Sairaan lapsen hakemisesta

Sama juttu perhepäivähoidossa, jossa minä olen ainoa työntekijä neljän lapsen hoitajana. Yksi sairastuu (tai tuodaan buranalla terästettynä aamulla). Siinä onkin tekemistä, kun kolmea lasta ei voi jättää "yksin", kun hoitaa yhtä sairasta. Minulla on (jo isoja) omia lapsia, ja ikimaailmassa en olisi vienyt omaa lastani sairaana pois kotoa. Kuinka kurjaa se olisi sairaalle lapselle ollutkaan. Ajatellanpa itseämme sairaana, paras paikka on oma sänky omassa kodissa. Ja vielä ihanampaa on kun joku tuo mehua tai muuta sinne sänkyyn ja huolehtii.

Nämä ovat kai niitä ikuisuuskysymyksiä, joihin liittyy yhtä monta mielipidettä kuin on kommentoijaakin.

Itse en vie sisaruksia hoitoon, jos joku on kipeä. Toki koululaiset menevät kouluun, vaikka päikkyikäiset sairastaisivatkin. Eipä tuo nyt ihan kovin mukavaa ole sille sairaalle lapsellekkaan lähteä autoon istumaan jos toista hoitoon viedään. Poikkeuksen teen jos kesken päivän joutuu hakemaan, silloin annan toisen olla loppupäivän hoidossa. Usein soitto tulee juuri sellaiseen aikaan, että on ruokailut ja päivälevot menossa, siksi tämä ratkaisu. En halua häiritä ryhmän päiväjärjestystä, jos ei ole pakko.

Ja tuo miten sairas lapsi ryhmässä sitoo hoitajia, pitää melko usein paikkansa. Ja totta on myös se, että osa vanhemmista ei todellakaan käsitä, että sairaan lapsen paikka ei ole päiväkodissa ja että pois on haettava. Sairastunut lapsi usein on hieman peloissaan ja ikävöi vanhempiaan, niin silloin syliä tarvitaan. Ja juuri nimenomaan ripulointi ja oksennusten siivoaminen vie oman aikansa. Jo hygienian takia siivous on hiukan aikaa vievämpää kuin esim. kotona. (Hanskojen käyttö, desinfiointi jne.) Eikä sitä urakkaa nopeuta ryhmän muut lapset, jotka tuppaavat olemaan melko uteliaita kun jotain tuollaista tapahtuu. Siinä vaaditaan jo hyvältäkin hoitajalta enemmän kuin normaalisti, että saa homman pysymään hanskassa.

Mutta, mielipiteitä on monia. Mikä oikein, mikä väärin? Oman tieni aion jatkossakin pitää tällaisena kuin tähänkin asti.

Ymmärrän kyllä jos vanhemmat haluavat tuoda terveen lapsen pk:in. Kyllä se pieni sairas potilas tarvii siellä kotona enemmän huomiota ja hoivaa. Eikä kotona terve lapsi voi esim. ulkoilla. Muutenkin terveet lapset ovat energisiä ja sairas lapsi haluaa levätä. Jos on omia lapsia useempi kuin yksi ymmärtää kyllä tämän.
Silloin kun lapseni olivat pieniä olin muualla kuin pk:ssa töissä. Ei se tuntunut kivalta kuulla työkaverieden vihjailuja kun pk:sta soitettiin, että lapsi on sairaana. Aina toki pääsi lähtemään mutta toiset tekivät mun työt.

Ja aina vanhemmat eivät "pääse" tarpeeksi nopeasti. Itse olen aina hakenut lapseni pois heti kun mahdollista. Mutta aina kun ei ole mahdollista lähteä samalta seisomalta. Toisten pitää hankkia itselleen tuuraaja ennenkuin voi poistua työpaikalta tai sitten matkaan menee aikaa. Eikä kaikilla ole sellaista lähistä, jota voisi pyytää hakemaan lapset.

Ja mitäpä tekevät hoitajat? Kiukuttelevat siitä, ettei lasta haettu "samantien". Ihan niinkuin se olisi vanhempien vika, että lapsi sairastui kesken päivän. Ajatelkaa tekin hoitajat realistisesti! En sillä etteikö näitäkin vanhempia ole, jotka eivät millään haluaisi hakea lasta kesken päivän pois.. mutta uskon, että valtaosa hakee heti kun on mahdollista!

Onko muuten minkälaisia seuraamuksia jos vanhemmat eivät kehotuksesta huolimatta nouda sairasta lastaan tarhasta kesken päivän? Sanovat vaikka ettei töistä voi niin vain lähteä kesken päivän... Voiko sellaisesta syystä menettää tarhapaikan vai tuleeko siitä ilmoitus viranomaisille tms.?

sillä itsekkin on kipeänä mieluiten omassa kotonaan. Itse haen heti lapsen kotiin, jos soitetaan, että lapsi on kipeä. Ei siinä kuitenkaan voi "riemusta kiljua", jos pomo seisoo selän takana. Eli totean vain: " no voi harmi, tulen hetimiten, kun saan työni delegoitua" Myöskään omia töitään ei voi vain jättää pöydälle, siitä voi tulla isoja vahinkoja ja vastuullinen ihminen hoitaa asiansa kuntoon, ennen poistumistaan.

on sellainen, että olen salaa jemmannut kaappin piiloon uuden dvd:n taikka lelun, jolla toinen leikkii sillä aikaa kun toinen sairastaa. siinä keino myös toisen lapsen nopeampaan paranemiseen, kun saa luvan leikkiä sillä parannuttuaan. Menee lääkkeet ja ruuat/mehut paremmin alas.

piilossa voi olla uusi värityskirja kynät, uusi auto, leffa, nukke, tehtäväkirja jne jne mitä vaan. silloin pidän molemmat kotona ja rauha on taattu.

vanhempia harmittaa kun lapsi on sairastunut ja siksi ovat "nyrpeissään"....

Omituisia ja työhönsä kyllästyneitä ämmiä nämä tälläiset hoitotädit, jotka jaksavat jauhaa näitä samoja juttuja.

Kesken työpaivää ei voi sännätä noin vain pois normaaleista työpaikoista, vaan tuollaisen hoito-tätsykän soitto aiheuttaa paljon järjestelyjä (joita siinä samalla puhelun aikana ehkä jo kovasti tulee mietittyä). Eikä mukavaan jutusteluun virka-aikana ole aina aikaa!

Koita nyt vaan kestää ja olla edelleen jalo ja viisas ja ahkera ym. erinomaista...tai vaihda ihmeessä alaa!

Oli asia vaikka kuinka lakisääteinen, työnantaja suhtautuu usein hyvinkin v-mäisesti lapsen sairauden vuoksi keskeytyneeseen työpäivään. Kokemusta on ja juuri kasvatusalalla. Oman lapsen sairastuminen saa aikaan inhottavaa vihjailua toisen puolison mahdollisuuksista hoitaa lasta ja jos taas jonkin lapsen vanhempi ei hae lastaan, niin sitäkin ihmetellään.

Esikoiseni oli esikoulussa ja sairastui kesken päivän (kuumetta 37,8). Esikouluaikaa oli jäljellä tunti ja minulle (äidille) ei soitettu että lapsi on sairaana!

Esikoulun henkilökunta tiesi että olen kotona hoitamassa nuorempaa lastani ja voin hakea lapsen heti pois! Ettei tartuta muita... Matkaakin oli peräti 600 m. Ihmettelen...