Mitä mä teen?

Vuosaaren alueet ovat Keski-Vuosaari, Norsjön kartano, Uutela, Meri-Rastila, Kallahti, Aurinkolahti, Rastila, Niinisaari ja Mustavuori. Vuosaaren kaupunginosan numero on 54. Kaupunginosajaon lisäksi kaupunki käyttää peruspiirijakoa. Siinä koko Vuosaari on yksi peruspiireistä.

Vuosaaressa (ruots. Nordsjö) asuu 33 500 henkilöä (1.1.2006). Se liitettiin vuonna 1966 Helsingin maalaiskunnasta Helsinkiin. Pinta-alaltaan (15,39 km²) Vuosaari on Helsingin suurin kaupunginosa.

Vuosaaren asukasluku on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta lähtien. Helsingin metro saapui Vuosaareen 31. elokuuta 1998. Vuonna 2001 Vuosaaressa oli asukkaita 27 500, ja on arvioitu että 2010 asukasluku tulee olemaan n. 40 000.

Vuosaaren itäosaan rakennetaan satamakeskusta. Satamasta tulee pohjoismaiden ajanmukaisin satamakeskus, joka käsittää tavarasataman, sen yhteydessä toimivan logistiikka-alueen, liikenne- yhteydet (satamatie, satamarata ja meriväylä) sekä sataman viereen rakennettavan Meriportin yritysalueen. Vuosaaren sataman sivuille.

Kauppakeskus Columbuksen eteläpuolelle rakennetaan suomen korkein asuintaloa, Cirrusta. Lisää kuvia rakennusvaiheista kuvagalleriassa.


--------------------------------------------------------------------------------



Keski-Vuosaari

Keski-Vuosaaressa on ollut runsaasti asutusta jo 1960-luvulta lähtien. Keski-Vuosaaren kerrostalo- ja rivitaloalue on rakennettu pääosin 1960-luvulla, arkkitehti Olof Steniuksen laatiman rakennuskaavan pohjalta.


Tiili- ja rakennuselementtitehdas Saseka käynnisti alueen kaavoituksen 1950-luvulla, kun se halusi myydä maitaan rakennusmaiksi. Merkittävin rakennuttaja oli Asuntosäästäjät-yhdistys, joka tuli tunnetuksi hartiapankkirakentamisesta ja joka rakennutti kolmeneljäsosaa Vuosaaren 1960-luvun rakennuskannasta. Alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi Helsingin yleiskaava 2002:ssa. Se koostuu kumpuilevaan maastoon väljästi rakennetuista taloryhmistä. Arkkitehtuuri on aikakaudelle tyypillistä, mutta myös vivahteikasta, sillä elementtirakentamisen monotonisuutta ei alueella esiinny. Liitetiedostona Keski-Vuosaaren rakennuskannan inventointi PDF-versiona

Keski-Vuosaaressa on yksittäisten tonttien täydennysrakentamisen lisäksi myös laajempia suunnittelukokonaisuuksia. Porslahdentien alueella rakennettiin vuosina 1999-2002 noin 1 000 asukkaan alue kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Omanamäkeen rakennetaan puukerrostaloja ja pientaloja. 750 asukkaan alue valmistuu vuoteen 2009 mennessä. Muita pientaloalueita ovat 2005 valmistuntu Pienen Villasaarentien kortteli ja 500 asukkaan Kurkimoisio, jossa rakentaminen on aloitettu 2006.

Vuosaaren uusi keskusta kauppakeskuksineen ja metroasemineen sijaitsee Keski-Vuosaaren eteläreunassa.


--------------------------------------------------------------------------------




Kallahti


Kallahti Toinen suuri aluekokonaisuus on 1990-luvun aikana rakennettu 7 000 asukkaan Kallahti. Kallahden maapinta-ala on 1,93 km². Kallahden eteläosan asemakaava perustuu suunnittelukilpailuun, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Raimo Teränne Oy.

