Vanhukset boostaavat evoluutiota

Ja kreationistien on tietysti parempi olla lisääntymättä lainkaan.

Tottakai pitää olla mekanismi joka johtaa solun kuolemaan...

Jos solut eivät kuolisi ei tapahtuisi vanhenemista
ja kuolemista.

Jos ei tapahtuisi kuolemista syntyisi
yltiöpopulaatio, jonka massiivisuus kuluttaisi
resurssit populan ympäristöstä tyhjiin...

Seuraus tästä olisi pahimmillaan lajin tai sen
kanssa sympioosissa elikkäis rinnakkaiselossa
olevien lajien massatuho...

Siis evoluutio sisältää myös evoluutiota
hillitseviä tekijöitä mahdollistaakseen valinnan.

Evolutinaattori kirjoitti:

Tottakai pitää olla mekanismi joka johtaa solun kuolemaan...

Jos solut eivät kuolisi ei tapahtuisi vanhenemista
ja kuolemista.

Jos ei tapahtuisi kuolemista syntyisi
yltiöpopulaatio, jonka massiivisuus kuluttaisi
resurssit populan ympäristöstä tyhjiin...

Seuraus tästä olisi pahimmillaan lajin tai sen
kanssa sympioosissa elikkäis rinnakkaiselossa
olevien lajien massatuho...

Siis evoluutio sisältää myös evoluutiota
hillitseviä tekijöitä mahdollistaakseen valinnan.

Lue lisää

***Tottakai pitää olla mekanismi joka johtaa solun kuolemaan...***

Eli mielestäsi evoluutio on kaukaa viisaana laittanut kuoleman koodin DNA:han. Voisitko selittää millaisilla mekanismeilla tuo koodi on aikaan satu ja oliko se heti ensimmäisellä solulla olemassa.

***Jos solut eivät kuolisi ei tapahtuisi vanhenemista
ja kuolemista.***

Tuo on kyllä sinäänsä hyvin päätelty, siihen emme siis puutu.

***Jos ei tapahtuisi kuolemista syntyisi
yltiöpopulaatio, jonka massiivisuus kuluttaisi
resurssit populan ympäristöstä tyhjiin...***

Eli tulisi ylikehittymistä, eikä populaatio saisi tarpeeksi ravintoa ? Mitä vaivaa siitä olisi jos kuolemaa ei kuitenkan tapahtuis ja kaiki säilyis nuorekkaana ja kauniina.

***Seuraus tästä olisi pahimmillaan lajin tai sen
kanssa sympioosissa elikkäis rinnakkaiselossa
olevien lajien massatuho...***

Mikä ne tuhoais jos kerran kuolemaa ja vanhenemista ei olisi vielä keksitty, eli koodattu geeneihin ?

***Siis evoluutio sisältää myös evoluutiota
hillitseviä tekijöitä mahdollistaakseen valinnan.***

Tarkoittaako tuo sitä, että populaatio on pidettävä pienenä, että valinnalla olisi töitä

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

***Tottakai pitää olla mekanismi joka johtaa solun kuolemaan...***

Eli mielestäsi evoluutio on kaukaa viisaana laittanut kuoleman koodin DNA:han. Voisitko selittää millaisilla mekanismeilla tuo koodi on aikaan satu ja oliko se heti ensimmäisellä solulla olemassa.

***Jos solut eivät kuolisi ei tapahtuisi vanhenemista
ja kuolemista.***

Tuo on kyllä sinäänsä hyvin päätelty, siihen emme siis puutu.

***Jos ei tapahtuisi kuolemista syntyisi
yltiöpopulaatio, jonka massiivisuus kuluttaisi
resurssit populan ympäristöstä tyhjiin...***

Eli tulisi ylikehittymistä, eikä populaatio saisi tarpeeksi ravintoa ? Mitä vaivaa siitä olisi jos kuolemaa ei kuitenkan tapahtuis ja kaiki säilyis nuorekkaana ja kauniina.

***Seuraus tästä olisi pahimmillaan lajin tai sen
kanssa sympioosissa elikkäis rinnakkaiselossa
olevien lajien massatuho...***

Mikä ne tuhoais jos kerran kuolemaa ja vanhenemista ei olisi vielä keksitty, eli koodattu geeneihin ?

