Haluaisin asiallisia vastauksia Linuxin tietoturva-kysymykseen.
1. Miten säädän koneeni niin että vain minä voin ottaa yhteyden ulos. Jossakin mainittiin joku paketin ohjelma jonka voi jättää lataamatta, mutta en enää sitä löydä. Minulla ei ole tarvetta muuhun kuin tavalliseen surffailuun ja ehkä chattailyyn.
2. Luulin asentaneeni paketin pari Antivirus ohjelmaa, mutta ei näy missään. Riittävätkö?
3. Miten voin parantaa käyttäjätilien oikeuksia muokkaamalla tietoturvaa? Minusta luoduilla käyttäjillä on samat oikeudet, haluaisin toiselle pienemmät.
4. Tarpeettomien prosessien tappaminen tietoturvan kannalta. Löytyykö? Prosessorin teho tyhjäkäynillä on Windowsissa 0-3%, tässä paljon enemmän.
5. Mitä salauksia kannattaa käyttää normaalikäyttäjän?
6. Löytyykö puhdistusohjelmia kuten Ccleaner Linuxille? Eilen huomasin että oli kuvatiedostoja kertynyt (aivan outojakin), jotka eivät olleet poistuneet vaikka muistaakseni tyhjensin tiedostot.
7. Palomuuri on automaattisesti päällä asennuksen jäljiltä. Onko riittävä?
8. Onko jotakin muuta ylläolevien lisäksi, joka parantaa tietoturvaani tai vain tarkkailla sen toimivuutta?
Olen vasta asentanut Susen ja osaan, sen vähän tehdä vain graafisen käytöliittymän avulla. Yritän käyttää Soneran proxyä. Poistelen ja teen usein uusia käyttäjätiliä tuhoten niiden tiedostot samalla. Silä keinolla oletan tarpeettomien tiedostojen poistuvan?
1. Miten säädän koneeni niin että vain minä voin ottaa yhteyden ulos. Jossakin mainittiin joku paketin ohjelma jonka voi jättää lataamatta, mutta en enää sitä löydä. Minulla ei ole tarvetta muuhun kuin tavalliseen surffailuun ja ehkä chattailyyn.
2. Luulin asentaneeni paketin pari Antivirus ohjelmaa, mutta ei näy missään. Riittävätkö?
3. Miten voin parantaa käyttäjätilien oikeuksia muokkaamalla tietoturvaa? Minusta luoduilla käyttäjillä on samat oikeudet, haluaisin toiselle pienemmät.
4. Tarpeettomien prosessien tappaminen tietoturvan kannalta. Löytyykö? Prosessorin teho tyhjäkäynillä on Windowsissa 0-3%, tässä paljon enemmän.
5. Mitä salauksia kannattaa käyttää normaalikäyttäjän?
6. Löytyykö puhdistusohjelmia kuten Ccleaner Linuxille? Eilen huomasin että oli kuvatiedostoja kertynyt (aivan outojakin), jotka eivät olleet poistuneet vaikka muistaakseni tyhjensin tiedostot.
7. Palomuuri on automaattisesti päällä asennuksen jäljiltä. Onko riittävä?
8. Onko jotakin muuta ylläolevien lisäksi, joka parantaa tietoturvaani tai vain tarkkailla sen toimivuutta?
Olen vasta asentanut Susen ja osaan, sen vähän tehdä vain graafisen käytöliittymän avulla. Yritän käyttää Soneran proxyä. Poistelen ja teen usein uusia käyttäjätiliä tuhoten niiden tiedostot samalla. Silä keinolla oletan tarpeettomien tiedostojen poistuvan?
Vastaukset 43
Vanhimmat
"1. Miten säädän koneeni niin että vain minä voin ottaa yhteyden ulos. "
Siis meinaatko nyt, että Linux ei menisi automaattisesti nettiin vaan että sun pitäs itse avata yhteys?
"2. Luulin asentaneeni paketin pari Antivirus ohjelmaa, mutta ei näy missään. Riittävätkö?"
Riippuu nyt minkä asensit. Todennäkösesti se asentu taustaprosessiksi eikä graafista käyttöliittymää välttämättä asentunut. Pitää muistaa, että Linuxilla viruksia on todella vähän ja näitä viruskillereita käytetään ennenkaikkea sähköpostipalvelimissa skannaamassa sähköposteista Windows viruksia.
"3. Miten voin parantaa käyttäjätilien oikeuksia muokkaamalla tietoturvaa? Minusta luoduilla käyttäjillä on samat oikeudet, haluaisin toiselle pienemmät."
Mitä todennäköisimmin niillä ei ole samat oikeudet. Todennäkösesti sulla on root-käyttäjä ja tavallinen käyttäjä. Root voi suorittaa ylläpitotoimia joihin tavallisella käyttäjällä ei ole oikeuksia. Sä voit myös luoda eri käyttäjä ryhmiä käyttäjien oikeuksien rajottamiseen.
"4. Tarpeettomien prosessien tappaminen tietoturvan kannalta. Löytyykö? Prosessorin teho tyhjäkäynillä on Windowsissa 0-3%, tässä paljon enemmän"
Etenkin tarpeettomat verkkopalvelut kannattaa sulkea, jollon koneella ei turhaan pyöri palveluita, joihin voisi ottaa yhteyden ulkoa.
"5. Mitä salauksia kannattaa käyttää normaalikäyttäjän?"
Mitähän nyt tarkalleen ottaen tarkotat tuolla? Salauksia kun on erilaisia ja eritarkotuksiin.
"6. Löytyykö puhdistusohjelmia kuten Ccleaner Linuxille?
Linuxille ei juuri ole olemassa viruksia eikä vakoilu- tai mainosohjelmia. Esim rootkitin etsintäohjelmia kyllä on, esim chkrootkit. Mutta niistä on yleensä vain haittaa aiheettomien varotusten takia. Käytännössä virusten jne toimintaedellytykset linuxissa on heikot. Jos nyt oletetaan, että joku örkki pääsisi koneelle sun surffaillessasi, niin se ei käytännössä juuri pystyisi leviämään ja tartuttamaan systeemin tiedostoja.
"Eilen huomasin että oli kuvatiedostoja kertynyt (aivan outojakin), jotka eivät olleet poistuneet vaikka muistaakseni tyhjensin tiedostot."
Kuulostaa kyllä aika omituiselta enkä ole koskaan tuommoisesta linuxilla kuullut. Sanosin, että syy niiden kuvien ilmaantumiseen löytyy ihan itsestäsi. Olet ehkä tallennellut jotain selaimella jne.
"7. Palomuuri on automaattisesti päällä asennuksen jäljiltä. Onko riittävä?"
