Nielurisaleikkauksesta taas

Ei kannata pelätä, se on loppujen lopuksi tosi "pieni" leikkaus. Minut leikattiin vastikään, kun kärsin pitkään samanlaisista vaivoista kuin sinä. Leikkaus kesti noin puoli tuntia ja olin nukutettuna koko ajan. Ennen nukutustakin sain rauhoittavaa, joka väsytti ja rentoutti niin, etten jaksanut yhtään mitään murehtia.

Leikkauksen jälkeen ensimmäinen viikko meni tosi hyvin. Ei ollut kummempia kipuja, nukuin yöt hyvin ja söin lääkkeitä. Hieman tuskallisempaa olikin sitten ekan viikon jälkeen, kun peitteet alkoivat lähteä, mutta sitäkään ei kestänyt kuin jokusen päivän. Sain vielä kovan ja hoitoa vaativan jälkivuodonkin, mutta siitäkin selvisin sen kummempia ajattelematta:)

Nyt reilun kahden viikon päästä leikkauksesta olen jo ihan työkykyinen. Ei ole ollut mitään kipuja enää moneen päivään. Nielussa on vielä turvotusta, joten "paikat" tuntuu vähän ahtailta. Suu on jonkin verran kuiva ja kaikki maistuu toistaiseksi todella pahalle, mutta eiköhän se tästä pian iloksi muutu:)

Hei n-87! Kuulostaa siltä, että sinun kannattaisi etsiä sellainen sairaala, jossa leikkaus tehdään nukutuksessa. Minä olin kolme viikoa sitten nielurisojen poistossa ja operaatio tehtiin nukutuksessa. Etukäteen pelotti tosi paljon ja kammosin erityisesti heräämisvaihetta, pahoinvointia, kurkun ahtautta ja kipua.

Ennen leikkausta sain rauhoittavan lääkityksen, joka ei minun kohdallani vienyt täysin pelkoja pois, mutta helpotti oloa ihan riittävästi. Nukahtaminen tapahtui niin nopeasti, etten edes tajunnut, että minua vielä nukutettiin. Leikkaus kesti puoli tuntia ja seuraava muistikuva oli heräämöstä. Mitään kipua, paniikkia tai ahtauden tunnetta ei kurkussa ollut. Jatkoin vain tyytyväisenä uniani vielä tunnin.

Melkein koko päivä meni mukavasti, mutta iltapäivällä sain ensimmäisen jäätelön ja samalla minulle laitettiin tippumaan Tramal-lääke, joka aiheuttaa suurimmalla osalla pahoinvointia (mutta on todella tehokas kipulääke). Näiden seurauksena oksensin useamman kerran illalla vatsastani verta pois. Eihän oksentaminen tietenkään koskaan kivaa ole, mutta se helpotti oloa ja siinä vaiheessa kipulääkitys on niin vahva, ettei oksentaminen sen enempää sattunut kuin normaalistikaan (eli eipä juuri ollenkaan).

Yöni nukuin hyvin ja aamulla pystyin sitten jo syömään kaikkea, mitä tarjottiin. Paraneminen alkoi hyvin ja pääsin kotiin siis leikkausta seuraavana päivänä.

Kahdessa viikossa olin jo työkykyinen ja nyt kolmen viikon kohdalla kurkussa on vielä vähän arkuutta välillä, aukot ovat jo melkein umpeutuneet.

Rohkeutta vain, uskon, että leikkaus kannattaa! Suosittelisin omasta kokemuksesta siis nukutusta ja yhtä yötä sairaalassa. Toipumisvaiheessa jääpalojen imeskely ja jätski olivat minulle melkein parhaat kipulääkkeet. Kurkku on todella kipeä vain muutaman päivän ja lääkkeet tehoavat hyvin.

Terveisin,
n-83


p.s. Kaveriltani leikattiin nielurisat kitarisa sinun ikäisenäsi ja hän oli kipeä kaikkiaan vain 4 päivää ja silloinkin hyvin vähän. Niinkin voi siis käydä, että kaikki menee paljon helpommin kuin uskaltaisi edes toivoa!