***Siis evoluutio sisältää myös evoluutiota
hillitseviä tekijöitä mahdollistaakseen valinnan.***

Tarkoittaako tuo sitä, että populaatio on pidettävä pienenä, että valinnalla olisi töitä

Lue lisää

sup: "Eli mielestäsi evoluutio on kaukaa viisaana laittanut kuoleman koodin DNA:han. Voisitko selittää millaisilla mekanismeilla tuo koodi on aikaan satu ja oliko se heti ensimmäisellä solulla olemassa. "

- Tuo "kuoleman koodi" on kyllä enempi dekkarista napattu juttu. Eiköhän eliön kuolemassa ole kyse enempi elimistön "rappeutumisesta", (lempisanasi, mutta ei ollenkaan käyttämässäsi merkityksessä), eli siitä että solujen lisääntyessä tapahtuu koko ajan virheitä, elimistöön kertyy erilaisia ulkopuolisia aineita jne. mikä kaikki johtaa lopulta solujen toimintojen ja elintoimintojen häiriintymiseen niin, että eliö lopulta kuolee. Eliö ei siis kykene elämään ikuisesti epätäydellisyyden takia, vaikka kuinka yrittäisi. Heti ensimmäisessä solussa tuo ominaisuus (=tai puute) epäilemättä on ollut olemassa, sillä varmaankaan tuo ensimmäinen solu ei enää elä keskuudessamme.

sup: "Eli tulisi ylikehittymistä, eikä populaatio saisi tarpeeksi ravintoa ? Mitä vaivaa siitä olisi jos kuolemaa ei kuitenkan tapahtuis ja kaiki säilyis nuorekkaana ja kauniina. "

- Yksinkertaisesti siis jos eliöt vain lisääntyisivät mutta eivät kuolisi ollenkaan, populaation koko kasvaisi nopeasti niin isoksi, että tila ja ravinto loppuisivat ja koko laji pian kuolisi sukupuuttoon. Kuvittelepa että jokainen maailmaan syntynyt eliö olisi yhä elossa. Tulisi hieman ahdasta täällä...

sup: "Mikä ne tuhoais jos kerran kuolemaa ja vanhenemista ei olisi vielä keksitty, eli koodattu geeneihin ? "

- Ravinnon puute tappaisi tietysti. Sapuskaa ei yksinkertaisesti riitä kaikille, jos populaatio kasvaa liian suureksi. Vaikka eliö kykenisi periaatteessa elämään ikuisesti, kyllähän se ravinnotta tietenkin kuolisi, eikä pelkällä pyhällä hengellä eläisi.

sup: "Tarkoittaako tuo sitä, että populaatio on pidettävä pienenä, että valinnalla olisi töitä "

- Eihän se sitä varsinaisesti tarkoita, vaan että jos populaatio hillittömästi kasvaa tehokkaan lisääntymisen ansiosta, se on myös uhka lajin säilymiselle. Tälläinen ylitehokas laji voi joutua luonnon valinnan karsimaksi. Eliöt kilpailevat rajallisista luonnonvaroista, ja tässä kilpailussa sopivin ja sopeutuvin selviää, ei suurin rohmu.

Mutta siis: Lue nyt jokin biologian oppikirja, niin selviää perusasiat sinullekin.

juutas kirjoitti:

sup: "Eli mielestäsi evoluutio on kaukaa viisaana laittanut kuoleman koodin DNA:han. Voisitko selittää millaisilla mekanismeilla tuo koodi on aikaan satu ja oliko se heti ensimmäisellä solulla olemassa. "

- Tuo "kuoleman koodi" on kyllä enempi dekkarista napattu juttu. Eiköhän eliön kuolemassa ole kyse enempi elimistön "rappeutumisesta", (lempisanasi, mutta ei ollenkaan käyttämässäsi merkityksessä), eli siitä että solujen lisääntyessä tapahtuu koko ajan virheitä, elimistöön kertyy erilaisia ulkopuolisia aineita jne. mikä kaikki johtaa lopulta solujen toimintojen ja elintoimintojen häiriintymiseen niin, että eliö lopulta kuolee. Eliö ei siis kykene elämään ikuisesti epätäydellisyyden takia, vaikka kuinka yrittäisi. Heti ensimmäisessä solussa tuo ominaisuus (=tai puute) epäilemättä on ollut olemassa, sillä varmaankaan tuo ensimmäinen solu ei enää elä keskuudessamme.

