Sanani katosivat paperilta;
haalistuivat Auringon valosta.
En enää muista,
mitä olin kirjoittanut,
et koskaan saa sitä tietää.
Pois pyyhittyjen sanojen joukossa
muutama järkevä ajatus,
loput vain tyhjän täytettä;
mitäänsanomatonta soperrusta,
sanoja, joilla ei ole
mitään merkitystä.
- Niin kuin tämä runo.
haalistuivat Auringon valosta.
En enää muista,
mitä olin kirjoittanut,
et koskaan saa sitä tietää.
Pois pyyhittyjen sanojen joukossa
muutama järkevä ajatus,
loput vain tyhjän täytettä;
mitäänsanomatonta soperrusta,
sanoja, joilla ei ole
mitään merkitystä.
- Niin kuin tämä runo.
Vastaukset 2
Vanhimmat
vaikka Teidän kaikkien runot ovat hyviä ja kauniita, ne ovat niin surullisen raskaita. Tunnistan sen itsessäni täältä matkojenkin päästä, joten minun on lisättävä etäisyyttä.
Kun olen kaikonnut kauemmas, olkaa iloisia.. sillä jos vähänkin vielä jotain kuulen, tahdon kuulla valoisia sanoja.
:) terveisin pokkenholtsi
Runossani oli vielä kirjoitusvirhekin: Auringon valolta olisi pitänyt olla auringonvalolta.
Ei tämä nyt ollut sellaiseksi "surullien rskaaksi" tarkoitettu. Idea lähti musiikista, jossa ei tarvita Edes sanoja.