Palomuuri varmaankin on asennettuna, mutta jakelusta sitten riippuu onko sille säädetty mitään palomuurisääntöjä. Voit asentaa esim Firestarterin, joka on helppo käyttöliittymä Linuxin palomuurin hallintaan. Linuxin palomuuri on ihan riittävä.
Tarkennusta sinulle. Kohdat.
1. Koneeni on verkossa. Kuvitelen että titoa kulkee monissa sovellutuksissa kahteen suuntaan. En osa tarkentaa enempää.
3. Kun luon Susessa uuden käyttäjän, on se identtinen ensimmäisen käyttäjän kanssa. Järjestelmän salasana on tietysti "irrallaan" molemmista vain minun tiedossani. Toivoisin vain että voisin luoda jotenkin rajoitetumman nettikäyttäjän. Windowsissakin (xp) on kolmiportainen systeemi käyttäjän oikeuksille.
4. Yritin kysyä juuri niiden tarpeettomien prosessien nimiä peruskäyttäjän kannalta. Tarkemmin en osaa määritellä itse.
5. Kun ensimmäisen kerran avaan Googlen, kysyy ohjelma lähetetäänkö saalaamaton tieto. Kannattaako tähän kiinnittää huomiota?
6. Oli mm. jonkun tyypin webbikamerakuva itsestään tietokoneen ääressä. Aivan outo, eikä minulla ole edes kameraa tai käynnistettyä pikaviestintä-sovellustakaan. Ihmettelen asiaa itsekin. Jostakin se oli tullut. En ole lataillut mielestäni mitään tämänkaltaista.
Yritän todella saada jonkinlaista käsitystä siitä millainen suoja todella on. Yritän siis sitä hallita, enkä usko että Linux olisi sen turvallisempi välttämättä. Voi se sitä ollakin, mutta Windows ei ole minulla kerännyt moneen kuukauteen mitään. Käytän molemmissa Firefoxia niin, että se ei talleta mitään ja toimii proxyn kautta.
En ymmärrä miten voisin välttyä olematta roottina netissä. Olen mielestäni sitä aina, paitsi että root-salasana on vain minun tiedossani, ja se kai vaaditaan jos ohjelmia asennetaan. Aivan vastava on Windowsissa. Kts. kohta 3.
Kiitos vastauksesta. Pikkuhiljaa asia tarkentuu. Opettelen vasta toista viikkoa.
Linux ei ole Windows. Lähin vastine löytyy Unix maailmasta, joten laitan linkin jossa voit tutustua Unix perusteisiin suomeksi hieman.
http://cs.stadia.fi/~lehtk/Unix/unix.htm
1. Linux on verkkokäyttöön suunniteltu, joten Linux ydin sisältää jo itsessään hyvät palomuuriominaisuudet. Tieto kulkee verkossa ip-pakettien sisällä ja Linux ydin ohjaa niitä.
Foliohattu pois, olet mitä todennäköisemmin turvassa.
3. Voit säätää jokaisen käyttäjän oikeuksia muokkaamalla käyttäjien ryhmäoikeuksia.
Tarkempaa tietoa saat lukemalla jonkin suomenkielisen Linux tai Unix käyttöoppaan, näitä löytyy useimmista kirjastoista.
4. Tarpeettomien prosessien nimiä voi etsiä vaikkapa Googlella, mutta aloittelijan ei tulisi koskea mihinkään prosesseihin, paitsi sellaisiin jotka ovat jumissa.
5. Voit vastata siihen että kyllä lähetetään. Selaimen asetuksista voi jälkeenpäin muuttaa tämän asetuksen toiseksi.
6. Missä kansiossa tämä kuva oli? Onko sinulla työpöydän jakaminen päällä?
"Yritän todella saada jonkinlaista käsitystä siitä millainen suoja todella on. Yritän siis sitä hallita, enkä usko että Linux olisi sen turvallisempi välttämättä."
Käy tosiaan lainaamassa tai jos uskallat niin ostamassa jokin paksu Unix tai Linux kirja.
"En ymmärrä miten voisin välttyä olematta roottina netissä. Olen mielestäni sitä aina, paitsi että root-salasana on vain minun tiedossani, ja se kai vaaditaan jos ohjelmia asennetaan."
Voit välttyä olematta roottina netissä siten, että et kirjaudu järjestelmään tunnuksella "root".
Jos kirjaudut tällä tunnuksella ja avaat nettiyhteyden, olet silloin roottina netissä.
"Aivan vastava on Windowsissa."
Eipä todellakaan ole aivan vastaava.
http://linux.fi/index.php/Etusivu
1. Todennäköinen ei riitä. Eikä foliohattukaan.
3. Hyvä. Muokkaamalla ryhmäoikeuksia. Pitää ajan kanssa perehtyä "ryhmäoikeuksiin" ja niiden säätämiseen.
4. Oletan, että minulla on tarpeettomia sovelluksiakin käynnissä, koska en ole edes ehtinyt tutustua kaikkiin ohjelmiinkaan. Proseseja oli yli 80. W:ssä (joka ei ole vertailukelpoinen tässä) oli 32-42. Prosessorin kuormitusprosentti on kyllä vertailukelpoinen mielestäni, ja sen vuoksi myös oletan että jotakin tarpeetonta on käynnissä.
5. Ilmeisesti normaalia nettiliikennettä surfatessa ei ole syytä salata, pankkiyhteydet ym kyllä on salattu. Samoin taitaa olla sähköposteissa sitä käytäntöä. Linux ei taida tuoda mitään uutta tähän.
6. En tullut katsoneksi kansioita. Uusia kansioita en ole ehtinyt edes luoda. Hain vain saman päivän kuvia "etsi"-haulla ja yllätyin, oli siellä muutakin mitä ei Winukalla ja Foxilla ole tullut.
Susessa ei ole edes tullut eteen kirjautumista nettiin roottina, vaan aina on käynnistyksessä kysytty käyttäjän salasanaa. Siksi en oikein ymmärrä neuvoa. Winukassahan systeemi on kyllä rakennettu niin että on erikseen "root"(huom. lainausmerkit) -salasana pääkäyttäjälle ja muille (2) omansa joilla ovat sitten netissä kun ovat. Ilmeisesti siis käyttäjät Linuxissa erotellaan kuten kohdassa 3. mainitsit ryhmäoikeuksilla. Pitänee tutustua jotta ymmärrän paremmin.
Hyvä kirja on hakusessa. Kirjastoissa meillä ei ole kuin vanhentuneita.
Kiitos kuitenkin pitkästä vastauksesta.
"5. Ilmeisesti normaalia nettiliikennettä surfatessa ei ole syytä salata, pankkiyhteydet ym kyllä on salattu. Samoin taitaa olla sähköposteissa sitä käytäntöä. Linux ei taida tuoda mitään uutta tähän."
