Mitä mieltä olette siitä, että koulussa on silloin tällöin pullapäiviä. Eli joku luokka myy pullaa ja muita herkkuja, joita muut luokat sitten ostavat ja mutustelevat niitä sitten tunnilla opettajan satua kuunnellen.
Minusta se on pakko-ostoa harva se viikko (rahaa saa ekaluokkalainen ottaa ostoksiinsa kuulemma 2 euroa/kerta). Ei meidän perheellä ole varaa tukea lukemattomien koululuokkien luokkaretkirahastoa.
Viimeksi en antanut lapselleni rahaa, niin opettaja oli määrännyt antamaan omalle lapselleni ja parille muullekin rahattomalle omista herkuistaan, jotta kaikki saisivat mutustella. Onko tämä yleinen käytäntö?
Minusta se on pakko-ostoa harva se viikko (rahaa saa ekaluokkalainen ottaa ostoksiinsa kuulemma 2 euroa/kerta). Ei meidän perheellä ole varaa tukea lukemattomien koululuokkien luokkaretkirahastoa.
Viimeksi en antanut lapselleni rahaa, niin opettaja oli määrännyt antamaan omalle lapselleni ja parille muullekin rahattomalle omista herkuistaan, jotta kaikki saisivat mutustella. Onko tämä yleinen käytäntö?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Taitaa teillä mennä rahat äidin kaljanjuontiin ja tupakan polttoon kun ei lapselle liikene muutamaa Euroa edes:( Hyi yäk millainen vanhempi olet, ei tuollaisen kannattaisi lapsia tehdä ollenkaan:(((
ole ainuttakaan tupakkaa polttanut enkä käytä alkoholia kuin korkeintaan kerran vuodessa. Meillä vaan on molemmat työttömänä. Eikä yksin se, vaan se periaate, että lapsille syötetään koulutuntien aikana pullaa. Muutenkin lapseni on painaa liikaa ja jo vuosien ajan ollut rajalla siirtyä ylipainoisten puolelle. Kotona ja kylässä saa kyllä syödä hyvääkin, mutta miksi pitäisi kerätä kymmenelle vieraalle luokalle luokkaretkirahoja, kun omalle luokalle ei ole kerätty ollenkaan.
Suututti vain, kun juuri tänään näin, kun pieni lapsi kaupan kassajonossa joutui viemään karkkipussinsa pois kun vanhemmilla ei ollut "varaa" siihen ja samaan aikaan spurgupariskunta osti siideriä ja kaljaa monta pulloa:(
Niin, muutama Euro tuntuu vain pieneltä rahalta ja toimit kyllä mielestäni harvinaisen fiksusti, kun huolehdit lapsesi painosta. Terveelliset elämäntavahan opitaan lapsena ja ne ovat arvokkainta, mitä voi lapselleen antaa.
Tiedän vain, että lapsesta tuntuu pahalta, että muut saavat jotain hyvää ja hän ainoana ei... miten olisi vaihtoehtoinen pullapäivä koulussa tai karkkipäivä viikonloppuna?
miksi ostopäätös siirretään lapsille ja kesken koulupäivän? Miksi pullia ei tarjota vanhemmille tai tuoda niitä kotiin? Miksi lapset asetetaan toisten nähden eriarvoiseen asemaan? Miksi arvokkaita koulutunteja tuhlataan "turhaan" syömiseen (kouluruokailu on heti sen pullansyönnin perään), kun osalla luokasta on oppimisvaikeuksia ja tarvitsisivat pikemminkin tukiopetusta? Ainoa asia, mitä minä voin tehdä, on olla antamatta rahaa. Lapsi on kyllä tähän asti ymmärtänyt, kun olen selittänyt, että en nyt anna rahaa. En tiedä sitten tulevaisuudessa, kun koulua ja pullapäiviä riittää.
"Ainoa asia, mitä minä voin tehdä, on olla antamatta rahaa." En kyllä ole samaa mieltä!!! oletko ollut yhteydessä opettajaan? rehtoriin? vanhempaintoimikuntaan? Jos näistä ei ole apua, sivistyslautakuntaan? koulutoimenjohtajaan? Asialle voi todellakin tehdä jotain, jos íhan oikeasti haluaa!!!
Älä nyt loukkaannu, ymmärrän kyllä kantasi, en kannata jatkuvaa pullan myyntiä koulussa, varsinkaan syömistä tunnilla ja ennen ruokailua, mutta eikö se ylipaino johdu vähän muusta kuin niistä koulussa syödyistä pullista?
ei olekaan ylipainosta huolehtiminen vaan se, että lapset myyvät lapsille herkkuja. Asiasta voisi tietekin valittaa, mutta minusta taas ei ole siihen. Olen käytännön elämässä niitä takarivin hiljaisia. Tiedän, että niin ei muutosta aikaan saa, mutta minusta ei ole käytännön toimijaksi.
Toisaalta: Äitiähän aina syytetään, jos lapsi on lihava. Mutta jos äiti huolehtii, että herkkuja ei syödä liikaa ja kun selkänsä kääntää, niin mies, mummot, papat, sukulaiset, tuttavat, kaverien äidit ym. tarjoavat joka välissä naposteltavaa, niin minkäs teet. Lisäksi koulussa opetetaan lapset vielä ostamaan niitä herkkuja.
kirjoitithan tännekin! Opettajalla, rehtorilla ja monilla vanhempaintoimikunnan jäsenillä on s-posti, kirjoita heille kirje! Tai onko tyttäresi luokkakaverin äiti suulaampi, voisiko ottaa asian puheeksi sinun puolestasi.. varmasti et ole ainoa joka ei halua jatkuvaa pullan myyntiä kouluuun!