Kallahti on Lontoon Thames-joen rantakortteleiden tapaan rakennettu merellinen, kaupunkimainen alue. Siinä ei ole pyrittykään perinteiseen lähiömäiseen väljyyteen kuten esimerkiksi Keski-Vuosaaressa. Alueen ominaispiirteenä ovat kaupunkimaiset kadut ja korttelit, jotka ulottuvat meren rantaan. Kallahden sydämenä on Mustakivenpuisto, jonka äärellä on koulu, päiväkoti ja nuorisotalo. Asuntoyhtiöiden yhteisesti omistamat asukastalot tarjoavat monipuolista kerhotoimintaa. Pysäköinti on keskistetty pääosin laitoksiin, joiden hallinto on yhdistetty asukastalojen kanssa.

Kallahdessa sijaitsi Vuosaaren rakennuttamisen käynnistänyt Sasekan tehdas, josta on nyt jäljellä tehtaan ruokala eli kostholli. Siitä on remontoitu alueen suosittu monitoimikeskus, Saseka-talo. Kallahden rannassa on säästetty tehtaan toiminnan muistoksi isoja betonipylväitä, joissa hiekkanosturit olivat kiinni. Hiekka nostettiin hiekkajaaloista hihnalle, joka kuljetti sen itse tehtaaseen.

Kallahden alueeseen kuuluu myös lähinnä virkistyskäytössä oleva Kallahdenniemi. Niemellä sijaitsee mm. joitakin suojeltuja luontokohteita sekä suosittu uimaranta

Kallahti on ollut tunnettu rannoistaan ja ennen kaikkea huviloistaan yli 140 vuotta. Jo 1880-luvulla luonnonkauniille alueelle alettiin rakentaa huviloita. Niitä syntyi vuoteen 1917 menssä useita kymmeniä. Tukholman saariston ja Turun Ruissalon esimerkkien mukaan alueelle muodostui varakkaampien ihmisten huvilayhteisö. Nykyään Kallahdessa on monia suojeltuja ja kunnostettuja huviloita. Kallahden niemen tyven itäpuolella on punainen Ullaksen huvila, joka on rakennettu 1850-luvulla. Huvilan mukaan on nimetty alueen oma viheralue, Ullaksen puisto. Se on tunnettu talvisodan muistolaatastaan. Täältä toimi osa Lentolaivue 36:n Blackburn Ripon vesitasoista. Ne suorittivat talvisodan alussa Kallahdesta tiedustelu- ja pommituslentoja etsien erityisesti sukellusveneitä.



--------------------------------------------------------------------------------


Meri-Rastila


Meri-Rastilan asuinalue on rakennettu pääosin 1990-luvun alkupuolella; sitä ennen alueella oli lähinnä metsää. Alue on kohtalaisen väljästi rakennettu, virkistysalueiden ympäröimä kerrostaloalue, jossa asuu noin 5 000 asukasta.

Meri-Rastila rajoittuu maantieteellisesti pohjoisessa Vuotiehen ja metrorataan, lännessä Vartiokylänlahteen ja idässä Kallahden alueeseen.

Usein Meri-Rastilasta puhuttaessa käytetään lyhyempää nimitystä Rastila, mikä on monien mielestä harhaanjohtavaa, sillä metroradan pohjoispuolella Meri-Rastilan naapurina sijaitsee Rastila-niminen pientalovoittoinen alue. Sekaannusta on omiaan lisäämään se, että Meri-Rastilan keskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan metroaseman nimi on Rastila.

Meri-Rastilan kaupunginosa kasvaa edelleen Ramsinrannassa, jonne rakennetaan pientaloalueita noin 800 asukkaalle. Rakentaminen on alkanut vuonna 2002. Tiivis ja matala kaupunkirakenne muodostuu erilaisista talotyypeistä pienkerrostalosta omakotitaloon. Rantaan on varattu tontteja saunoja ja melontakeskusta varten.