Siis kun sä surffaat webissä jollekin sivulle, niin se on kiinni sen sivun tekijästä onko se sivu salattu vai ei. Sivu on pitänyt rakjentaa niin, että yhteys on salattu. Ei se sun käyttämästä käytöjärjestelmästä ole kiinni. Tietenkin selaimen pitää tukea SSL salausta, mutta jokainen Linuxin selain tukee sitä. Sä et siis voi itse päättää käytätkö salausta vai et, sen määrittelee se sivusto jolle menet. Esim verkkopankit on yleensä salattuja.
Sähköpostien lukemisessa on hyvä idea käyttää salattua yhteyttä. Mutta taas ratkasevassa merkityksessä on se, tukeeko käyttämäsi sähköpostipalvelin salattua yhteyttä. Kaikki ei tue. Jos yhteys ei ole salattu, niin sillon käyttäjätunnus ja salasana lähetetään selväkielisenä netin kautta. On siis erittäin suositeltavaa käyttää salattua IMAP ja POP yhteyttä, jos se on mahdollista. Linuxin sähköpostiohjelmissa voi valita käytetäänkö salattua yhteyttä. Mutta sähköpostipalvelimen pitää tosiaankin tukea sitä myöskin.
Aivan yhtälailla jos sä otat ftp yhteyden omalta koneeltasi jollekin ftp-palvelimelle, niin on suositeltavaa käytää salattua FTP-yhteyttä. Esim KBear on ftp-clientti, joka tukee salattua FTP-yhteyttä.
Myöskin Telnetin käyttöä tulisi välttää, koska se on salaamaton. Omalle Linux koneelle EI PIDÄ asentaa telnet palvelinta. Jos on tarvis päästä omalle koneelle jostain muualta, niin sillon tulisi käyttöää SSH-palvelinta. SSH-palvelimessakin tulisi estää SSH1-protokollaan käyttö, koska se on turvaton. Eli vain SSH2 sallituksi.
Telnet kannattaa unohtaa aivan kokonaan, koska sitä käytettäessä ne salasanat ja käyttäjätunnukset kulkee selväkielisenä. Eli jos otat omalta koneelta yhteyden jollekin toiselle koneelle, älä käytä telnet:ä vaan ssh:ta.
SSH:n avulla on mahdollista ns. putkittaa muitakin palveluita salattuna. Eli SSH:lla voi tehdä ns. SSH-tunnelin jonka yli voidaan muodostaa salattuna sellasia yhteyksiä, jotka on normaalisti salaamattomia. SSH-tunnelien käyttämiseen kannattaa tutustua. Tunnelin voi tehdä joko käsin tai siihen on olemassa myös graafisia työkaluja. GNOME:lle on esim gSTM jolla tunnelin tekeminen onnistuu helposti:
http://gstm.sourceforge.net/
Salauksista vielä sen verran, että jos sä haluat salata sähköpostisi niin ettei kukaan muu niitä pysty lukemaan kuin sinä ja vastaanottaja, niin sä voit käyttää gnupg:tä, joka salaa sähköpostit pgp:llä.
PGP-perustuu salaukseen, jossa käytetään kahta eri avainta: julkista ja salaista. Kun lähetät sähköpostia jollekin, niin salaat sen mailin vastaanottajan julkisella avaimella. Mailin voi sitten avata vain vastaanottaja käyttämällä omaa salaista avaintaan.
PGP tulee sanoista Pretty Good Privacy. PGP on saatavissa kaikille nykyään yleisesti käytössä oleville käyttiksille, joten voit salata sähköpostisi linuxissa ja vastaanottaja voi lukea ne Windowsissa.
PGP:tä voidaan käyttää myös sun omien tiedostojen salaamiseen kovalevyllä, tosin se on kotioloissa harvemmin tarpeen.
PGP:tä käytetään myös ns. digitalisiin allekirjoituksiin, joita käytetään tunnistautumiseen. Sä voit allekirjottaa jonkun dokumentin digitaalisesti, ja vastaanottaja voi sitten varmistaa että allekirjotus on todella sun.
Linuxin versio PGP:stä on GNUPG, joka löytyy varmasti kutakuinkin joka jakelulle paketinhallinnan kautta. Useimmat yleisesti käytetyt sähköpostiohjelmat linuxissa osaa hyödyntää gnupg:tä, esim Thunderbird ja Evolution.
PGP-avaimia voi luoda ja hallita graafisesti esim Seahorse:lla tai kgpg:llä.
"En ymmärrä miten voisin välttyä olematta roottina netissä. Olen mielestäni sitä aina. paitsi että root-salasana on vain minun tiedossani, ja se kai vaaditaan jos ohjelmia asennetaan."
Yksinkertasta. Älä kirjaudu koneelle roottina, niin et ole roottina.
Mulla ei itselläni ole kokemusta Susesta, joten joku muu voi korjata jos syytä on.
Jokatapauksessa eka ihan yleisesti. Kun sä käynnistät sen Linuxin saat lopulta eteesi X:n graafisen sisäänkirjautumisruudun. Jos sä kirjotat siihen käyttäjätunnukseksi root ja salasanaksi root:n salasanan, niin sillon kirjaudut rootiksi. Jos taas annat siihen tavallisen käyttäjän tunnuksen ja salasanan niin kirjaudut normaalikäyttäjänä. Linuxissa ei siis ole erillistä kirjautumisruutua rootille ja normaalikäyttäjille. Tosin on erittäin hyvä idea estää rootin kirjautuminen X:n ja sallia se vain komentoriviltä, ja silloinkin vain paikallisesti.
Yleensä useimmissa linux jakeluissa se asennusvaiheessa automaattisesti luotu ensimmäinen käyttäjä on nimenomaan root-käyttäjä. Jos sitten itse luot jälkeenpäin uuden käyttäjän, siitä tulee tavallinen käyttäjä jola ei ole oikeutta suorittaa ylläpitotoimia tai asentaa ohjelmia.
Kun sulta kysytään rootin salasanaa ohjelmia asennettaessasi, sillon asennus tehdään root-käyttäjän oikeuksin, eikä sen käyttäjän oikeuksin jona olet kirjautuneen. Jos olisit kirjautuneena rootiksi sulta tuskin edes kysyttäs sitä rootin salasanaa.
tää ei nyt välttämätä liity suseen mitenkään, mutta..
