Hiihto- ja urheilumaailma, jossa ei olisi dopingia olisi parempi kuin maailma jossa on doping. Olisi helppoa jos ei tarvittaisi dopingtestausta. Realismia kuitenkin on, että dopigaineita on ollut ja tulee jatkossakin olemaan. Jotkut (urheilijat) ovat tietoisesti käyttäneet sellaisia dopingaineita joiden tietävät olevan kiellettyjä. Siitä kuinka yleistä tällainen toiminta on ollut en osaa yhtään sanoa.
Tietoinen doping (tai miksei tietämätön, jos urheilija ei itse tiedä elimistössään olevan jotain kiellettyä ja ei jää kiinni testeissä) on sikäli epäreilua, että urheilija saa ansaitsematonta etua niihin urheilijoihin verrattuna, jotka eivät mitään kiellettyä käytä, koska se on kiellettyä. Tällainen tietoinen doping on yksiselitteisesti tuomittavaa. Maailma ei vaan ole niin mustavalkoinen ja rehellinen, että kaikki tietoisesti dopingia käyttäneet suoraselkäisesti heti tunnustaisivat ja toisaalta urheilijoiden on esim. monia lisäravinteita käyttäessään vaikea kontroloida, että sisältävätkö ne jotain kiellettyä. Mm. näistä syistä dopingiin liittyy niin paljon tulkinnanvaraisuuksia. Joidenkin joko tosissaan tai leikillään sanoma: "käyttää saa, mutta kiinni ei saa jäädä" on aivan käsittämätöntä tekstiä. Saman logiikan mukaan saa murhata, jos vain ei vaan jää kiinni! Tosin jälkimmäistä rikostyyppiä yleisesti pidetään vakavampana.
On mielestäni aivan turhaa hurskastelua puhua jostain harmaasta alueesta ja että onko alppimajan käyttäminen kiellettävä. Kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä olkoon siis sallittua urheilussa. Alppimajahan on mitä nerokkain keksintö! Ei tarvitse lähteä mihinkään vuorille kun voi matalallakin kotosalla asua alppimajassa. Jos alppimajat kielletään, niin kaikilta kilpahiihtäjiltä pitäisi kieltää korkeassa ilmanalassa asuminen.
Ei mua loppujen lopuksi kovin paljoa kiinnosta, että saavuttivatko muutkin suomalaiset kestävyysurheilijat veritankkauksella tai muulla dopingilla aikoinaan mitaleita kuin Maaninka ja Karvonen. Eihän veritankkaus heidän aikaansa ollut edes kiellettyä. Periaatteessa ulkomaalaisilla urheilijoilla oli aivan yhtäläiset mahdollisuudet käyttää silloin sallittuja tai jo aikoinaan kiellettyjä menetelmiä kuin suomalaisillakin. Esim. EPO kiellettiin vuoden 1994 alusta. Jos Ulvangin ja Dählien hienot hiihdot Albertvillen olympialaisissa 1992 vuonna olivat osin EPOn ansiota, niin hatunnosto norjalaisille, kun olivat älynneet sallittua ainetta käyttää!
Tietoinen doping (tai miksei tietämätön, jos urheilija ei itse tiedä elimistössään olevan jotain kiellettyä ja ei jää kiinni testeissä) on sikäli epäreilua, että urheilija saa ansaitsematonta etua niihin urheilijoihin verrattuna, jotka eivät mitään kiellettyä käytä, koska se on kiellettyä. Tällainen tietoinen doping on yksiselitteisesti tuomittavaa. Maailma ei vaan ole niin mustavalkoinen ja rehellinen, että kaikki tietoisesti dopingia käyttäneet suoraselkäisesti heti tunnustaisivat ja toisaalta urheilijoiden on esim. monia lisäravinteita käyttäessään vaikea kontroloida, että sisältävätkö ne jotain kiellettyä. Mm. näistä syistä dopingiin liittyy niin paljon tulkinnanvaraisuuksia. Joidenkin joko tosissaan tai leikillään sanoma: "käyttää saa, mutta kiinni ei saa jäädä" on aivan käsittämätöntä tekstiä. Saman logiikan mukaan saa murhata, jos vain ei vaan jää kiinni! Tosin jälkimmäistä rikostyyppiä yleisesti pidetään vakavampana.
On mielestäni aivan turhaa hurskastelua puhua jostain harmaasta alueesta ja että onko alppimajan käyttäminen kiellettävä. Kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä olkoon siis sallittua urheilussa. Alppimajahan on mitä nerokkain keksintö! Ei tarvitse lähteä mihinkään vuorille kun voi matalallakin kotosalla asua alppimajassa. Jos alppimajat kielletään, niin kaikilta kilpahiihtäjiltä pitäisi kieltää korkeassa ilmanalassa asuminen.
Ei mua loppujen lopuksi kovin paljoa kiinnosta, että saavuttivatko muutkin suomalaiset kestävyysurheilijat veritankkauksella tai muulla dopingilla aikoinaan mitaleita kuin Maaninka ja Karvonen. Eihän veritankkaus heidän aikaansa ollut edes kiellettyä. Periaatteessa ulkomaalaisilla urheilijoilla oli aivan yhtäläiset mahdollisuudet käyttää silloin sallittuja tai jo aikoinaan kiellettyjä menetelmiä kuin suomalaisillakin. Esim. EPO kiellettiin vuoden 1994 alusta. Jos Ulvangin ja Dählien hienot hiihdot Albertvillen olympialaisissa 1992 vuonna olivat osin EPOn ansiota, niin hatunnosto norjalaisille, kun olivat älynneet sallittua ainetta käyttää!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kerrankin täyttä asiaa. Mua lisäksi itseäni häiritsee, että hiihtoliiton ja miksei myös muidenkin tahojen virallinen dopinglinja on paavillisempi kuin paavi itse. Linja ei täysin palvele kilpahiihdollista menestymistä. Vähän sama kuin näiden EU-direktiivien tunnollisessa täytäntöönpanossa Suomessa.
tämä juttu on ihan persuosta! Hiihretähän vaan kunnolla.. Mietaa tietää