rakkautta , yksinäisyyttä ja kaipuuta

SINUN SYDÄMESI
Älä muutu,
älä lähde,
älä katoa,
ole vain sinä.
Sinun sydämmeesi katson,
en käsiäsi.
Merkitset niin paljon,
koska en voi uskoa,
että hymysi koskaan hyvästelisi.
Vaikka maailma muuttuisi,
hymysi säilyisi.
Kun unelmat menettäisi merkityksensä,
sinä antaisit sydämesi.
Katso sydäntäsi,
älä käsiäsi.


YKSINÄINEN
Yötaivas kuun valaisemana,
nostaa meren helmaa.
Rannikolle aallot saapuvat,
huudan ikävääni.
Kuuleeko kukaan kuinka yksin juuri nyt olen.
Itkuni vain kuulen.
Kaipuuttani anon.
Olenko meren rannalle heittäytynyt kivi,
jota meri hioo päästämättä irti.
voisiko joku poimia minut,
ottaa talteen.
Olen maannut koko yön,
kuunnellen sateen valitusta.
Lukemattomina öinä,
olen vielä makaava näin.
On rakas jossain,
kuiskaa uupuva tunne.

KIPU SYDÄMMESSÄ
En voi uskoa, että hän on poissa.
Emme enää jaa yhdessä elämää.
Silmät, jotka sokaisivat minut,
ovat poissa.

Rakastunko enää....

Miksi elämässäni sataa ja satuttaa.
En ymmärrä.
Elämä jota itken,
kertoisiko joku miksi se on tullut minulle.
Aurinkoko sydämessäni ujostelee....
eikö rakkaus ole minua varten.

Pidän toivoa yllä,
en voi irrottaa.
en voi uskoa,
että sade pysyisi aina luonani.
Eikö rakkauskin lennä....

...ehkä vielä joskus minunkin luokseni...