Metsäinen Ramsinniemi on ollut tärkeä alue Helsingin historiassa jo vuosisatoja. Sen tyvessä oli laivatelakka jos lähes 500 vuotta sitten. Kuninkaallinen laivatelakka perustettiin jo 1540-luvulla eli jo ennen Helsingin perustamista. Se toimi aina 1600-luvun alkuvuosiin asti. Ramsinniemi kuului pitkään Rastilan kartanoon, kunnes siitä tuli huvila-aluetta yli 90 vuotta sitten. Seurakunnan upean päiväleirikeskuksen Merihiekan eli entisen Villa Procopén alueella on vuosikymmenien aikana järjestetty satoja leirejä ja kursseja. Kaunis vanha huvila on peräisin 1900-luvun alusta. Seurakunta osti paikan 1960-luvulla. Niemen kärjessä on myös Suomen Pankin huvila-alue. Siellä on Lars Sonckin suunnittelema kuuluisi Villa Ramshyttan. Pikku-Kortlahdessa on Stora Enson edustuskiinteistö. Sen paviljonki on Alvar Aallon suunnittelema.

Kauniilla Ramsinniemellä on suojeltu kaksi lehtoa ja suoaluetta. Koivunokan avoin merenranta on luokiteltu arvokkaaksi luontokohteeksi monipuolisen kasvistonsa takia. Luonnon ihailijoita varten on tehty omia polkuja. Niemen rantoja pitkin kulkee polku tai kevyen liikenteen väylä, kuten lähes kaikkialla Vuosaaressa, joten hienoja rantoja voi käydä ihailemassa kuka tahansa. Rahakirstun saari on miltei kiinni nimen kärjessä, mutta sinne ei retkeilijöillä ole pääsyä. Meri-Rastilan ja etenkin Ramsinniemen alueet ovat aina olleet oivallisia marja- ja sienialueita. Niemellä käykin kaikkina vuodenaikoina runsaasti lenkkeilijöitä ja luonnonystäviä.

Meri-Rastilan puolella on parikin erikoista luontoaluetta. Kallioisen ja kivisen maaston keskellä lahteen viettävässä rinteessä on korpimainen laakso, jonka läpi virtaa viehättävä puro. Samoilla tienoilla on Helsingin seudulla harvinainen kallioneva ja vanhoille asukkaille tuttu tarinapuu. Lähemppänä Vuotietä näkyy mahtavia siirtolohkareita ja niiden vieressä on korkella kalliolla vaikuttava lakikivikko eli "pirunpelto".


--------------------------------------------------------------------------------



Rastila


Rastila on pientalovaltainen kaupunginosa ja sen maapinta-ala on 1,09 km².

Usein puhekielessä Rastila-nimellä viitataan hieman epätäsmällisesti Meri-Rastilaan, joka sijaitsee Vuotien toisella puolella, Rastilasta etelään.

Rastilan eli Rastbölen tila syntyi jo keski-ajalla. Silloin sen nimi oli Raasböle. Veroratsutila perustettiin 1600-luvulla ja se hallitsi tämän alueen elämää vuosisatoja. Rastilan kartanolla oli neljä torppaa: yksi Broändassa, kaksi Rastilan nykyisellä pientaloalueella ja yksi kalastajatorppa Kortlahdessa. Rastilan kartanon maat ulottuivat Broändaan saakka ja sieltä Vuosaaren nykyisen keskustan kautta aina Ramsinniemeen asti. Näin jatkui aina vuoteen 1951, jolloin tilan osti Helsingin kaupunki ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Rakentamisen tieltä ovat hävinneet lähes kaikki kartanon monista rakennuksista. Ainoastaan päärakennus ja jyväaitta ovat säilyneet. Päärakennuksen runko on 1800-luvun alkupuolelta.

Rastilan metroasema avattiin syksyllä 1998. Vilkas asema palvelee Rastilaa ja Meri-Rastilaa. Metroaseman laiturihallissa on taiteilija Timo Heinon 16 teräslevystä koostuva teos Nonstop.

Rastilassa sijaitsee Helsingin ainoa leirintäalue. Kaupungin omistama leirintäalue on yksi Suomen vilkkaimmista, ja siellä yöpyy matkailijoita joka puolelta maailmaa.

Rastilan eteläreunaa on täydennetty vuosina 1998-2002 rakentamalla metroaseman ja leirintäalueen viereen tiivis kerrostaloalue, noin 2000 asukkaan Rastilankallio. Alueen erityispiirteitä ovat kerrostalojen lomaan sovitetut rivitalot ja asuntoihin liittyvät työtilat. Metroaseman vieressä on toimitilatontteja muun muassa hotellia varten.

