Sinisessä ruohossa kaste
maalaa tunnelmia,
piirtää kuvani lämpimälle
ihollesi
Hetkellisesti kurotan
uniisi, (tahtomattani)
vaivun, (sävähdys)
Lehtien siluetit
kiertävät silmilläni
auringon häiriöpilkut
ummistetuilla luomilla,
yhtä sekavana.
Hauras on valon väreily
hengityksesi hetkessä
jossain, kaukaisessa.
Linnut lentävät vahasiivin
liian lähelle palavia
tähtiä.
Kuuletko huudot, kuuletko?
Sinä et olekaan tässä.
Se olen minä.
Sinun sormesi vain,
kuin tavoittaisin jotain
kuumasta steariinista.
Ja maa kasvaa täyteen merkityksiä.
Koska sittenkin olen unohtanut,
(hiljaa höyhenten pöly)
mutta sinä muistat.
_____________
Olen valmis hakkaaman tämän runon vasaralla pieniksi siruiksi ja järjestämään uudelleen. Jäsentelyjä en saanut tähän kirjoituslootaan laitettua niin kuin olisin halunnut. Purkakaa joku tätä vähän, niin on helpompi alkaa liimailemaan. Jos on, mitä liimata.
maalaa tunnelmia,
piirtää kuvani lämpimälle
ihollesi
Hetkellisesti kurotan
uniisi, (tahtomattani)
vaivun, (sävähdys)
Lehtien siluetit
kiertävät silmilläni
auringon häiriöpilkut
ummistetuilla luomilla,
yhtä sekavana.
Hauras on valon väreily
hengityksesi hetkessä
jossain, kaukaisessa.
Linnut lentävät vahasiivin
liian lähelle palavia
tähtiä.
Kuuletko huudot, kuuletko?
Sinä et olekaan tässä.
Se olen minä.
Sinun sormesi vain,
kuin tavoittaisin jotain
kuumasta steariinista.
Ja maa kasvaa täyteen merkityksiä.
Koska sittenkin olen unohtanut,
(hiljaa höyhenten pöly)
mutta sinä muistat.
_____________
Olen valmis hakkaaman tämän runon vasaralla pieniksi siruiksi ja järjestämään uudelleen. Jäsentelyjä en saanut tähän kirjoituslootaan laitettua niin kuin olisin halunnut. Purkakaa joku tätä vähän, niin on helpompi alkaa liimailemaan. Jos on, mitä liimata.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sinisessä ruohossa kaste
piirtää kuvaa ihollesi.
Hetkellisesti kurotan
uniisi.
Auringon häiriöpilkut
ummistetuilla luomilla,
yhtä sekavana.
-------------------------
Hauras on valon väreily
hengityksesi hetkessä
jossain, kaukaisessa.
Linnut lentävät vahasiivin
liian lähelle palavia
tähtiä.
-----------------------------
????
kuin tavoittaisin jotain
kuumasta steariinista.
Ja maa kasvaa täyteen merkityksiä.
-----------------------------
Jokainen tekee omanlaisiaan runoja...
Kukin taaplaa tyylillään ja muut kootut. :) Olet erittäinkin oikeassa. Runossani on liikaa tavaraa. Säkeistöt liittyvät toisiinsa liian löyhästi, jos ollenkaan. Pahinta on kuitenkin se, ettei tämä ole sataprosenttisesti minusta itsestäni. Tiedän sen siitäkin huolimatta, vaikkei minulla ole aavistustakaan mitä tai ketä se muistuttaa (aavistus ammoin luettua Tomi Kontiota, ei kai?). Joka tapauksessa vhasiipilinnut eivät ole ihan omia lemmikeitäni. Luulisin. Kiitos vaivannäöstäsi, arvostan sitä.
koskaan en tätä tekisi, mutta haaste ja kun kyseessä olet sinä ;) niin perästä kuuluu eikö?
Hetkellisesti kurotan
uniisi, (tahtomattani)
vaivun, (sävähdys)
jossain,
kaukaisessa hetkessä
Linnut lentävät vahasiivin
liian lähelle palavia
tähtiä.
Kuuletko huudot, kuuletko?
Sinä et olekaan tässä,
se olen vain minä.
Auringon häiriöpilkut
ummistetuilla luomilla.
Ovatko tuossa ne pätkät, jotka kannattaisi säästää? Tuossa yläpuolella jo selvitinkin runoni keinotekoisuutta. Tietenkin olet jo lukenut sen?
tuossa mielestäni on vain se.. että se pitäisi kirjoittaa kokonaan uudestaan. Mikään ei sovi yhteen toistensa kanssa. Ajatus niiden takana kyllä on, mutta mikään muu ei täsmää.
Tuo minun ehdotus, ehkä vain jotain mitä mietin.. näin. Siksi vain nuo tietyt. Mutta siinä on liikaa minua ja sinä katsot eri tavalla.
Noista kaikista säkeistä, minusta siinä on kuin kaksi runoa lomittain, en vain saanut niistä kiinni.