voi voi ku on paha mieli. opetan omaa pikkuprinsessaa pois imetyksestä. tuntuu että tämä on jonkun ajanjakson loppu, ettei prinsessa ole enää niin kiinni äidissä, vaikka tiedän ettei asiat mitenkään muutu.
sain sen juuri nukkumaan, tippa vaan tahtoo tulla linssiin.
neiti on nyt 6kk vanha. pakkaa vaan niin pureskelemaan kahdella suurella hampaallaan äitiä, että tässä ollaan jo ihan mustelmilla. sattuu muuten ihan pirskatisti ja sitte ku on ne tulehdus vaaratkin..
noh.. eiköhän tämä tästä. ottaa vaan aikas lujille.
sain sen juuri nukkumaan, tippa vaan tahtoo tulla linssiin.
neiti on nyt 6kk vanha. pakkaa vaan niin pureskelemaan kahdella suurella hampaallaan äitiä, että tässä ollaan jo ihan mustelmilla. sattuu muuten ihan pirskatisti ja sitte ku on ne tulehdus vaaratkin..
noh.. eiköhän tämä tästä. ottaa vaan aikas lujille.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Moi!
Täällä ihan sama juttu. Tyttö 6 kk ja imetys on nyt loppu. Viimeinen niitti oli ne ylähampaat, pelkillä alahampailla pureminen sentään oli vielä jotenkin hallinnassa.
Onneksi olin jo alkanut vähentää imetystä, koska olin aiemmin päättänyt, että 6 kk on hyvä ikä siihen. Lopettaminen sujui sitten helposti kertalaakista, kun maidontulo oli muutenkin jo ehtynyt.
Meillä ei minkäänlaisia ongelmia tuossa lopettamisessa. En ole koskaan nukuttanut tyttöä tissille tms., joten nukahtamiseen ei ole vaikuttanut. Enkä ole sitä myöskään ajatellut niin, että nyt en enää pystyisi antamaan niin läheistä läheisyyttä kuin imetettäessä. Tyttö viihtyy sylissä hyvin, osaa halata ja nauttii pussailusta poskille, varpaisiin tms. sekä silittelystä ja syliin käpertymisestä.
Et kuitenkaan voi imettää lastasi hänen loppuelämäänsä. 6 kk iässä vierottaminen on sitä paitsi helpompaa kuin esim. 1 v iässä. Siinä 8 kk paikkeillahan tulee tuttujen asioiden tajuaminen, jota ennen pitäisi esim. muuttaa vauva omaan huoneeseen että tottuu. Sama pätee imetykseen.
Ja vielä, kyllähän vauva on sinussa vielä kaikella muilla tavoilla totaalisen kiinni.
Tsemppiä!
mikä ihmeen luulo ihmisillä on, että 1-vuotiaana imetyksen lopettaminen on muka jotenkin vaikeampaa kuin ennemmin... väitän, että ihan kivuttomasti sujuu, kun sen pikkuhiljaa tekee.
Ajatuksia täältä...
itse teen surutyötä asian eteen jo kans etukäteen, tyttö nyt 5kk ja maistelee kiinteitä - haikea luopumisen tunne, niin se minun pikkuinen kasvaa. Kai sitä sitten tottuu, eikä enää kohta muistakaan, minkälaista se tissivauva aika oli.
Paljon sympatiaa!