Oon suomen kielen opiskelija, jonka rahapussi on vain musta tyhjä aukko.
Tarviin siksi just SUN apua työasioissa.
Mulla ois lehtitoimittajan kokemusta hieman..mutta kuis toimii freelancer? Voiko opiskelija saada semmosta työtä helpolla? Onko kenelläkään kynäniekalla kokemuksia??? Auttakaa pulassa olevaa..
Tarviin siksi just SUN apua työasioissa.
Mulla ois lehtitoimittajan kokemusta hieman..mutta kuis toimii freelancer? Voiko opiskelija saada semmosta työtä helpolla? Onko kenelläkään kynäniekalla kokemuksia??? Auttakaa pulassa olevaa..
Vastaukset 5
Vanhimmat
jos olet kerta kynäniekka niin kirjoita valmiiksi juttuja sellaisiin lehtiin ja sellaisille palstoille, mihin haluaisit ne julkaistavaksi. sitten menet päätoimittajan pakeille juttuinesi ja esittelet itsesi sekä työhalusi. vedä täysillä niihin juttuihin ja osoita olevasi todellista ainesta. ellet pääse et ole joko hyvä tai lehti ei ole sulle sopiva.
osoita jutussasi hallitsevasi lehden aihepiiri ja että sulla on näkemystä niitten edustamista asioista. kirjoittele niitä juttuja vinot pinot ja anna kavereittesikin lukea ja arvostella niitä sulle. vie niiden ehdotukset näytille koska monesti sitä on aika sokea omien kirjoitustensa ansioille.
nämä työnäytteet on kaikkein helpoimpia kirjoittaa koska voit vapaasti miettiä otsikot, aiheet ja sisällöt eli ihan kaiken. sellasia valmiitä tyyppejä tarvitaan lehtiin. niille on aina friikun paikkoja tarjolla. niistä maksetaankin yleensä juttukohtaisia korvauksia, joten talot ei sitoudu makseleen tuntupalkkaa - vain julkaistuista jutuista saat korvausta. siksi et saa harjoitustöistä palkka ja voitkin päättää vapaasti milloin kirjoittelet.
kun olet kerran kynäniekka niin tiedäthän millainen hyvä juttu on ja miten tyylilliset seikat pitää hallita kontekstin suhteen. kaikki toimittajat tajuaa omaan lehteen sopivat jutut ja jos olet lahjakas sinut kyllä töistäsi tunnistetaan kunhan niitä esittelet.
itse siis viet työsi päätoimittajalle tai toimituspäällikölle siihen lehteen minne olet hakemassa. mitään älä lähettele ja ihan printattuna on paras viedä ytimekäs työnsä. mieti että se vois olla vaikka lyhyt juttu seuraavassa numerossa ja sillain panosta siihen. ei siis mitään syvähaastattelua tai vuoden duunia vaativaa researchia. tee samalla ytimekäs hakemus ko paikkaan ja napakka cv toiselle paperille. pukeudu hyvin haastatteluun ja ole oma itsesi. jätä juttusi luettavaksi äläkä ainakaan puhu niistä heidän lehtensä jutuista elleivät he sitä juttelua aloita. voit jättää paperisi haastattelijallesi koska ilman sun lupaa sitä ei julkaista tai sitten siitä maksetaan - eipä näissä yleensä huijata. katsos jos ne muokkaa ja julkaisee juttusi niin se osoittaa että sulla on näkemystä. jos ne pöllii juttusi ja julkaisee korvaamatta voit sitten ilmoitella muualla että tällainenkin juttu on sun kynästä ja luvatta julkaistu - tota ei voi valehdella jäämättä kiinni.
tutki tarkasti mieluummin se kenelle lehti on suunnattu ja mitä tämä ryhmä arvostaa, harrastaa ja kuluttaa. tsekkaa kuka siellä mainostaa ja mikä on trendikästä juuri tässä lehdessä. kehitä tietoasi vakkarieista toimittajista lue niitten juttuja ja ole valmis ilmaisemaan jos joku stara on suosikkisi.
ellet pääse heti haluamiisi lehtiin mene joihinkin toisiin harjoittelemaan ja kehittymään. taitavat toimittajat osaavat kirjoittaa mistä vain kenelle vain. kaikki ei voi päästä imageen suoraan mutta tosi tekijät pääsee ja tietenkin friikut on kovin liikkuvaa sakkia ku ei ole kellekään antanut yksinoikeutta juttuihinsa.
kerro varsin kuinka urasi etenee.
Kiitos miljoonasti perusteellisesta selvityksestä!:) Tää auttaa jo eteen päin aika tavalla!
Nyt täytyy sit vaan lähteä koittamaan onneaan lehtitaloihin, kunhan vaan koulu antaa siihen myöten.