Se lihavuusjuttu ei ollut tarkoitettu syytökseksi! Lihavana minä tiedän, että se ei ole mikään yksioikoinen juttu! Ja vaikka kuinka yritän tehdä terveellistä ruokaa ja valvoa lasteni syömisiä, tahtoo heidänkin painokäyränsä olla noususuuntainen :-/
Toivottavasti löydät ratkaisun pulmaasi!
helppo tapa ottaa kantaa. Toinen juttu onkin sitten "tosielämässä". Ei ole helppoa mennä valittamaan tavasta, joka on koulun perinne. Siinä kun leimautuu helposti. Itse olen aikoinani ollut vuosia koulukiusattu. Sitä haluaa nyt oman lapsen käydessä koulua pysyä mahdollisimman neutraalina. Ainahan sitä voi tietysti kuulostella, mitä mieltä muut vanhemmat ovat. Toivottavasti tulevaisuus tuo ratkaisun!
...samaa mieltä. Itseäni häiritsee enemmän "pakko" osallistua kaiken maailman myyjäisiin, luokkatoimikunnan kokouksiin, vanhempien ja lasten yhteisiin askarteluhetkiin jne jne.
Vaikka minulla ja ex-miehelläni on yhteishuoltajuus, ei mies ole missään yhteydessä lapsiinsa, tai hoida heidän asioitaan, paitsi joka toinen viikko, kun lapset ovat hänellä 48h.
Minulla ei siis ole intoa, voimia, aikaa tai kiinnostusta ravata kaiken maailman kokouksissa (mihin lapset siksi aikaa?), leipoa pullia myyjäisiin, tai raahata arpajaisvoittoja koululle.
Mielummin maksan lapseni retket suoraan euroina.
Miksi ei luokkaretkiä ym. varten kerätä suoraan rahaa? Miksi täytyy tehdä vaikeimman kautta? Näin se olisi paljon tasapuolisempaa ja yksinkertaisempaa.
...että ne aktiiviset vanhemmat, jotka suunnittelevat retkiä ja järjestävät myyjäisiä ym, tykkäävät kokoontumisista, askartelusta ja pullanleipomisista. Mikäs siinä, senkun touhuavat, mutta voisivat antaa meille muille mahdollisuuden osallistua retken maksamiseen ihan suoraan rahaa antamalla.
Ymmärrän kyllä, miksi myyjäisiä ym. rahankeruutilaisuuksia pidetään, mutta kaikilla ei tosiaankaan ole halua, mahdollisuutta tms. niihin osallistua.
"Aktiiviset" vanhemmat voisivat myydä meille "laiskoille" vanhemmille arpoja, tai vaikkapa lastemme koulussa tekemiä töitä, jos on jotain pakko myydä. Tuoton voisi sitten laittaa luokan kassalle. Näin kaikki saisivat osallistua rahanhankintaan, mutta ei olisi "pakko" tehdä ylimääräisiä hommia.
Mieluiten kyllä antaisin suoraan rahat retkenjärjestäjän käteen, mutta se aiheuttaisi varmasti pahansuopaisia katseita tämmöistä "laiskuria" kohtaan. Nykyisellä pakkotyömentaliteetilla on vain sellaiset seuraukset, että "laiskat" eivät mitenkään osallistu myyjäistalkoisiin/retkien hintaan, kun taas "aktiiviset" tekevät kaikki työt ja hommaavat retkirahat. Ei sekään ole hyvä ratkaisu.
Silloin, kun mä olin lapsi, ei mun tietääkseni ollut myyjäisiä tms. Silloin vanhemmat antoivat rahan luokkaretkeä varten ja se siitä. Tehokkuutta ja osallistuvuutta suosiva yhteiskunta on siis tullut koulumaailman sisällekin. Koulu ei ole vain lasten koulu, vaan aikuisten pätemiskenttä.
Kaikkia ei voi miellyttää. Minä päätin, että en edes ryhdy järjestelemään minkään sortin retkiä, johon kerätään rahaa. Vanhemmat urputtivat, mutta toiset olivat tyytyväisiä.
Tapa, jolla voit vaikuttaa koulun pullanmyyntiasiaan, olisi soitto koulun rehtorille tai kirje, nimettömänä. Puhelimessa esittele itsesi "sinne päin" epäselvästi tai jätä esittely väliin. Jos rexi kysyy nimeä - en usko että kysyy - sano että mieluummin pysyisit nimettömänä, että haluat tuoda vain asian esille ja toivot että sille tehdään jotakin ja infoa muutoksesta tulee lasten vanhemmille esim. kirjeitse.
Itse soitin tosi ikävän asian tällä tavalla. Lukion rehtori (nainen) takertui tenttaamaan nimeäni, lapseni nimeä, luokkaa, opettajaa. Puhin sukupuolettomasti "nuoresta". Vastasin, että en voi kertoa nimiä/luokkaa ym., lupasin nuorelleni etten kerro enkä voi pettää tätä lupausta ja mahdollista olisi, että nuori otettaisi tämän jälkeen entistä enemmän silmätikuksi (oli yhden open kiusan kohteena). että soitan vain siksi, että otat tämän puheeksi kokouksessanne, ja jokainen ope tahollaan miettii itseään jne. Tilanne muuten rauhoittui tämän jälkeen.
Jutun idea on siis siinä, että jos rexi alkaa tarketua epäolennaisiin, pysyt itse koko ajan alkuperäisessä asiassa. Palautat keskustelun aina itse asiaan. Kirjoita vaikka ydinasiat lapulle ylös, niin et "mene mukaan" tai puhu liikoja.
Kokemukseni on, että yleensä näihin asioihin suhtaudutaan vakavasti ja jutut otetaan asiallisesti käsittelyyn.
Rohekasti vaan!! Ja Onnea matkaan.
Nimim. entinen takarivin hiljainen.