sup: "Eli tulisi ylikehittymistä, eikä populaatio saisi tarpeeksi ravintoa ? Mitä vaivaa siitä olisi jos kuolemaa ei kuitenkan tapahtuis ja kaiki säilyis nuorekkaana ja kauniina. "

- Yksinkertaisesti siis jos eliöt vain lisääntyisivät mutta eivät kuolisi ollenkaan, populaation koko kasvaisi nopeasti niin isoksi, että tila ja ravinto loppuisivat ja koko laji pian kuolisi sukupuuttoon. Kuvittelepa että jokainen maailmaan syntynyt eliö olisi yhä elossa. Tulisi hieman ahdasta täällä...

sup: "Mikä ne tuhoais jos kerran kuolemaa ja vanhenemista ei olisi vielä keksitty, eli koodattu geeneihin ? "

- Ravinnon puute tappaisi tietysti. Sapuskaa ei yksinkertaisesti riitä kaikille, jos populaatio kasvaa liian suureksi. Vaikka eliö kykenisi periaatteessa elämään ikuisesti, kyllähän se ravinnotta tietenkin kuolisi, eikä pelkällä pyhällä hengellä eläisi.

sup: "Tarkoittaako tuo sitä, että populaatio on pidettävä pienenä, että valinnalla olisi töitä "

- Eihän se sitä varsinaisesti tarkoita, vaan että jos populaatio hillittömästi kasvaa tehokkaan lisääntymisen ansiosta, se on myös uhka lajin säilymiselle. Tälläinen ylitehokas laji voi joutua luonnon valinnan karsimaksi. Eliöt kilpailevat rajallisista luonnonvaroista, ja tässä kilpailussa sopivin ja sopeutuvin selviää, ei suurin rohmu.

Mutta siis: Lue nyt jokin biologian oppikirja, niin selviää perusasiat sinullekin.

Lue lisää

Eipäs ole dekkarista: eliökuntaan on todella ohjelmoitu solun ja eliön kuolema. Rappeutuminen, joka johtaa lopulta kuolemaan alkaa ihmisellä n. 35-40 vuotiaana. Kissa ei elä 50 vuotta vaikka eläis minkälaisen tohtorin hoidossa. Hiiri on ohjelmoitu kuolemaan vieläkin nuorempana... Jos luet ite vähän enempi niitä biologian kirjoja niin jossain vaiheessa törmäät tosiasiaan, että kuolema on osa solun/eliön elinkaarta ja se on väistämätön vaikka mitään rappeuttavaa ulkopuolista tekijää ei olisi.

Kuolema ei ole välttämätön populaation liikakasvun takia, silloinhan vain valintaprosessi pääsisi tehokkaammin vaikuttamaan. Kuolema tulisi resurssien puutteen vuoksi. Tämän tuloksena tuskin olisi kaikille yksilöille kuolema vaan kehittyisi todellakin hyvinpärjääviä sitkeitä "yliyksilöitä" joiden henki olisi entistäkin sitkeämmässä. Eli tässäkin tapauksessa soluun ohjelmoitu kuolemankoodi olisi evoluutiolle haittatekijä, hyödyn sijaan.

Evoluutio on oppikirjojen mukaan sattumanvaraista ja suunnittelematonta. Se ei voi toimina "kaiken varalta" ja ohjelmoida kuolemaa sen takia. Evoluution pitäisi toimia ainoastaan tässä ja nyt , - se ei varaudu tulevaisuuden varalle - eikä esimerkiksi "ylipopulaation" tai "ylilajin" varalle . Jos sellainen syntyisi niin sitten eliökunta/laji vaan yksinkertaisesti tuhoutuisi ja sillä siisti. Sehän se loppujenlopuksi evoluution tulos viimeinkin jossain vaiheessa on. Että siitä vaan lopullista tuhoa odottamaan.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

Eipäs ole dekkarista: eliökuntaan on todella ohjelmoitu solun ja eliön kuolema. Rappeutuminen, joka johtaa lopulta kuolemaan alkaa ihmisellä n. 35-40 vuotiaana. Kissa ei elä 50 vuotta vaikka eläis minkälaisen tohtorin hoidossa. Hiiri on ohjelmoitu kuolemaan vieläkin nuorempana... Jos luet ite vähän enempi niitä biologian kirjoja niin jossain vaiheessa törmäät tosiasiaan, että kuolema on osa solun/eliön elinkaarta ja se on väistämätön vaikka mitään rappeuttavaa ulkopuolista tekijää ei olisi.