Kiitän vielä kerran!
yliopistohan on siitä oivallinen opiskeluelämänmuoto että voit käyttää aikasi juuri haluamallasi tavalla - pakko ei ole tehdä mitään. ei edes tietenkään valmistua mutta ilman tekemistä ei ainakaan valmistu. tämä vapaus on perusteltua siksikin että samalla tulevat akateemiset pitää opettaa elämäänkin. niinpä järjestelmä kannustaa kontakteihin yliopiston ulkopuolelle. tällainen opintojen kytkeminen vaikka freelancer toimittamiseen on oivallinen tapa etsiä kehittymisen suuntaa käytännöstä.
koska kysyit heitän hieman lisää vettä kiukaalle. noista kielten opinnoista olisin sellaista mieltä että monesti vähän liian lahjakkaat tyypit sortuvat kielten opiskeluun. niissä kielissä keksitään niin kovin vähän nykyään. ainakaan mitään kovin vaikuttavaa. tietenkin kielitieteet on tärkeitä. mutta jos väitösten aiheena on esim. possessiivisuffiksin käyttö agricolan raamatunkäännöksessä niin vaikuttavuus reaalimaailmaan on aivan toista luokkaa kuin lehtityössä. lehtityössä voi ottaa monella tavalla kantaa, herätellä lukijoita tai vaikka vain todeta kuinka kaikki onkaan hyvin ja kaunista. tässähän kieli on välineen asemassa eikä tutkimuskohde. hyvä kieli on mielestäni arvo sinänsä mutta ei itsetarkotus.
jos kerran olet kiinnostunut toimittamisesta niin käytä ihmeessä yliopiston laajoja mahdollisuuksia itsesi kehittämiseen laaja-alaisesti. etsi kirjoittamiseen sisältöä muistakin tieteenaloista suomalaisen kirjallisuuden tutkiskelun ohessa. kaikkein useimmin ovat valtiotieteen ylioppilaat ajautuneet toimittajiksi ja ylioppilaina pysyneetkin, niin ja tietenkin toimittajinakin. yhteiskuntatieteissä ja sosiologiassa on myös hyvin käyttökelpoisia oppisisältöjä tulevien toimittajien käyttöön.
varsinaiset tiedotusopin hyödyllisyydestä olen kuullut kritiikkiä. kuulemma toimittajalta vaadittaisiin mieluummin vahvempaa yleissivistystä kuin tiedottamisen hienouksien taitamista. ehkä aineopinnot tiedotusopista riittäisivät ja syventävät olisi syytä tehdä jostakin "oikeasta" tieteestä. tästä käydään varmasti keskustelua tiedotusopin opiskelijoiden keskuudessa ja siihen on kyllä hyvät syyt.
ruoki uteliaisuuttasi ja ime itseesi laajasti oppia maailmasta, kaikista juuri sinua itseäsi kiinnostavista näkökulmista lähestyen. hae sisältöä ilmiöihin ja selvitä maailmaa kulissien takana. kulje omaa tietäsi ja unohda "koulu" sana opiskelussasi yliopistossa. olet itsesi kasvattaja, opettajasi jäivät lukioon, proffat ja tieteilijät ovat lähinnä golleekoitasi. ilmeisesti suomen lukijoista tulee joko opettajia tai tutkijoita. uskon että he jotka laajentavat opintojaan "näkemystieteillä" voivat sijoittua näistä toiveammateista poikkeaviinkin tehtäviin ja uriin.
arvostan silti ehkä enemmän suomen ja muiden kielten opintoja kuin tästä saattaa päätellä.
Olen samaa mieltä kanssasi kielten lukemisesta. Munkaan mielestä maailmaa ei pelasta tai paranna kielen tutkiminen vaan sen käyttäminen. Ja mä haluan pelastaa maailman. :)
En aio tulla isona opettajaksi tai tutkijaksi. No way, mä haluan viestintää. Siks mun sivuaineina onkin journalistiikka ja yhteisöviestintä. Lisäksi luen vielä viestintätieteitä näiden kaikkien päälle. Haluan ehkä viestintäpäälliköksi tai tiedottajaksi johonkin firmaan, joka voi käyttää hyväkseen myös mun suomen kielen taitoa ja jossa tekemäni työ toteuttaa mun arvoja ja parantaa edes hitusen maailmaa.
Tää on mun unelma.
Toimittajan töitä tuskin tulen vakkariin isona tekemään. Ehkä friikkuna, jos vain on mahiksia.
Toivoin että mun pointti ois ollut se, että opiskellaan niitä substanssiaineitakin eikä sitä viestinnän tekniikkaa ainoastaan.
Suomineito hei, luet kaikkea viestintäteknistä vain etkä mitään maailmankatsomustasi syventävää lainkaan! En sano tätä pahalla, mutta olet lähes malliesimerkki viestitntätieteitten hypestä. Juuri tästä olen kuullut johtuvan nykyisten toimittajien tiedollisen vajavuuden. Noissa aineissasi on varmasti myöskin kovasti päällekäisyyttä. Jätä jotakin viestintäteknistä pois opinnoistasi ja hae syvyyttä omaan persoonallisuuteesi jostakin mielenkiintoisesta ja laajasta tieteestä. Uskon että löydät varmasti innostusta yleisistä yhteiskunta- tai valtiotieteistä. Kokemuksesta sanon että ne innostaa kirjoittamaan ja parantamaan maailmaa. Maailmankuva jäsentyy.
Jos erityisesti haluat yrityssektorille tiedottajaksi olisi ehdottoman tärkeää osata talouden perusasiat, laskentatoimi, markkinointi, rahoitus jne. Ei niitä juttuja kirjoitella viestinnän laudaturilla - usko pois!
Tässä mielessä muuten katsoisin viestinnän tieteet, viestinnän kielen ja tekniikan tieteiksi.
Substanssia kehiin !