyy.
Niin ei se mekaaninen yhteys sieltä ohjauksesta mihinkään häviä, eikä siellä sähköisessä tehostajassa ole mitään mihin se jumiutuisi. Vaatii vaan papua kääntää.
Kiitos vastauksistanne yllä, selventävät asiaa.
Asfalttipinnalla tapahtui tämä ja ohjaus oli äärimmäisen raskas kääntää, hennommalle ratinkääntäjälle jopa mahdoton, myös auton liikkuessa sitä sivummalle siirrettäessä. Parempi puolisko ei saanut rattia hievahtamaankaan. Käyttämäni termi "ohjaus katosi" ei ehkä ollut teknisesti korrekti eli olisi pitänyt sanoa vain, että "ohjaaminen kävi mahdottomaksi".
Mietityttää joka tapauksessa tällainen konstruktio. Autoja ajavat muutkin kuin riuskat miehet tai riuskat naiset. Viime kesänä ajelin Nordkappiin kaiteetonta tietä vuorenreunalla eikä siellä olisi pelivaraa ollut, mutta toisaalta serpentiiniä on Ranskassakin, joten ei tällainen vika voine kovin yleinen olla... vaikka joku muukin tuossa kertoi samaa ja ohjaustehostimen toimintahäiriö (meillä ei uudelleenkäynnistäminen auttanut) mainitaan erikseen jopa auton manuaalissa.
Kun vauhtia on vain jotain 10 km/h tai auto on melkein paikallaan, ohjaus on tosiaankin helvetillisen raskas käännellä ilman tehostinta.
Toisaalta taas jos vauhtia on 10 km/h, niin auto pysähtyy noin 10 sentin matkalla.
Sitten taas kun vauhtia on vaikka 120 km/h niin tehostimen puutumista ei välttämättä edes huomaa ja hentoisempikin nainen pystyy autoa kääntelemään ihan kevyesti.
Eli ei kannata pelkästään tuon yhden kokemuksen perusteella vetää liiallisia johtopäätöksiä, hitaassa vauhdissa ohjaaminen on kyllä todella raskasta, mutta koska vauhtia on niin vähän niin tuosta ei ole juuri vaaraakaan. Isossa vauhdissa taas ohjaus on kevyt ilman tehostustakin.
Joissakin paremmissa malleissa tehostusta säädetään nopeuden suhteessa niin että isoissa nopeuksissa tehostin ei ole enää juuri lainkaan mukana.
(ja itsekin on ihan tarpeeksi tullut väänneltyä hampaat irvessä parkkipaikoilla 60-lukuisella suoralla kuutosella varustetulla kärryllä, ilman tehostinta, 70-lukuisessa oli sitten jo tehostin)
>Toisaalta taas jos vauhtia on 10 km/h, niin auto pysähtyy noin 10 sentin matkalla. Sitten taas kun vauhtia on vaikka 120 km/h niin tehostimen puutumista ei välttämättä edes huomaa... Eli ei kannata pelkästään tuon yhden kokemuksen perusteella vetää liiallisia johtopäätöksiä...
Olet oikeassa. Tosin Norjassa ajoin turistibussien vastaantullessa 10 km/h nopeudella muutaman sentin päässä asfaltinreunasta, mutta moista ei tule tehtyä joka päivä ja samoin olisi aika huonoa tuuria tehostimen pettäminen 120 km/h vauhdissa kiperässä ohitustilanteessa. Taitaa rengasrikkokin yllättää todennäköisemmin. Ehkä tehostimen pettäessä vaadittavalle ratinkääntövoimalle kuitenkin vielä jonain päivänä saadaan siunattu eu-direktiivi... ranskalaisaloitteesta.
Auton ohjaaminen ilman tehostinta ei ole kohtuuttoman raskasta, ja sen pystyy tekemään suht hento naisihminenkin, rattia ei tietenkään pyöritetä kämmenellä mutta matkan ei tarvitse keskeytyä siihen. Toisaaltaan en tiedä onko mahdollista että tehostimen moottori kärähtää tai jokin sen laakeri jumiutuu, ja itse tehostimesta aiheutuu ylimääräistä normaalista poikkeavaa vastusta ratin kääntämisen.