Joissakin jakeluissa, esim Ubuntu, on lähdetty hiukan erisuuntaan yleisestä tavasta. Näissä jakeluissa ei oletuksena ole lainkaan root-käyttäjää. Näissä jakeluissa jokainen käyttäjä on tavallinen käyttäjä, jolla ei ole oikeuksia esim. tehdä ylläpitotoimia eikä asentaa ohjelmia. Eli yhdelläkään käyttäjällä ei ole oikeuksia siihen mitä root:lla yleensä on. Asennusvaiheessa luodulla ensimmäisellä käyttäjällä on kuitenkin ns. sudo-oikeus. Sudo:lla voi tilapäisesti siirtyä tekemään ylläpitotoimia. Sudoa käytettäessä pitää joko antaa rootin salasana, tai Ubuntussa sudo-oikeudet omaavan käyttäjän oma salasana (mikä musta on hiukan arveluttavaa). Sudoa käytettäessä vois siis suorittaa samoja komentoja kuin root-käyttäjänä.
Sudon käyttämistä perustellaan sillä, että kun yhdelläkään käyttäjällä ei ole root-oikeuksia, niin se olisi turvallisempi kuin se jos olisi root-käyttäjä jola on oikeudet tehdä mitä vaan systeemissä. Tosta voi toki olla montaa mieltä. Itse mä pidän arveluttavana sitä, jos sudoa käytettäessä kysytään sen sudo-oikuksin varustetun käytäjän salasanaa eikä rootin salasanaa.
"Näissä jakeluissa ei oletuksena ole lainkaan root-käyttäjää."
Tai siis se root-tunnus on kyllä käsittääkseni olemassa, mutta se ei ole käytössä, eikä roottina voi kirjautua.
"Itse mä pidän arveluttavana sitä, jos sudoa käytettäessä kysytään sen sudo-oikuksin varustetun käytäjän salasanaa eikä rootin salasanaa."
Vaihtoehtonahan on käyttä perinteistä su & wheel-grouppi komboa, mutta en tiedä onko tämä turvallisempi. Tästähän seuraa, että jos joku onnistuu saamaan tunnukset wheel-ryhmään kuuluvalle käyttäjälle, saa samalla rootin tunnuksen (seuraavan kerran kun ko. käyttää su:aa rootiksi). Ubuntussa ei saa roottia, mutta saa sudo:ta, joten käytännössä sama kumpaa tapaaa käytetään.
Voi tietysti olla huonompiakin vaihtoehtoja, ks. Stallmanin kirjoittama legendaarinen su:n man-sivu...
Täältä lisää apuja
http://www.kotoistaminen.novell.fi/
Tietääkseni kaikki Linuxit asennuksen jälkeen on säädetty niin ettei turvauhkia ole. Siitä ei tarvitse siis enää huolehtia. (Jotkut jakelut eivät edes laita tarpeetonta palomuuria päälle)
Viruksentorjuntaohjelmia ei kannata asentaa. Torjuntaohjelmat ovat jopa turvariski.
Haittaohjelmanpoistajia, levyneheyttäjiä ja rekisterinkorjausohjelmia ei ole. Ei ole tarvetta.
Tavallisella käyttäjillä on vähän oikeuksia ja he eivät voi konetta sotkea, asentaa/poistaa ohjelmia tai tehdä kaikkia koskevia säätöjä. Käyttäjien oikeuksia voi myös pienentää poistamalla hänet joistain ryhmistä. Esimerkiksi scanner-ryhmästä poisto estää kyseistä käyttäjää käyttämästä skanneria.
Sitten kolmen kohdan Linux-turvaopas
1. Toimi aina normaalikäyttäjänä. Roottina vain silloin kun on aivan pakko.
2. Käytä vain jakelun omia peketteja. Ei siis haalita kaikenlaisia ohjelmia pitkin nettiä.
3. Hae turvapäivitykset säännöllisesti.
Kun vielä muistetaan tietotekniikan ensimäinen ja suurin sääntö, turvakopioita usein, niin voidaan olla turvallisin mielin.
Linuxissa (Susessa) on lukuisia kohtia millä säädellään tietoturvaa. Uhkia siis on, erilaisille käyttäjille erilaisia.
Aika outoa on sanoa, että Linuxin tietoturvaohjelmat ovat itsessään riski.
Haittaohjelman poistajat ovat juuri viruksentorjuntaohjelmia.
1. Se käyttäjä joka aina tulee säätämättä kuuluu ryhmin dialout, video ja user. En osaa sanoa kannattaako näiden antaa olla vai muuttaa. Sitä juuri kysyn. Root-salasanaa ei edes kysytä kun kirjaudutaan koneeseen. Vain kun käynnistetään yast (ohjauskeskus). Siksi en ymmärrä ohjetta. Winukassa kyllä voi mennä pääkäyttäjänäkin netiin jos haluaa.
2. Kun tietäisikin mitkä ovat turvallisia. Onko siis vain Suselle tehty turvallinen ja ladattavissa. Jos ei kannata latailla mitä vain, niin miksi sitten väittää että turvauhkia ei ole.
3. Okei.
Olen itse tehnyt Winukassa ja myös pyrin Linuxissa siihen, että liikun netissä vain yhdellä käyttäjällä ja tuhoan sen jos alkaa olla joitakin merkkejä epämääräisestä toiminnasta(kone hidastuu tai jokin muu muutos). Tarpeellisista tiedostoista tietysti on tehtävä kopio.
Tietoturvaan pystyy vaikutamaan. Kyselen sen vuoksi, että en oikein itse osaa. Säätökohteita riittää ainakin Susessa.
Onkos tämä Suse sitten jotenkin erilainen kuin muut Linuxit? Aloittelija olen itsekin, käyttänyt linuxia noin pari-kolme kuukautta, mutta ei tosiaan ole mitään virustorjuntaohjelmia tarvinnut. Koskaan ei ole ollut mitään tekemistä viruksien tai muiden haittaohjelmien kanssa, joita varten windowsissa joutuu käyttämään erilaisia tietoturvaohjelmia.
Mitähän epäselvyyttä voisi olla normaalikäyttäjänä ja root-käyttäjänä toimimisessa? Kaikissa muissa käyttämissäni jakeluissa asennusvaiheessa muodostetaan normaalikäyttäjän ja root-käyttäjän tilit salasanoineen, paitsi Ubuntussa, jossa on vain käyttäjän salasana ja root-toiminnot hoidetaan sudo-komennolla. (Saahan siihenkin root-tilin varmaan, jos väkisin haluaa). Linuxin käynnistyksessä tulee vastaan kirjautuminen, jossa voi kirjautua joko normaali- tai root-käyttäjänä. Ja todella harvoin on tarvinnut kirjautua root-käyttäjänä ja monissa jakeluissa jo työpöydän punainen väri ilmaisee sen, että olet nyt poikkeuksellisesti liikkeellä roottina.
Monissa jakeluissa voi normaalikäyttäjän kirjautumisen tehdä automaattiseksi ilman tuota salasanan kirjoittamista.