Rastilassa on myös suosittu uimaranta, joka sijaitsee leirintäalueen vieressä Vartiokylänlahden rannalla. Läheisten asuinalueiden ja metroaseman ansiosta pieni hiekkaranta on aurinkoisina kesäpäivinä yleensä täynnä ihmisiä.


--------------------------------------------------------------------------------


Aurinkolahti




Aurinkolahti sijaitsee meren rannalla Vuosaaren keskustasta kaakkoon. Aurinkolahden länsipuolella on Kallahden alue.Alueen ja merenlahden alkuperäinen nimi on Mustalahti.

Aurinkolahden kerros- ja pientaloalueen rakentaminen aloitettiin vuonna 2000 ja se jatkuu edelleen. Valmistuessaan alueella tulee olemaan asukkaita noin 7000. Tavoitteena on ollut tehdä alueelle runsaasti korkeatasoisia omistusasuntoja ja näin osaltaan tasapainottaa Vuosaaren asuntorakennetta ja nostaa kaupunginosan mainetta. Lisäksi meren ääreen tehdään hiekkaranta ja pienvenesatama, ja rannan ja talojen väliin tulee rantabulevardi. Alueen valttina onkin kaupunkimainan asuminen aivan meren äärellä. Kuusisataa metriä pitkälle hiekkarannelle on lähitaloista todella lyhyt matka. Rantabulevardi hiekkarantoineen tuokin mieleen etelän lomakaupungit. Alueen kadunnimet ovat nimetty auringon, sään, ruusujen ja vanhojen huviloiden mukaan. Nekin tuntuvat viestivän, miten hyvä on asua juuri tällä alueella. Toisaalta rakentamista on kritisoitu mm. siksi, että talojen alle jää arvokas merenranta-alue.

Aurinkolahdesta itään ja kaakkoon sijaitsee Uutelan niemi ja sen laaja ulkoilupuisto. Uutelan ja Aurinkolahden väliin rakennetaan kanava, joka on myös ollut kiistelty hanke, mm. kalliin hintansa ja ympäristövaikutustensa vuoksi.


--------------------------------------------------------------------------------

Uutela


Uutela on ulkoilupuisto Vuosaaressa, Itä-Helsingissä. Alue sijaitsee Vuosaaren kaakkoisnurkassa, kolmelta suunnalta meren ympäröimänä. Uutela on Helsingin tärkeimpiä yhtenäisiä luonnontilaisia virkistysalueita, joka on hyvien liikenneyhteyksien (mm. metron) ansiosta suosittu ulkoilukohde kauempanakin asuvien keskuudessa.

Uutelan läpi kulkee noin neljä kilometriä pitkä luontopolku, jonka varrella on muun muassa hyvin monipuolista kasvillisuutta ja maastoa: rantakallioita, erilaisia metsätyyppejä, niittyjä ja lehmien laitumia sekä Särkkäniemen luonnonsuojelualue, jossa on mm. laguuneja ja rantaniitty.

Vuosaaren ilmakuva


Viimeksi päivitetty ( perjantai, 19 toukokuu 2006 13:17 )

Mogadishu-avenue sijaitsee.

Mutta ei kyseisen paikka ole koko Vuosaari.

http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&.pkg=11497894299020&.pkg=11497894512620&.pkg=11497894298820&list_id=11497894535520&itemcmd=move22&item_id=41.66240

Ihan samaa Mogadishu-avenue aluetta melkein koko Vuosaari. Kaikki kauniit myyntipuheet on tehty jotta saadaan pumpattua lisää hintaa asuntoihin.

Jokainen Helsinkiläinen tietää 90-luvun maineen ko saarella. Erittäin mielyttävä.

Mietippä, lapsille ei löydykään tilaa Aurinkolahdelta vaan "pääsee" Rastilan kouluun/tarhaan/kerhoon. Jiihaaa!

Moni uskoista ja moni kultturellista ympäristöä,
ja sekaan hieman kaupungin vuokrakämppäläisiä
sekä moottoripyörä jengiä.