>onko mahdollista että tehostimen moottori kärähtää tai jokin sen laakeri jumiutuu, ja itse tehostimesta aiheutuu ylimääräistä normaalista poikkeavaa vastusta
Toinen hypoteesi olisi, että jokin muu ohjauksen jäykistävä vika olisi hajottanut tehostimen. Jumissa tuo oli kuitenkin sillä tavalla, että autoa ei olisi saanut kääntymään tielle, jolle olimme kolmion takaa tulossa oikealle kääntyen. Autoa tieltä pihaan siirrettäessä piti 90 asteen käännöksessä "vekslata" kolmeen kertaan edestakaisin. Täytynee kuitenkin odottaa tarkempaa tietoa huollosta. Jokin sellainen varaosa on tilauksessa, että sitä ei suoraan löydy edes valmistajan hyllystä, joten ehkä jotain epätavallisempaa osui kohdalle.
Ohjaustehostimella varustetussa ja varustamattomassa autossa on erilainen ohjausgeometria. Ensinnäkin, ohjauksen välitys tehostinohjauksessa on nopeampi, pyörät kääntyvät vähäisemmällä ratin kääntämisellä. Myös ohjauspyörän halkaisija on suurempi jos tehostinta ei ole.
Olennaista on kuitenkin että ohjausgeometria on erilainen. Etupyörien caster-kulman (olkatapin takakallistuma) johdosta kuljettaja joutuu kaikissa autoissa teoriassa "nostamaan" autoa kun sitä käännetään. Nousu on tietenkin mitätön, mutta on kuitenkin. Juuri tästä syystä auto oikenee ajaessa, kun tullaan mutkasta ulos. Jos caster olisi nolla, ei ohjaus oikenisi ollenkaan, mutta olisi erittäin kevyt.
Scenicin sähköinen tehostin on nopeuden mukaan muuttuva. Suurissa nopeuksissa tehostus on vähäinen ja auton seistessä paikoillaan tehostus on suurin. Lisäksi tehostimessa on 2-toimisuus, mikä aikaansaa suurimmat valitukset: nimittäin myös ohjauspyörän oikeneminen eli ohjauksen palautus on tehostettu. Palautus eli keskitys toimiikin kiitettävästi, vähän liiankin hyvin. Käytännössä kuljettaja joutuu "tekemään työtä" palautustehostinta vastaan, kun ajetaan mutkassa.
Toinen ikävä piirre on että tehostettu palatus on herkkä tien kallistumalle. Ohjaus pyrkii herkästi vetämään siihen suuntaan mihin tie kallistuu koska palautustehostin vetää sinne minne pyörät pyrkivät vetämään. Tavallinen tehostin on keskiasennossa aika neutraali ja auto vetää sinne mihin kuski ratin jättää. Toisaalta, tämäkin on monien autojen tyyppingelma: ohjaus tuntuu epätäsmälliseltä ja suuntaa joutuu vähän väliä korjailemaan suoralla tiellä.
Ilmeisesti renaultin sähköisessä tehostimessa on vielä tuotekehittänmistä. Tai olisivat pysyneet vanhassa. Vaimon Clion (-00) sähköhydraulinen tehostin on paljon mukavampi ja Clio on muutenkin Sceniciä parempi ajettava. Nyt sama sähkötehostin on tullut CLio III:een ja suomalaiset testaajat ovat jo haukkuneet senkin. Ulkomailla Clio III sensijaan valittiin Vuoden Autoksi.
Clio on siis muuttunut vuosien varrella (00-05). Olen molemmilla autoilla ajanut erinäisen määrän kilometrejä. Ykkösautonamme toimii SC II-04 ja kakkosautonamme on Clio II-05. En voi ihan täysin yhtyä mielipiteeseesi Clion yleisestä paremmuudesta ajettavuuden suhteen. Pidän enemmän SC:n ajettavuudesta yleisissä ajotilanteissa. SC:n koko tietysti tekee sen, että ajettavuutta leimaa eräänlainen hitaus verrattuna Clioon. SC II:n ohjausta pidän kuitenkin parempana kuin -05 Clion. Tässä saattaa olla kysymyksessä se että tehostin on muuttunut viime vuosien aikana. Clio on mainio peli sekä kaupungissa, jottei kirjoituksestani jäisi mitenkään negatiivista kuvaa Clion ajettavuuden suhteen, Tällähetkellä ainakin minun näkökulmastani SC edustaa parempaa ajettavuutta Clio II verrattuna.
