Kuinka moni teistä, jotka seurustelevat vastakkaista sukupuolta olevan kanssa, on kertonut kumppanilleen olevansa bi?
Itse olen mies ja seurustelen naisen kanssa. Olen miettinyt jo jonkun aikaa, että pitäisikö minun kertoa hänelle olevani bi? Minulla ei kuitenkaan ole mitään syytä jättää häntä, eikä myöskään aikomustakaan pettää häntä sen enempää miehen kuin naisen kanssa. En haluaisi säilyttää "luurankoja" kaapissani, mutta toisaalta pelkään miten hän reagoisi. Sen verran tiedän, että hän ei ole itse kiinnostunut naisista, eikä hänellä ole mitään fobioita homoja kohtaan. Mutta asia saattaa olla eri, jos oma kumppani onkin "poikkeava".
Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia/mielipiteitä asiasta. Myös miten naiset reagoisitte siihen, jos oma kumppani paljastuisikin bi-seksuaaliksi?
Itse olen mies ja seurustelen naisen kanssa. Olen miettinyt jo jonkun aikaa, että pitäisikö minun kertoa hänelle olevani bi? Minulla ei kuitenkaan ole mitään syytä jättää häntä, eikä myöskään aikomustakaan pettää häntä sen enempää miehen kuin naisen kanssa. En haluaisi säilyttää "luurankoja" kaapissani, mutta toisaalta pelkään miten hän reagoisi. Sen verran tiedän, että hän ei ole itse kiinnostunut naisista, eikä hänellä ole mitään fobioita homoja kohtaan. Mutta asia saattaa olla eri, jos oma kumppani onkin "poikkeava".
Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia/mielipiteitä asiasta. Myös miten naiset reagoisitte siihen, jos oma kumppani paljastuisikin bi-seksuaaliksi?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minä olen kertonut. Ja ajattelisinkin että siitä pitäkin kertoa kumppanille. Jos nyt ei ihan ekoilla treffeillä, niin kuitenkin aika pian suhteen alussa. Se on varmaan juuri sitä, että antaa sen "mahdollisuuden" sille kumppanille tehdä siitä omat päätelmänsä, ja ratkaisunsa sen mukaan. Toisaaltaan mua on aina ottanut päähän se, etteihän mun tarvitsisi kertoa sitäkään, jos olisin hetero. Eihän tämä mielestäni ole sen kummempi juttu, kuin heterouskaan, ja eihän sitäkään kenenkään tarvi kumppanilleen "mainostaa". Muttaolen ajatellut sen niin, että jos sitä ei kerro, leimaantuu asian julkitullessa "epärehelliseksi", ja se jos mikä aiheuttaa särön suhteeseen.
Aika moni suhteenalku on päättynyt siihen "paljastukseen", koska monet naiset epäilevät heti kuullessaan asiasta, mitä, sitä voi vain miettiä.
Koskaan en ole kanssa kumppaniani pettänyt sen takia että olen bi, mutta eipä meillä kauheesti tuota luottamusta muun väestön kohdalla ole.
Ikävä kyllä..
Kerroin kumppanilleni heti, kun tiedostin biseksuaalisuuteni. Eli en salannut rakastumistani naiseen.
Jos nyt saisin kuulla, että miehenikin on biseksuaali, en tietenkään pahastuisi. Mutta kyse olisi silloin siitä, että hänkin vasta sen tiedostaisi. Jos kuulisin, että hän olisi tietoisesti salannut sen, ihmettelisin kovasti... varsinkin kun olemme keskustelleet niin avoimesti minun seksuaalisuudestani.
Kyllä biseksuaalisuus on sellainen asia, joka kannattaa kertoa seurustelusuhteessa. Heteroudesta ei tietenkään puhuta, koska se on perusoletus.
Sitä en kyllä ymmärrä, miksi bisse pahastuisi siitä, että suhteen toinen osapuoli olisi myös bi. Eli jos täältä kysyt naisten mielipiteitä kumppanin biseksuaalisuudesta, ne ovat todennäköisesti oman suuntautumisen perusteella myönteisiä.
Minäkään en kyllä ymmärrä sitä, että miksi nainen pahastuu siitä, kun kuulee minun olevan bi.