Moi!
Mulla oli myös krooninen nielutulehdus, mutta sitä ei hoidettu koskaan lääkkeillä. Kurkkukipuja tosin oli useampia kertoja vuodessa. Myös niitä proppujakin oli, mutta ne hävis yhteen aikaan ja sen jälkeen niitä ei enää näkynyt. Lääkäri sano, että ei nää mitään estettä leikkaukselle.
Huomenna tulee kuluneeks viikko leikkauksesta. Aika helppoa on ollut, mutta yön jälkeen on kaikista kauheimmat kivut. Turvotusta oli kolmena päivänä ja uvula oli todella turvoksissa, puhekin siis sen mukaista, ei vieläkään ihan normaalia, johtuu myös flunssasta, joka tuli pari päivää sitten.. Nyt myös kun peitteet irtoilee on enemmän kipuja, kun edellisinä päivinä. Kannattaa juoda mahdollisimman paljon, vaikkapa ihan vettä!
Leikkaus tapahtui nukutuksessa. Sairaalassa jouduin odottamaan aamulla jotain kaks tuntii ennen leikkausta ja siinä ajassa hoitaja kerto päivän tapahtumat ja laitto emlapuudutukset käsiin. Puudutuksista huolimatta kanyylin laitto tuntui vähän ikävältä, varsinkin, kun kädet oli kylmät ja suonet tietysti supistuneet. No siinä sitten leikkaus-salissa kysyttiin, että haluunko nukutuksen kanyylin vai naamarin kautta. No mä otin sen suoraan suoneen -vaihtoehdon. Siinä sitten anestesialääkäri laitto kolmea eri ainetta menemään.. ekaa en tiedä, että mitä se oli, mut toka rupes kutittamaan kurkkua, (laitto happinaamarin sit naaman eteen), kolmas olikin se nukutusaine, mulle sanottiin vaan: "Hyvää yötä!".
Seuraava muistikuva oli, kun sairaanhoitajat herätteli. Hauskaa sinänsä, kun se näkö rupes palautumaan vähitellen, niin eka oli vähän sumeeta ja silti piti vaan jutella, vaikka ei ees tarkasti sitä kohdetta nähnytkään! :D Mulla oli aivan mielettömän hyvä olo, kun heräsin ja hoitajat vaan sano, että saan kaikessa rauhassa vielä nukkuu, jos haluun. Pikkusen aikaa siinä sitten torkuin ja hoitaja kävi välillä katsomassa ja otin särkylääkettäkin tablettina, sekä nesteenä (veteen oli siis liuennut poretabletti). Sain myös mehujään. Sitten kun tokkurainen olo oli poissa sain nousta sängystä, ekaks vähän horjahdin, mut onneks pidin kiinni sängyn päädystä. Jotain pari tuntii piti oottaa vielä papereita ja lääkäri kysy vointia, sitten pääsin lähtemään kotiin. Kotimatkalla rupes koskemaan vähän enemmän kurkkuu, mutta kipu hellitti, kun otin kotona lääkettä. Mulla toimi makuaisti jo heti leikkauksen jälkeen ja suussa ei ole mitenkään kauhean pahalta maistunut koko aikana, olen kyllä pessytkin hampaita keskellä päivääkin.
Heti samana iltana, kun leikkaus oli tehty, mulla rupes vuotamaan verta, mut sain vuodon loppumaan noin puolessa tunnissa jääpalojen, jääveden ja jäätelön avulla, sekä kylmäpussilla niskassa.
Eikä sun tarttee pelätä sitä leikkausta ja se voidaan tehdä nukutuksessa, jos haluut. Nukutus on todellakin kannattavaa, puudutuksessa tulee oksennusrefleksi melko varmasti.
Ai nii, oon 16-vuotias.
Todellakin kannatan leikkausta ja et tuu myöskään sitä katumaan! Tsemppiä! :)

Kiitos vastauksista...Kauhea kammo on jäänyt nukutusta kohtaan, viimeksi umpparileikkauksesta herättyäni oksensin päälleni, happimaskin sain juuri ja juuri pois.. Taitaa siitäkin huolimatta olla parempi vaihtoehto,ainakin jos vain yksi yö pitää sairaalassa viettää.

Itseltäni leikattiin reilu vuosi takaperin, tuolloin olin hieman vajaa 30-v. Väitetään, että vanhempana nämäkin hommat ovat hankalampia, mutta ei minulla jäänyt mitään pahoja muistikuvia.
Itseltäni ei edes kyselty vaihtoehtoja nukutus/ puudutus, vaan oli selvää että nukuteksessa tehdään. Itse nukutuksesta en muista juuri mitään, nukutuslääkäri tuli siihen viereen ja pisti jotain... Seuraava muistikuva on heräämöstä, jossa sanottiin, että toimenpide on tehty. Minut nukutettiin melko aamusta, taisin olla päivän ensimmäinen potilas ja heräsin jo hieman klo 10 jälkeen.
Torkuin sairaalassa vielä lyhyitä pätkiä. Hoitaja kävi välissä kyselemässä vointia ja haluanko syödä jotakin. Ensin sain kylmää mm. jäätelöä ja myöhemmin jotain soppaa pariin otteeseen. Iltapäivän puolella kävin WC:ssä hoitajan saattamana, siinä tuli hieman heikko olo. Se meni ohi sänkyyn päästyäni. Jossain vaiheessa kivut alkoivat lisääntyä ja sain kipupiikin. Joskus 15.30 paikkeilla lääkäri kävi tutkimassa ja sanoi, että voin lähteä, kun siltä tuntuu. Tunnin siinä tunnustelin vointia ja kun olo ei enää tuntunut heikolta, soitin hakijan. Kotimatkalla autossa tuli hieman heikko olo ja oksensin. Ei se oksentaminen sen kummemmalta tuntunut kuin normaalistikaan. Kotona hetken sängyssä, eikä enää sen jälkeen ollut heikkoa oloa.
Paraneminen sujui hyvin. Missään vaiheessa ei ilmennyt verenvuotoa. Nielu ei ollut erityisen kipeä, Burana 600 ja Panacod 3kertaa päivässä piti kivut hyvin loitolla ensimmäiset päivät. Joskus 5 päivän päästä vähensin kipulääkitystä ja reilun 1,5 viikon kuluttua en ottanut ollenkaan kipulääkkeitä. Päivittäin vilkaisin nielua ja joka päivä ne vaaleat laikut pienenivät, häviten kokonaan n. 3 viikossa.

Itselläni oli joku 5 vuotta yhä vain paheneva ja tihenevä nielu- poskiontelo- ja korvatulehduskierre. Risojen poistosta on n. 1v ja 3kk. Tuona aikana on ollut vain yksi tavallinen flunssa. Suosittelen varauksetta risojen poistoa, ei se tulehduskierre muuten katkea.
Minuakin paljon peloteltiin, miten kauhean kipeä nielu on leikkauksen jälkeen ja verenvuodoilla. Varauduin paljon pahempaan, kuin mitä tulossa oli. Omasta puolestani voin sanoa, että ei ollut paha toimenpide.