Jos normaalikäyttäjänä yrittää käyttää järjestelmäasetuksia, joihin oikeus on vain root-käyttäjällä, niin siihen kysytään salasana.
Monesti on niin kuten itselläkin, että koneella ei ole muita käyttäjiä. Mutta normaalikäyttäjänähän sitä Linuxia käytetään varsinaisessa käytössä ja silloin täytyy se root-salasana pyydettäessä laittaa. Näin on hyvä.
Ohjelmat kannattaa asentaa paketinhallinnan kautta siksi, että niiden riippuvaisuussuhteet tulevat oikein. Väsäämällä itse ilman paketinhallintaa voi saada järjestelmän vähän solmuun, varsinkin jos ei tiedä varmasti mitä tekee ja sittenkin. Esimerkiksi päivitettäessä koko versio uudempaan, niin ongelmia aiheuttavat usein ohjelmat, jotka on asennettu pakentinhallinnan ulkopuolelta.
Ohjelmien päivittäminen on tarpeen, koska uusia versioita tulee, vanhoja voidaan korjailla ja tietoturvapuolikin on ohjelmien päivittämisessä mukana. Esimerkiksi Ubuntusta tuli eilen päivitetty versio Firefoxista paketinhallinnan kautta, eli versio 1.5.0.4.
”Aika outoa on sanoa, että Linuxin tietoturvaohjelmat ovat itsessään riski.”
Linuxissa asennetaan ohjelmat jakelun tekijän omalta serveriltä tai peililtä. Ohjelmat ovat usein pitkäänkin testattuja ja hyviksi havaittuja. Virustentorjuntaohjelmat taas muuttuvat joskus jopa monta kertaa päivässä eikä koodia pystytä testaamaan oikeastaan mitenkään vaan joudutaan laittamaan jakeluun heti kun kääntäjästä ulos saadaan.
Linuxille (huom! päivitetylle) ei ole toimivia viruksia eikä matoja. Haittaohjelmiakaan ei koneelle tule kun asennetaan vain ”virallisista” ohjelmalähteistä. Tietoturva-ajattelun eroavaisuuden Windowsiin näkee parhaiten siinä että, jos epäillään koneella olevan jotain epämääräistä, asennetaan koko käyttöjärjestelmä uusiksi. Testaamaton turvaohjelma todellisuudessa vain heikentää turvaa.
”Haittaohjelman poistajat ovat juuri viruksentorjuntaohjelmia.”
Niin pitäisi. Mutta monet haittaohjelmat (spyware, adware) ovat kaupallisten toimijoiden työkaluja ja näiden firmojen ärhäkäät lakimiesarmeijat pitivät virustorjuntafirmat varovaisina eivätkä ne uskaltaneet puuttua niihin. Siksi syntyi AdAwaren ja Spybotin kaltaisia ohjelmia, joilla ihmiset kykenivät puolustautumaan. Nykyään moni virustentorjuntafirma on lisännyt haittaohjelmien poiston. Tosin niiden haittaohjelmien määrittelyä voi usein sanoa melko varovaiseksi.
”Se käyttäjä joka aina tulee säätämättä kuuluu ryhmin dialout, video ja user. En osaa sanoa kannattaako näiden antaa olla vai muuttaa.”
Se onkin ylläpitäjän itse yritettävä miettiä. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää mitä kukin käyttäjä tarvitsee ja millaisia oikeuksia hänelle voi antaa.
”Root-salasanaa ei edes kysytä kun kirjaudutaan koneeseen. Vain kun käynnistetään yast (ohjauskeskus). Siksi en ymmärrä ohjetta.”
Lähes kaikissa jakeluissa on root aktivoituna ja voidaan kirjautua koneelle myös roottina. Usein rootin tunnusta vain ei näytetä kirjautumisikkunassa mutta sisään voi kirjautua. Poikkeuksena on mieleen tulee ainakin Ubuntu, jossa rootti ei ole aktiivinen vaan asennusvaiheessa tehty ensimmäinen normaalikäyttäjä saa oikeuden tehdä sudon kautta rootin tehtäviä.
”Kun tietäisikin mitkä ovat turvallisia. Onko siis vain Suselle tehty turvallinen ja ladattavissa.”
Asennusvaiheessa Linux-jakelut asentavat omat pakettilähteensä koneeseen ja kaikki asennuksen jälkeen asennettavissa olevat ohjelmat ovat ”turvallisia”. Lisäksi on olemassa ”epävirallisia” pakettilähteitä, joissa on sellaisia ohjelmia joita ei jostain syystä voida lisätä ”viralliseen” jakeluun. Näistä löytyy tietoa jakelun tekijän sivuilta.
Muualta haalittuihin ohjelmapaketteihin on syytä suhtautua aina suurin varauksin. Parhaassa tapauksessa homma toimii hienosti. Tosin turvapäivitykset eivät enää ole automaattisia vaan ylläpitäjän täytyy seurata tuon ohjelman tilannetta. Huonolla tuurilla saa koneensa uudelleenasennuskuntoon.
”Olen itse tehnyt Winukassa ja myös pyrin Linuxissa siihen, että liikun netissä vain yhdellä käyttäjällä ja tuhoan sen jos alkaa olla joitakin merkkejä epämääräisestä toiminnasta(kone hidastuu tai jokin muu muutos).”
En näe moista Linuxissa kovinkaan tarpeellisena. Normaalikäyttäjä ei voi systeemiä sotkea.
”Tarpeellisista tiedostoista tietysti on tehtävä kopio.”
Turvakopioita on syytä tehdä säännöllisesti. Ja on myös kokeiltava palautusta kopioilta. Liian usein varmuuskopioiden tärkeys huomataan vasta sitten kun jonkin onnettomuuden jälkeen on satoja gigoja korvaamatonta aineistoa kadonnut bittien taivaaseen.
”Tietoturvaan pystyy vaikutamaan. Kyselen sen vuoksi, että en oikein itse osaa. Säätökohteita riittää ainakin Susessa.”
Niin voi. Linuxissa on syytä käyttää Unixin pitkän historian luomia hyvä käytäntöjä. Säätökohteita on lähes rajattomasti jos ei tyydytä pelkästään graafisiin apuvälineisiin vaan käpistellään tekstieditorilla asetustiedostoja. Tällöin on kyllä syytä tutustua huolellisesti ohjeisiin ettei vahingossa tee koneestaan ”telttaa”, jonne väki tulee ja menee halujensa mukaan niin että oviverhot vain heiluvat.
"Winukassa kyllä voi mennä pääkäyttäjänäkin netiin jos haluaa."
SE ON ERITTÄIN HUONO IDEA !!