Joo, vertailu koskee siis -00 Clio II:sta ja -04 Scenic II:sta. Cliossamme on (sähkö)hydraulinen ohjaustehostin eli se vastaa toiminnaltaan perinteistä hihnavetoista tehostinta, mutta saa elegantisti energiansa sähköllä. En ole varma onko 05 Cliossa jo sähkötehostin, mutta näet sen helposti kun kurkkaat onko moottoritilassa ohjauksen hydrauliöljysäiliötä vai ei.
Sceniciä tosiaan vaivaa eräänlainen "hitaus", mikä on sinänsä outoa. Painoissa ei ole suurta eroa: Clio painaa tyhjänä 1200 kg ja Scenic (lyhyt) 1500 kg. Toisaalta moottoritehoa ja vääntöä Scenicissä on melkein tuplasti (Clio 1.4 L (8 valve) 75 hp ja Scenicin 2.0 L 138 hp). Clio on vikkelä mutta Scenic liikkuu kömpelösti, vähän niinkuin pakuautolla ajaisi. Tehoa riittää, mutta sitä ei voi käyttää. Oman lisukkeensa tuottavat ylitehostetut jarrut jotka pysähtyessä töksähtävät paikoilleen. Samoin kova jousitus mihin vaikuttaa varmasti leveät 205/60 -16" renkaat - tietysti Dunlopit. Samoissa kohdissa ajettaessa Scenic jytisee, Clio ei.
Tämä siis ajo-ominaisuuksista. Mukavuus ja varustelutaso on eri juttu
Jep, puhumme nyt tosiaan "eri autoista". Clio II -05 on hyvin tod.näk. varustettu sähkötehostimella (en huomannut hydrauliöljysäiliötä). SC II:n hitaus johtuu mielestäni painopisteen korkeudesta. SC II:ssahan se sijaitsee huomattavasti ylempänä.
On sääli kuulla, että 2,0l kone on "kömpelö", mutta se varmaan johtuu nykykoneiden vaatimuksesta saada kierroksia ennenkuin tapahtuu (vertaa juuri 8 venttiiliset edelliset versiot). Minulla on 8-venttiilisistä on kokemusta -99 SC ja -97 Megane. Nykyinen Clio II on 16V ja siinä vääntö riittää sujuvaan liikkumiseen jo matalilla kierroksilla, mutta kiihtymään se alkaa vasta tuolla 4000 rpm kohdilla. Ehkä tämä vertailu vääristyy siitä, että SC II:n (lyhyt) koneena on 1,9 dCi, jossa käytännön teho (lue vääntö) on toista luokkaa.
Dunlopit vaihtuivat loppuunkuluneina tänä keväänä Conteihin, jotka nekin olivat juuri tuota kalliimpaa ja harvinaisempaa "Mersu-kokoa". Conteista on ihan hyvä mielikuva tällähetkellä.
Jarrut OK, ei töksäytä, mutta niitä onkin rempattu, jarrulevymateriaalin vian vuoksi (ei töksäyttänyt kyllä ennen sitäkään)
Sain sijaisautoksi melkein uuden R. Moduksen - hauska vekotin. Jos sitä vertaan nyt Grand Sceniciin, päädyn samaan kuin sinä verratessasi Clioa Sceniciin. Moduksen ohjaus tuntuu napakammalta kuin Scenicin, ja ohjaustuntuma tiehen on Scenicin vastaavaa oleellisesti tarkempi. Matkustusmukavuudeltaan Scenic on toki ihan toista luokkaa ja siinä jaksaa pitkänkin päivän istua. Mainitsemasi 'kömpelyys' ei minua ole Scenicissä vaivannut... edellinen autoni oli isokokoinen jenkki. Lievästi alitehoinen Grand Scenic 2.0 voi olla, mutta olisiko se osittain automaattivaihteiston tai sen ohjelmoinnin syytä eli tehoa ei saa käyttöön samalla tavalla kuin käsivaihteisella saisi (mainitsit toisaalla että sinullakin on automaatti)? Toisaalta teho/paino tuntuu olevan järjellisessä suhteessa kulutukseen.