Tai oikeastaan en ymmärrä miksi se tekee minusta epäluotettavan, kuin silloin jos olisin hetero.
No nää on varmaan niitä sterotypioiota, joita ihmisillä luonnastaan on, joitakin toisia ihmisryhmiä kohtaan, mutta sittenkään en ymmärrä.
Mutta tuntematta minua kuitenkaan sen enempää, mitä nyt parien ensimmäisten treffien aikana on ehtinyt tutustua, niin aika ihmeellisiä päätelmiä sitä kuulee.
... että biseksuaalit eivät ole kaikki samanlaisia, kuten eivät ole heterotkaan. Eli täydellistä uskollisuutta (ja uskottomuutta) löytyy kummastakin joukosta, vaikka bissejä pidetään kai epäluotettavina.
Joistakin naisista ehkä miestenvälinen seksi on vastenmielistä. Jos he ajattelevat miehensä olleen seksuaalisessa kontaktissa toisen miehen kanssa, se on heistä huono juttu. Eräänlaisia homofoobikoita siis. Naistenvälistä seksiähän miehet usein pitävät kauniina näkynä. "Lesbo"-pornoakin katsovat kai enimmäkseen heteromiehet.
Luulisi että sitä tunnepuolta kukaan ei paheksu - rakkaus on rakkautta aina ja siksi kaunista. Toisaalta - mistäpä minä tätäkään tietäisin. On vaan mutu-ajattelua.
"rakkaus on rakkautta aina ja siksi kaunista."
Jos (ja toivottavasti) luoja suo, ei tarvitse enää koskaan rakastua keneenkään naiseen.
On se kuitenkin senverran "rankkaa".
Tai eihän se rakkaus tietenkään,ainoastaan ne "lopetukset".
Kunhan tässä odottelee, eläkettä, ja sitten sitä "rauhallista" vanhuutta...
... vielä eläkepäiviä odottele!
Ja rakkauden suhteen: onhan se rakkaudessa pettyminen rankkaa. Silti on onnistumisen mahdollisuuskin olemassa - oli se rakastettu sitten mies tai nainen.
Miehille jotka polkevat omia kulkusiaan, vai oliko se, että kulkevat omia polkusijaan, en muista.
Mutta kyllähän nyt kuljetaan, tässä mun elämässä vain omia polkuja.
Ja ihan hyvä näin. Mitään ihmeempää odottamatta.
Nähdään sitten, minne ne polut johtavat.
Kiitos kuitenkin "rohkaisevista" sanoistasi..
Muistan kertoneeni asiasta suurinpiirtein kolmansilla treffeillä. Niistä treffeistä alkaa kohta olla 15 vuotta, eikä minun bi-seksuaalisuuteni ole ollut mikään iso juttu tässä suhteessa.
Se, että puoliso kertoi muutama vuosi sitten olevansa itsekin bi, ei ollut mikään yllätys :-). Olinhan huomannut sen kyllä jo vuosia sitten.
Ex-puolisoni kertoi minulle olevansa bi jo suhteen alkuvaiheessa, eikä asia häirinnyt minua yhtään. On rehellistä kertoa se toiselle, ja olla sellainen kuin on, kaikkine puolineen rakastettava. Suhteemme kaatui aivan toisiin asioihin.
Miehelläni oli "lupa" harrastaa seksiä toisten miesten kanssa, kunhan vain olin itse tietoinen siitä, eikä asioita salattu minulta. Päin vastoin, asia ei ollut suhteellemme taakka, vaan kiva piristävä lisä, ja miehiltä mieheni sai sellaista, jota en itse luonnollisestikaan voinut hänelle tarjota.
järkeä kertoa.
Haluutkos keikuttaa venettä?
pöhköö olla kertomatta.
en muista miten omassa suhteessa tuli asia ilmi, mutta eiköhän se ollut selvää jotenkin alusta asti. no, minusta ja puolisosta ei kumpikaan kovin pienistä hätkähdä eikä isojakaan kauaa ihmettele.