Se on huono idea on käytis sitten mikä hyvänsä. Roottina *EI* tehdä mitään muuta kuin ylläpitotoimia. Sitä *EI* käytetä jokapäiväseen tavalliseen tietokoneen käyttöön. Varsinkin Windows käyttäjistä hyvin suuri osa tekee kaiken pääkäyttäjänä, mikä on aivan älytöntä.
Olen yrittänyt antaa saman neuvon tutuille Windows-käyttäjille. Ei vain mene perille, koska perheen poika latailee pelejä ja pelaa samalla.
Olen itse Winukassa vain rajoitetulla tilillä netissä, jonka poistan joskus viikonkin välein. Samaa ajattelin tehdä Susenkin kanssa eli poistelen käyttäjiä. Oletan tarpeettoman sälänkin poistuvan siten jota kone kuitenkin kerää.
Käyttäjäryhmien merkitystä jään pohtimaan ja opetteelemaan.
Kiitos salausohjeistakin.
Yleisesti ottaen.
Jos itse järjestelmä tarjoaa useita erilaisia turvaohjeita ja säätökohteita, niin on niihin hyvä perehtyä.
Minäkään en Winukassa käytä juuri ilmaisia virusohjelmia mainitsemastasi syystä. On vain Norman , Windowsin oma betana ja joskus harvoin poistan Ccleanerilla roskat. Muita pidän myös turvariskeinä enemmän kuin turvana. Mutta miksi pitäisin Susen tarjoamia virusscannereita riskinä tai edes tarpeetomina...hmmm.
Pidän hyvänä tapana tuhota käyttäjiä ilman syytäkin, sillä kyllä ne vain sitä tarpeetonta roskaa tuntuvat keräävän. Tämä on jo todettu.
Käyppäs parilla tuhmalla sivulla, niin huomaat että selainikkunasi kummmsti muuttuu kooltaan. Firefoxi muuttui kapeaksi suikaleeksi tässä toissapäivänä kun olin Susella liikkeellä. Lievää hallintaa tuo ainakin oli.
Ei varmaankaan ollut järjestelmä vaarassa, mutta käyttäjän tuhosin ja uuden nettikäytäjän loin.
Rootti ei ole ongelma, koska järjestelmä ei itsekään ohjaa nettiin roottina. Tätä tarkoitan.
Käyttäjäryhmiä, proxyä, portteja, salausta, tiedostojen suojausta ja asennuslähteitä joudun ainakin opetelemaan. Mitenhän toimin jos kuitenkin lataan pelin, Cad-sovelluksen tai jotain muuta ei-turvalliselta sivulta...silloin olen roottina asentanut jotakin joka ei ole turvallista...olisiko sittenkin käytettävä virus- tai spytorjuntaa...hmm
Ehkä linuxiin perehtynyt päätyy ajattelemaan että järjestelmä on turvallinen...itse en ole vielä siinä vaiheessa. Meillä on periaatteessa koneen prosessori-tekniikan ja standardisoidun teletekniikan välissä vain eri nimellä toimivat järjestelmät, joiden toimintaa kuvataan eri tavalla. Kuvaus saattaa hämätä. Voi olla niin että molemat käyttikset todellisuudessa muistuttavat toisiaan. Dataa aina tallennetaan jonnekin ja loppujen lopuksi ihan samalla tavalla. Myös salasanoja ja turva-asetusmääreitä. Jo pelkästään ne bugit joita on ollut kertoo että kaikki ei ole ihan niin hyvin hanskassa kuin pitäisi.
Siis selainikkunan kokoa voi muuttaa pienellä sivulla olevalla javascriptin pätkällä, ei se tarkota mitään sellasta että koneelle olisi asentunut jotain epämäärästä. Olet kyllä nyt hiukka liian vainoharhanen, ehkä käyttänyt Windowsia liian kauan :)
Tässä vaiheessa Windows on paljon turvallisempi ja tarkemmin hallinnassa. Linux on auki tietoturvan osalta niin kauan kunnes saan tarpeeeksi hyvin kerrottua tietoa asiasta.
Niillä skriopteillä tai millä nimellä näitä pikku ohjelmia kutsutaankin voi tehdä muutakin. Kävin tänään sivulla joka ohjautui aivan muualle sekunnin kuluttua. Ei se järjestelmää kaada kai, mutta tietoturva on vähän muutakin kuin itse järjestelmän suojelua.
Windows on siinä oikeastaan hyvä ja huono, että erilaiset turvaohjelmat tuovat turvakohteet esille säädettäväksi. Linux pitää niitä pimennossa tavalliselle käyttäjälle. Samat kuvioit siellä ohjelmistossa pyörii kuitenkin, usko tai älä.
Sillä, että päivitetäänkö koko järjestelmää vai sen osia (kuten virusohjelmia) ei ole loppujen lopuksi merkitystä.
Suse 10.1 on toiminut ihan hyvin, vaikka opettelemista onkin ollut. Virusohjelmien puutuminen tekee ehkä siitä hieman virkeämmin toimivan. Turvan tunne on vielä vähän hakusessa.
Niin pitäisiköhän aivan ensiksi säädellä vähän sitä nettiselainta että karsii sieltä vähän niitä mahdollisuuksia sen "sälän" (evästeet, jne) tallentumiselle koneelle, sehän kuitenkin on se tärkein rajapinta mitä kautta olet yhteydessä nettiin? esim firefoxissa on runsaasti säätömahdollisuuksia ja se päivitetään nopeasti tarvittaessa.
Hiukan ihmetyttää nuo jutut että käyttäjälle "kertyy" sälää, tiedostoja, tms, minä en ole siinä onnistunut paitsi tietenkin niin että olen itse ladannut/tallentanut tiedostoja.
Minusta vähän tuntuu että tuolla asenteella sinulla on hiukan pitempi tie linux käyttäjäksi :)
Enkä ole ollenkaan vakuuttunut että olet edes oikealla asialla?
"Hiukan ihmetyttää nuo jutut että käyttäjälle "kertyy" sälää, tiedostoja, tms, minä en ole siinä onnistunut paitsi tietenkin niin että olen itse ladannut/tallentanut tiedostoja."
Jep veit jalat suustani. En ole itsekään näiden vuosien aikana ikinä moiseen ilmiöön törmännyt.
Enkä kyllä oikeen jaksa uskoa että niitä sinne itsekseen kertyisi.
Firefox on säädetty sekä Windowsissa että Linuxissa niin että ei pitäisi kerätä mitään.
Niinkuin nimimerkkini kertoo olen aivan aloittelija ja yritin ensimmäisen alkukysymyksen muotoilla niin, että se myönteisessä mielessä "provosoisi" antamaan yksityiskohtaisia neuvoja.