1.9 turbodieselhän kiihtyy alusta saakka kuin tauti. Itsellä on ollut lomilla Espanjassa viikon verran Megane II 1.9 cDi, Seat Toledo 1.9 TDI ja Seat Leon 1.9 TDI. Kaikille oli yhteinen piirre mieletön vääntö paikaltaan lähtiessä. Leonin kanssa vaimo alkoi lopulta hermostua, vaikka minusta kone veti kivasti - kuulemma tuntui inhottavalta. Ja takapenkilta samat sanat säestyksenä :-D
Ei 2.0 L vapaastihengittävän bensa-Scenicin vääntöä kannata verrata turbodieseliin. Ei tällä toki jalkoihin liikennevaloissa jää, koska automaatti pitää hyvin vetoa päällä. Perstuntuma vaan on sellainen "hidas & kömpelö". Voi hyvinkin johtua painopisteestä ja myös siitä että kuski on normaalia korkeammalla.
että nelimetrinen 1200 kiloinen kompakti auto on saman painoinen kuin puolitoistatonninen keskikokoinen tila-auto?
No olipa hyvä että luin tätä foorumia, ellen olisi tätä kuullut olisin kuvitellut asian ihan toisin.
Mutta matikan kurssi olisi sinulle myös tarpeen. Clio (1200 kg) painaa tyhjänä noin 20% vähemmän kuin Scenic (1500 kg). Minusta 20% painoero ei ole kovin suuri kun se suhteutetaan moottoritehoon ja vääntömomenttiin. Esimerkiksi tekstissä mainitun Clion tehopaino on 0,062 hp/kg mutta Scenicin 0,092 hp/kg joten luulisi Scenicin liikkuvan hyvinkin liukkaasti...
Kuten jo tuossa aiemmin tuli todettuakin, ei se ohjaus mitenkään lukkoon mennyt, tehostuksen katoamisen takia vain muuttui aivan tajuttoman raskaaksi.
Tehostetuksi suunnitellut ohjaukset on tehty niin nopeiksi että ilman tehostusta ei rattia kyllä asfaltilla käännä ilman melkoisia lihaksia mutta mitä enemmän nopeutta, sitä helpommin ratti kääntyy joten ei tuo ojaan olisi mennyt motarillakaan semminkin kun nopeilla teillä ei rattia yleensä tarvitse veivata laidasta laitaan.
Viimeinen tehostamaton "iso" auto jota olen ajanut oli V6 koneinen Granada joka painoi noin 1400kg. Ohjaus oli todella hidas (yli 4,5 kierrosta laidasta laitaan) mutta kun alla oli 195-levyiset suht korkeaprofiiliset renkaat oli rattia silti lähes mahdoton veivata kun auto seisoi paikallaan asfaltilla.
Grand Scenicillä taitaa painoa olla jo 1600kg ja ohjaus on huomattavasti nopeampi, vain 3,5 kierrosta jos sitäkään ja alla jotkut 205-levyiset matalaprofiilirenkaat. Tehostamattomilla autoilla ajaneiden ei tarvitse hirveästi ihmetellä että tuntuu siltä kuin ratti olisi yhtäkkiä hitsattu kojelautaan kun tehostus poistuu.
Jokainen voi itsekin kokeilla miten ratti kääntyy kun tehostin ei ole päällä jos autossa on perinteinen hydraulinen tehostin: virrat päälle niin että rattilukko avautuu ja sitten vain yritetään kääntää rattia ilman että moottoria käynnistetään. Eipä kauheasti käänny asfaltilla matalaprofiilirenkailla...
kuten mja tuossa ylempänä totesi, tehostamattomaksi suunnitelluissa ohjauksissa myös pyöränripustuksen geometria on yleensä suunniteltu niin että pyörien kääntäminen on helpomaa, Pelkästään tehostetulla ohjauksella varustetun nykyauton tapauksessa taas sama geometria voidaan suunnitella aivan eri kriteereillä kun tehostimella saadaan ratti juuri tasan niin kevyeksi kuin halutaan.
Myös ratin koko on aivan toista luokkaa, siinä vanhassa Granadassa oli tietenkin linja-autoista tuttua kokoa oleva ruori johon verrattuna Scenicin ohjauspyörä muistuttaa lähinnä suurehkoa donitsia.
Joo, pienehkö Scenun ratti on, mutta helppo ollut käyttää pienillä käsillä, samoin muut hallintalaitteet. Ilman tehostinta rattia ei reumaisilla ranteilla varmaan paljon pyöritellä. Sama taitaa olla tilanne monessa muussakin uudessa autossa, mutta voihan tuota jokainen omalla autollaan kokeilla.