Kerroin seurustelun aika varhaisessa vaiheessa, että mulla oli ollut kokemuksia myös miehistä. Ajattelin, että olisi rehellistä kertoa asiasta heti, niin toinen voisi sitten vielä tehdä lopullisen päätöksensä.
Ensin oli ilmassa aika paljon mustia pilviä eikä naiseni oikein uskonut, että suhteestamme tulisi mitään. Hän kun tunsi naiseutensa murentuneen, koska ei pystynyt antamaan minulle sitä mitä miehet.
Aikaa myöten, keskusteltuamme usein ja pitkään, asiasta, alkoi ilmapiirikin muuttua ja nykyään ei sitä pidetä enää minään ihmeellisenä juttuna.
Koskaan en ole puolisoani, siis nykyistä vaimoani, pettänyt, en miehen enkä naisen kanssa.
Itse asiassa toi bi-seksuaalisuus on tuonut lisäväriä seksielämäämme. Olemme muutaman kerran yhdessä iskeneet mukavan bi-miehen ja ollaan pidetty sängyssä hauskaa kolmisin.
Toivottavasti suvaitsevaisuus lisääntyisi ja ennakkoluulot hälvenisivät. Mukavaa kesää kaikille uskaliaille bi-tyypeille :)
Me emme ole varsinaisesti kumppanini kanssa siitä puhuneet mutta kerran tuli tapaus esille jossa minun oli tarkasteltava tunteitani erästä naista kohtaan ja silloin kerroin hänelle että missä nyt mennään.Hieman on jopa jäänyt vaivaamaan se että emme ole siitä puhuneet mutta luulen että kumppanini haluaa jotenkin sivuuttaa sen asian.Hän on myöhemmin kertonut että hänen itsetuntonsa sai kolauksen kun meille tämä tilanne tuli ja hänestä silloin hetken erossa olin.
Mutta ehdottomasti kannattaa kertoa sillä rehellisyyshän on suhteen perusta.Tai ainakin pitäisi olla.Toivon että oma kumppaninikin otti minut tosissaan ja tajusi minun olevan bi.En haluaisi sitä kyseistä asiaa meinaan enää uudestaan ottaa esille.
Sitten se että miten reagoisin jos kuulisin kumppanini olevan bi..Enpä usko että sitä mitenkään karsastaisin sillä olenhan itsekkin:)Se on pakko myöntää että aluksi saattaisin sitä hieman mietiskellä mutta en rakastani sen takia hylkäisi.Ellei hän sitten sanoisi että nyt hänellä on sellainen fiilis että haluaisi kokeilla miesten kanssa "kaikkea kivaa"..En omaa rakastani kuitenkaan pystyisi jakamaan.
Pieni lisäys omaan juttuuni:kerroin että emme ole kumppanimme kanssa puhuneet siitä tilanteesta mikä meillä silloin oli ja että emme myöskään ole puhuneet minun seksuaalisesta suuntautumisestani.Tilanne on kuitenkin nyt muuttunut sillä edellispäivänä otimme asian puheeksi ja saimme puhuttua asiast selviksi.Olen niin tyytyväinen kun hän nyt lopulta tietää että olen bi eikä minun tarvitse sitä enää salailla.Hyvin hän sen otti ja sanoi että on sen jo vähän arvannutkin.Ja että mikään ei tietenkään muutu meidän välillämme.Kylläpä oli ihana tunne kun iso kivi tippui sydämeltä!Suosittelen kumppanin kanssa rehellistä keskustelua kaikille!
Oli tosi kiva lukea tämä lisäysviestisi, Adalmiina.
Avoimuus ja rehellisyys ovat parisuhteessa arvokkaita. Puhumattomista asioista muodostuu helposti muuri kumppanien välille.
Ja ihanaa, että sinulla on rakastava mies :)
sinuun...
Onnittelen sinua (ja miestäsikin) hienosta ja kadehdittavasta elämän tilanteesta!
Suudelma ja halaus!
(sinulle,ei siis miehellesi...)
Oi että!Kiitos ja kumarrus onnitteluista:)Hyvä fiilis on kyllä tästä tilanteestani,täytyy myöntää:)
Halusin vielä näin erikseen kiittää sinua Gila!Niin todella....Kyllä minulla taitaa olla kovin rakastava mies