Tietotekniikka vain on niin vaikea, että vain harvat jaksaa perehtyä oikeasti asiaan. Itsekin yritän vain ensihätään löytää ne oleelliset kohdat jotta saan omassa mielessäni turvallisuuden ikäänkuin kontrolliin, vaikka sekin on uskon asia.
Vaikka selain olisikin kuristettu tiukaksi, niin kyllä vain löytyi kuvia käymilläni sivuilla ja ainakin pari tosi outoa. Voit itsekin kokeilla asiaa.
Kaikkein eniten sitä oikealla asialla olemista on syytä epäillä niiltä, jotka vain jaksaa vakuuttaa että mistään turvasta ei kannata huolehtia, koska linux on niin hyvä selain. Linuxet itsekin ohjaavat käyttäjäänsä huolehtimaan järjestelmän turvallisuudesta ja lisäksi tietoturva koostuu muista kuin järjestelmän turva-asetuksista.
Todellinen syy siihen miksi näitä kysymyksiä esitetään ja "sotia" käydään on se, että tietotekniikka on oikeasti niin vaikea ala. Osa vastaajista ei edes ymmärrä mitä teletekniikka tai ohjelmointi voi tarkoittaa. Ammattilaisten heikkous on siinä, että he eivät oikein aina kykene kuvaamaan tuntemaansa asiaa havainnollisesti.
En ole huijari. Jos katsot saamiani vastauksia tai vaikka muidenkin, niin huomaat että harvoin vastaukset ovat tarkkoja ja havainnollisia. Minua vaivaa se, että löytyy säätökohteita joita en ymmärrä. Monia ei tunnu vaikka ohjeita kyllä annetaan kuin asiantuntija.
Joskus kyllä sorrun kirjoittelemaan ihan kirjoittamisen ilosta.
Oletko etsinyt? Niitä yksittäisiä kuvia joista koostuu sivu jolla satuin käymään, löytyi kun Susella etsin saman päivän tiedostoja. Firefox oli säädettu niin, että sen ei talleta ja muistaakseni tyhjensin ennen etsintää vielä susenkin kohdan "yksityisyys" tiedot. Näin vain oli. Tätä sanon säläksi. Winukassahan tätä tapahtuu paljon ja sitä varten voi käyttää mm. ccleneria. Mutta silläkin puolella auttaa käyttäjien ja sen tiedostojen tuhoaminen aika ajoin.
Käytän vasta toista viikkoa linuxia, enkä ole alkuunkaan varma että normaalit asetukset on yleisesti ottaen oikein. Alkujaanhan vain yritin kartoittaa ihan perussäätökohtia (1. kysymykseni). Tämä sälä-juttu on vain osa asiaa. Pyrin joka tapauksessa pitämään koneeni puhtaana tarpeettomista ohjelmista ja datasta oli kyse sitten winukasta tai linuksesta. Sama se on mulla kotonakin...jonkun mielestä elän askeettisesti, mutta minusta se on vain viihtyisää:)
Kirjoitit että linux olisi turvallinen selain? Pitäisiköhän nyt lukea ihan joku linux perusaapinen, sen takia otin tuon selaimen säätämisen esille että se ja käyttöjärjestelmä on aivan eri asia. Älä sotke selaimen ja käyttöjärjestelmän asioita toisiinsa. Kun lähdet rakentamaan turvallista nettikonetta niin itse hankin ensimmäisiseksi rautapalomuurin koska alkuun käytin ikävä kyllä winiä, sitten luotettava usein päivittyvä selain mielensä mukaan säädettynä ja useimmissa linuxeissa vielä ohjelmallinen palomuuri asentuu valmiiksi jakelun mukana, joissakin sen voi valita ja myös asetuksia asennuksen yhteydessä. Seuraavaksi kannattaa kiinnittä huomiota siihen miten netissä itse käyttäytyy, missä seikkailee, mitä latailee jne.
Näillä yksinkertaisilla eväillä olen reilun vuoden käyttänyt pelkästään linuxia kokeillen yli 20 eri versiota eikä minulle ole ilmestynyt yhtään kuvaa, tiedostoa tms mitä en itse olisi koneelleni päästänyt.
Veikkaan että sinulla on sivuhistoria päällä selaimessa ja se on tallentanut käydyiltä sivuilta jotakin....?
Aivan aloittelija osaa tietenkin katsoa prosessorikuorman, käynnissä olevien prosessien määrän jne??????????? :-D
"Niitä yksittäisiä kuvia joista koostuu sivu jolla satuin käymään, löytyi kun Susella etsin saman päivän tiedostoja."
Jahas. Oliskohan ehkä kyse webbiselaimen cachesta?
"Firefox oli säädettu niin, että sen ei talleta ja muistaakseni tyhjensin ennen etsintää vielä susenkin kohdan "yksityisyys" tiedot."
Älä nyt vouhota!! Tossa on ilmeiselvästi kyse siitä että sä hermoilet webbiselaimen cachesta. Webbiselaimilla on tapana cachettaa sivuja ja niillä olevia kuvia. Syy tohon se, että kun sivu on cachessa, niin se latautuu paljon nopeammin kun kaikkia kuvia ei tarvitse hakea netistäö vaan ne löytyy jo koneelta. Toi on täysin normaali webbiselainten ominaisuus.
Sä yrität nyt kyllä ihan tahallasi tehdä kärpäsestä härkästä.
> Tässä vaiheessa Windows on paljon turvallisempi ja tarkemmin hallinnassa. Linux on auki tietoturvan osalta niin kauan kunnes saan tarpeeeksi hyvin kerrottua tietoa asiasta.
Oletusasetuksilla Linux _on turvallinen_, windows ei.
YaST2 -> Tietoturva ja käyttäjät
Palomuuri, voit muokata tässä palomuurin ominaisuuksia.
/usr/share/doc/packages/SuSEfirewall2 hakemistosta löydät lisätietoja.
Paikallinen tietoturva tuolta vaihdat Tiedostojen käyttöoikeudet kohtaan Vainoharhainen. Siten muut kuin root-käyttäjä ei pääse lukemaan tietojasi.
YaST2 -> Novell AppArmor
Tällä voit luoda ohjelmille erilaisia tietoturvaprofiileja, esim voit luoda profiilin Firefoxille.
Voit päättää mitä järjestelmätiedostoja FF voi lukea, mihin se voi kirjoittaa jne. Katso lisätietoja
/usr/share/doc/manual/suselinux-manual_en/manual/book.apparmor.admin.html
> Turvan tunne on vielä vähän hakusessa.
Olet huomattavasti paremmassa turvassa kuin windowsissa koskaan ;-)
"Firefox on säädetty sekä Windowsissa että Linuxissa niin että ei pitäisi kerätä mitään. "
Mitä ilmeisimmin sä joko et osaa säätää sitä tai et ole säätänyt. koska jos sun koneelle kertyy kuvia joista muodostuu webbisivu, niin sillon kyse on siitä että selain on cachettanut ne.