Kuolema ei ole välttämätön populaation liikakasvun takia, silloinhan vain valintaprosessi pääsisi tehokkaammin vaikuttamaan. Kuolema tulisi resurssien puutteen vuoksi. Tämän tuloksena tuskin olisi kaikille yksilöille kuolema vaan kehittyisi todellakin hyvinpärjääviä sitkeitä "yliyksilöitä" joiden henki olisi entistäkin sitkeämmässä. Eli tässäkin tapauksessa soluun ohjelmoitu kuolemankoodi olisi evoluutiolle haittatekijä, hyödyn sijaan.

Evoluutio on oppikirjojen mukaan sattumanvaraista ja suunnittelematonta. Se ei voi toimina "kaiken varalta" ja ohjelmoida kuolemaa sen takia. Evoluution pitäisi toimia ainoastaan tässä ja nyt , - se ei varaudu tulevaisuuden varalle - eikä esimerkiksi "ylipopulaation" tai "ylilajin" varalle . Jos sellainen syntyisi niin sitten eliökunta/laji vaan yksinkertaisesti tuhoutuisi ja sillä siisti. Sehän se loppujenlopuksi evoluution tulos viimeinkin jossain vaiheessa on. Että siitä vaan lopullista tuhoa odottamaan.

Lue lisää

Sinulla tuntuu olevan kirkkaampi päivä tänään, vai kirjoittikohan joku tuon puolestasi?

Eliöiden kuolemaan johtava rappeutuminen on tosiasia. Mistä tuo sitten tarkalleen johtuu, ei olekaan niin selvää. Ympäristö rasittaa elimistöä eri tavoin, ja elimistöön tulee erilaisia vaurioita, jotka sitten kasautuessaan lopulta romahduttavat elintoiminnot. Tämä on tietysti eri asia kuin yksittäisen solun elinkaari. Mikä yksittäisen solun kuoleman aiheuttaa, se onkin mielenkiintoisempi kysymys, eikä tarkkaa vastausta kai tiedetä.

Kuolema on kyllä evoluutiolle eduksi. Evoluutiotahan tapahtuu vain lisääntymisen kautta. Evoluutio on sitä, että jälkeläiset poikkeavat vanhemmistaan, ja seuraava sukupolvi vähän enemmän. Jos ensimmäinen sukupolvi jäisi elää jököttämään ja tuottamaan uudestaan ja uudestaan loputtomasti jälkeläisiä ja jälkeläiset tekisivät samoin, niin tokihan siinä tulisi materiaalia luonnolle karsittavaksi, mutta pian loppuisi elintila ja ravinto kaikilta. Kun vanhemmat sukupolvet kuolevat pois, se antaa elintilaa ja paremmat elinmahdollisuudet jälkeläisille, mikä edistää evoluutiota.

Evoluutio edistyy myös nopeammin, kun vanhemmat sukupolvet lopettavat lisääntymisen, eivätkä tuota enää toisen sukupolven jälkeläisiä, vaan lisääntymisen hoitavat seuraavat, jo kehittyneet sukupolvet.

Evoluutio ei todellakaan tee mitään kaiken varalta. Käy vain niin, että lajit, joilla on jokin suotuisa ominaisuus, säilyvät ja toiset eivät säily. Yksilön rajallinen elinikä on hyvinkin tuollainen lajin säilymistä ja kehittymistä edistävä tekijä.

Kuolema on siis iloinen asia.

Tuho tulee maapallolle jossain vaiheessa, viimeistään kun aurinko "palaa loppuun". Silloin täältäkin loppuu elämä. Mitkä lajit täällä siinä vaiheessa vielä elävät, on ennustamaton asia. Onko ihminen niiden joukossa, vai onko kuollut sukupuuttoon, vai muuttanut muualle, vai kehittynyt jo eri lajiksi, sitä ei voida vielä tietää.

juutas kirjoitti:

Sinulla tuntuu olevan kirkkaampi päivä tänään, vai kirjoittikohan joku tuon puolestasi?

Eliöiden kuolemaan johtava rappeutuminen on tosiasia. Mistä tuo sitten tarkalleen johtuu, ei olekaan niin selvää. Ympäristö rasittaa elimistöä eri tavoin, ja elimistöön tulee erilaisia vaurioita, jotka sitten kasautuessaan lopulta romahduttavat elintoiminnot. Tämä on tietysti eri asia kuin yksittäisen solun elinkaari. Mikä yksittäisen solun kuoleman aiheuttaa, se onkin mielenkiintoisempi kysymys, eikä tarkkaa vastausta kai tiedetä.

Kuolema on kyllä evoluutiolle eduksi. Evoluutiotahan tapahtuu vain lisääntymisen kautta. Evoluutio on sitä, että jälkeläiset poikkeavat vanhemmistaan, ja seuraava sukupolvi vähän enemmän. Jos ensimmäinen sukupolvi jäisi elää jököttämään ja tuottamaan uudestaan ja uudestaan loputtomasti jälkeläisiä ja jälkeläiset tekisivät samoin, niin tokihan siinä tulisi materiaalia luonnolle karsittavaksi, mutta pian loppuisi elintila ja ravinto kaikilta. Kun vanhemmat sukupolvet kuolevat pois, se antaa elintilaa ja paremmat elinmahdollisuudet jälkeläisille, mikä edistää evoluutiota.

Evoluutio edistyy myös nopeammin, kun vanhemmat sukupolvet lopettavat lisääntymisen, eivätkä tuota enää toisen sukupolven jälkeläisiä, vaan lisääntymisen hoitavat seuraavat, jo kehittyneet sukupolvet.

Evoluutio ei todellakaan tee mitään kaiken varalta. Käy vain niin, että lajit, joilla on jokin suotuisa ominaisuus, säilyvät ja toiset eivät säily. Yksilön rajallinen elinikä on hyvinkin tuollainen lajin säilymistä ja kehittymistä edistävä tekijä.

Kuolema on siis iloinen asia.

Tuho tulee maapallolle jossain vaiheessa, viimeistään kun aurinko "palaa loppuun". Silloin täältäkin loppuu elämä. Mitkä lajit täällä siinä vaiheessa vielä elävät, on ennustamaton asia. Onko ihminen niiden joukossa, vai onko kuollut sukupuuttoon, vai muuttanut muualle, vai kehittynyt jo eri lajiksi, sitä ei voida vielä tietää.

Lue lisää

***Eliöiden kuolemaan johtava rappeutuminen on tosiasia. Mistä tuo sitten tarkalleen johtuu, ei olekaan niin selvää. Ympäristö rasittaa elimistöä eri tavoin, ja elimistöön tulee erilaisia vaurioita, jotka sitten kasautuessaan lopulta romahduttavat elintoiminnot. Tämä on tietysti eri asia kuin yksittäisen solun elinkaari. Mikä yksittäisen solun kuoleman aiheuttaa, se onkin mielenkiintoisempi kysymys, eikä tarkkaa vastausta kai tiedetä.***

Kiitos kuitenkin siitä, että tuet rappeutumishypoteesia. Tosiasia kuitenkin on että jokaiseen soluun on koodattu tuo kuolema, raamatun mukaan senjälkeen, kun ihminen söi hyvän ja pahantiedon puusta.
1. Moos. 2:17
mutta hyvän-ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman. Myöhemmässä vaiheessa tuo elinikä rajoitettiin noin 120 vuoden hujakoille. Ihmisten elinikä on rappeutunut nykyisin noin 70 vuoden hujakoille.