Mä en ainakaan viitsi enää väitellä sun kanssasi, usko mitä lystäät mutta tosta siinä on kyse.
Okei sori.. Ehkä et todella tiennyt että selaimet cahettaa sivuja ja kuvia. Eli vastasin ehkä turhan tylysti.
Eräät tälläkin palstalla vois ottaa miksuh:sta mallia. Siinä vasta ystävällinen ihminen.
Minulle nämä tyhjentämiset on ihan automaattinen toimenpide ollut jo kauan, eikä se hidasta mitään. Toki se voi tarpeetontakin olla. Ei se kyllä aikaa vie sekuntia kauempaa. Se on vain yksi pieni toimi kaiken joukossa.
Winukassa se auttaa mm. siinä että kovalevy ei täyty ja eheyttäminen on nopeaa. Kaikki pysyy muutenkin paremmin järjestyksessä.
Voi olla web-selaimen tapa, mutta ei mun kovalevylle kenenkään pidä tarpeettomia tietoja tallettaa. Eikä se ole selain joka niitä tallettaa vaan sivun ylläpitäjä.
> Eikä se ole selain joka niitä tallettaa vaan sivun
> ylläpitäjä
Kyllä se on nimenomaan selain joka niitä kuvia tallettaa cacheen.
Esim KDE:n ohjauskeskuksessa on "turvallisuus ja yksityisyys" kohta jossa kohdassa "yksityisyys" löytyy mahdollisuus poistaa niitä tallentuneita tietoja joita on selaimen asetuksissa sallinut.
Eräiden linuxien asennuksessa on mahdollista määritellä turvataso ihan sanamuotoisesti: Normaali, Korkea, Erittäin korkea, ja Vainoharhainen! (Paranoid) Että valinnan varaa on.
Muuten selaimen ikkunan koon muuttamisen sivulla olevalla koodilla voi myös estää.
Linuxin pahin uhka tietoturvan osalta on ikävä kyllä käyttäjä että jos sen voisi disaploida niin ........... ;-D
Ihmettelinpä kerran itsekkin outoja kuvia hakemistossa ja tarkemmin kun tutkin niin olin tallentanut mielenkiintoisen sivun niin että mukaan tuli max 2:n linkin päässä olevat sivut, siinäpä sitä oli tavaraa pilvin pimein! Tässäkin tapauksessa "vika" oli siellä näppiksen vaiheilla.
Nyt taitaa olla niin että tarkoitat susessa vakiona olevaa "Desktop Search" ominaisuutta joka tietääkseni laittaa kaikki sivustot joilla on käyty johonkin ihme tietokantaan, josta tämä "Desktop search" sitten etsii näitä tietoja.
Kyseessä ilmeisesti tämä?
http://beaglewiki.org/Main_Page
linux on aukoton käyttöjärjestelmä, joten on aivan sama kirjautuuko roottina tai muuna käyttäjänä.
Roottina voi huoletta vaikka surffailla netissä.
Linuxissa kun ei ole minkäänlaisia turva-aukkoja. Palomuuria ei tarvita, eikä virustorjuntaa.
myös lukitsematta kun lähtee viikoksi mökille.
Eiväthän ne varkaat koskaan tule kun ovi on säpissä niin miksi ne tulisivat silloinkaan kun jättää ovet auki.
mihin linuxissa tarvitaan seuraavia toimenpiteitä:
1. tehdä "tavallisia" käyttäjätunnuksia, jos kerran on ainoa käyttäjä koneella? Eikö root riitä?
2. käyttää palomuuria, joko softa tai rauta?
3. käyttää virustorjuntaohjelmaa?
1. Tavallisella käyttäjällä on kirjoitusoikeus ainoastaan omaan kotihakemistoonsa ( /home/käyttäjä ) ja pääkäyttäjällä kaikkialle ( / ). Tavallinen käyttäjä voi kuitenkin suorittaa ohjelmia sekä oletuksena lukea valtaosaa hakemistoista. Syynä siis turvallisuus.
Kirjoitusoikeuksia tavalliselle käyttäjälle voi lisäillä tarpeen mukaan, mutta tavallisesti kirjoitusoikeuksille ei ole mitään tarvetta.
2. Työpöytäkäytössä palomuuri ei ole tarpeellinen, palvelinkäytössä kylläkin. Tämä johtuu siitä että oletuksena yleisimmissä jakeluissa nettiin aukipäin olevat palvelut ovat suljettu muutenkin.
3. No viiruksia torjutaan sitten kun niitä alkaa ilmaantua. Kuka idiootti sumuttelee hyönteismyrkkyjä kotiinsa ellei siellä oikeasti ole tuholaisia?
1. Linux-käyttäjät ovat sen verran valistuneita, että kaikille käyttäjille voi huoletta antaa root-oikeudet kaikkeen käyttöön. Linux ei ole tarkoitettukaan tavallisille pulliaisille.
2. Palomuuria ei tarvitse missään linux-käytössä, koska kaikki linux-ohjelmat ovat aukottomia. Linux-ohjelmat eivät vastaa asiattomiin pyyntöihin koskaan. Ja linuxin käyttöliittymät ei kuuntele krakkereiden soketteja.
3. Linuxiin ei voi tulla viiruksia. Sen takaa se, että linuxin lähdekoodi on kaikkien luettavissa. Eikä linuxissa ole minkäänlaisia turva-aukkoja koskaan ollutkaan.
1. Linux sopii myös tavalliselle käyttäjälle. Jollain on ylläpito-oikeudet oltava eikä se ole kovinkaan vaikeaa. Linuxia vain ylläpidetään eri tavalla kuin Windowsia.
2. Linux-ohjelmat eivät ole aukottomia mutta virheen löydyttyä korjaukset tulevat nopeasti. Palomuuri ei suojaa palvelinohjelmaa koska se ei voi tietää millainen koodi on palvelinohjelmalle haitallista. Palomuurilla tehdään muita temppuja.
3. Linuxille on nytkin viruksia, jotka tosin toimivat surkeasti. Jopa niin huonosti että viruksentorjuntaohjelman käyttö huonontaa tietoturvaa. Avoimesta koodista on etua. Mitä useampi koodia tutkii sitä paremmin viat löytyvät. Suljetun koodin ohjelmista ei koskaan voi tietää mitä se todellisuudessa tekee.
Mitä muuten tarkoittaa tämä arvoituksellinen lause?
"Ja linuxin käyttöliittymät ei kuuntele krakkereiden soketteja."
mie yritän arvata..
hmm..
en osaa...