Evolutionistien uskomuksien mukaan se olisi kehittynyt mutaatioiden ja valinnankautta. Kummallista sinäänsä, niinkuin aikaisemmin kirjoitin, kuolema on hullutus evoluutiomekanismeille. (Hyödytön) Suvullinen lisääntyminen on evoluution kannalta vaaratekijä. (haitalliset mutaatiot sun muut )

Evoluutiolle kuoleman koodista soluissa ei ole mitään todellista hyötyä, kuten edellisessä postauksessani osoitin. Pikemminkin päinvastoin.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

***Eliöiden kuolemaan johtava rappeutuminen on tosiasia. Mistä tuo sitten tarkalleen johtuu, ei olekaan niin selvää. Ympäristö rasittaa elimistöä eri tavoin, ja elimistöön tulee erilaisia vaurioita, jotka sitten kasautuessaan lopulta romahduttavat elintoiminnot. Tämä on tietysti eri asia kuin yksittäisen solun elinkaari. Mikä yksittäisen solun kuoleman aiheuttaa, se onkin mielenkiintoisempi kysymys, eikä tarkkaa vastausta kai tiedetä.***

Kiitos kuitenkin siitä, että tuet rappeutumishypoteesia. Tosiasia kuitenkin on että jokaiseen soluun on koodattu tuo kuolema, raamatun mukaan senjälkeen, kun ihminen söi hyvän ja pahantiedon puusta.
1. Moos. 2:17
mutta hyvän-ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman. Myöhemmässä vaiheessa tuo elinikä rajoitettiin noin 120 vuoden hujakoille. Ihmisten elinikä on rappeutunut nykyisin noin 70 vuoden hujakoille.

Evolutionistien uskomuksien mukaan se olisi kehittynyt mutaatioiden ja valinnankautta. Kummallista sinäänsä, niinkuin aikaisemmin kirjoitin, kuolema on hullutus evoluutiomekanismeille. (Hyödytön) Suvullinen lisääntyminen on evoluution kannalta vaaratekijä. (haitalliset mutaatiot sun muut )

Evoluutiolle kuoleman koodista soluissa ei ole mitään todellista hyötyä, kuten edellisessä postauksessani osoitin. Pikemminkin päinvastoin.

Lue lisää

"raamatun mukaan senjälkeen"

Onkos tämä taas sitä tieteen tekemistä että raamatusta valkataan sopivat kohdat ja niihin uskotaan? Entäs nämä valeet kuten "evolle ei kuolemasta ole mitään hyötyä", ovatko ne tiedettä? Sitä mitä sinä sanojesi mukaan alat harrastamaan täällä. Hä!?

Hä! kirjoitti:

"raamatun mukaan senjälkeen"

Onkos tämä taas sitä tieteen tekemistä että raamatusta valkataan sopivat kohdat ja niihin uskotaan? Entäs nämä valeet kuten "evolle ei kuolemasta ole mitään hyötyä", ovatko ne tiedettä? Sitä mitä sinä sanojesi mukaan alat harrastamaan täällä. Hä!?

Lue lisää

Darwinistinen ja raamatullinen. Kuten olet itsekin pannut merkille, harvemmin vetoan raamatunsanaan, nytkin viittasin siihen mitä raamattu opettaa asiasta, todisteet ovat kuitenkin toisaalla. Ne ovat talletettuna DNA-informatioon ja ovat sieltä luettavissa, sekä kreationisteille, että evolutionisteille. Se ei ole salaista kuppikunta tietoa.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

Darwinistinen ja raamatullinen. Kuten olet itsekin pannut merkille, harvemmin vetoan raamatunsanaan, nytkin viittasin siihen mitä raamattu opettaa asiasta, todisteet ovat kuitenkin toisaalla. Ne ovat talletettuna DNA-informatioon ja ovat sieltä luettavissa, sekä kreationisteille, että evolutionisteille. Se ei ole salaista kuppikunta tietoa.

Lue lisää

Ole hyvä ja vastaa edellä esittämääni kysymykseen äläkä lässytä erilaisista maailmankatsomuksista.

Hä! kirjoitti:

Ole hyvä ja vastaa edellä esittämääni kysymykseen äläkä lässytä erilaisista maailmankatsomuksista.

Mikä oikeus pikkupojalla on vaatia aikuisia vastaamaan kysymyksiinsä. Ai niin lapsenmielihän se on se joka vatii vastauksia.

Koska ei ole mitään välimuotoa eli nuorena turvataan jatkuvuus ja vanhempana riskeerataan kokeilemalla tuuria... jospa sattuisi säkä ja tulisi positiivinen mutaatio.