Ensiksi pitää kai sanoa, että olen sellaista erittäin paljon elinikäistä parisuhdetta kannattava, enkä siis hae yhdenillanjuttuja tai mitään sellaista. Ei sinänsä, että niissä mitään vikaa olisi, mutta mä en saa lyhyistä suhteista oikein mitään irti, mikä on tietty mun menetys.
Tässä on vaan mietityttänyt tällainen asia, että mun kiinnostus naisia kohtaan on aivan erilaista kuin miehiä kohtaan. Miehiä kuolaan kadullakin ja silmäni on herkkä ihanille miehille. Voin tavallaan ihastua pelkkään ulkonäköönkin, jos altistun tuolle komeudelle usein.
Naisiin taas mulla on jotenkin kunnioittavampi suhtautuminen ja ihastuminen vaatii ihmisen tuntemista paremmin ja persoonaan tutustumista. Tosi harvoin "ihastun" naispuolisiin julkisuuden henkilöihin tai siis en tunne heihin vetoa. Miehiin taas on jotenkin helppo ihastua valkokankaalla, jos mies vetää mahtavan roolin.
Onkohan tämä nyt jotain opittua, sosiaalisen paineen alla olemista, kun kiinnostukseni miehiin ei ole yhteiskunnassa paheksuttua, vai jotain muuta? Yleisesti olen sukupuolirooliltani hyvin neutraali ja yllätyn usein kuinka iso haloo tehdään monesti siitä, että mitä naisen tai miehen tulisi tehdä tai sanoa. Hmm. Ajatuksia?
Tässä on vaan mietityttänyt tällainen asia, että mun kiinnostus naisia kohtaan on aivan erilaista kuin miehiä kohtaan. Miehiä kuolaan kadullakin ja silmäni on herkkä ihanille miehille. Voin tavallaan ihastua pelkkään ulkonäköönkin, jos altistun tuolle komeudelle usein.
Naisiin taas mulla on jotenkin kunnioittavampi suhtautuminen ja ihastuminen vaatii ihmisen tuntemista paremmin ja persoonaan tutustumista. Tosi harvoin "ihastun" naispuolisiin julkisuuden henkilöihin tai siis en tunne heihin vetoa. Miehiin taas on jotenkin helppo ihastua valkokankaalla, jos mies vetää mahtavan roolin.
Onkohan tämä nyt jotain opittua, sosiaalisen paineen alla olemista, kun kiinnostukseni miehiin ei ole yhteiskunnassa paheksuttua, vai jotain muuta? Yleisesti olen sukupuolirooliltani hyvin neutraali ja yllätyn usein kuinka iso haloo tehdään monesti siitä, että mitä naisen tai miehen tulisi tehdä tai sanoa. Hmm. Ajatuksia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kysymys ja sen asettelu on jo lähtökohdiltaan vaikea:ei ole olemassa yhtä naista ja yhtä miestä,joita verrata keskenään.Kysymys on liian laaja.
Kun ihastun,niin ihastun ihmiseen;en mieheen tai naiseen,vaan sen ihmisen persoonaan,habitukseenkin yms. kaikkinensa.Toisin en osaa kysymykseesi vastata;)
naiset on julkisuudessa vähän tylsiä. Naisethan ei muka saa olla hauskoja, tai tyhmänhauskoja korkeintaan.
Miehillä on muutenkin enemmän liikkumavaraa. Ehkä miesjulkkiksiin on helpompi tuntea vetoa.
Se, että voit ihastua miehissä pelkkään ulkonäköön, on sitten asia erikseen.
On varmaan totta että naiset julkisuudessa on melko yksipuolisia, kaikilla silikonirinnat ja samaan muotoon muokattuja, kun taas miehet ovat enemmän omia itsejään. Erittäin hyvä pointti.
Niin no en mä pelkkään ulkonäköön sinänsä ihastu, mutta jos esimerkiksi näen usein kaupan kassalla tai baarimikkona saman henkilön, niin saatan sen perusteella ihastua, vaikka en tuota henkilöä tunnekaan.
Wau, outo lukea sun kirjoitusta kun mulla on asiat aivan samalla tavalla! Mäkin ihastun miehiin tosi helposti pelkän ensivaikutelman perusteella mutta yleensä se ei kestä kauaa, ja naisiin ihastun tosi harvoin mut sit se iskee jalat alta..
Aika hyvä teksti. Tai en tiedä tekeekö se siitä vielä hyvän, jos MINÄ siihen samaistun xD
Mutta niin, mulla on muuten tuo sama asia, mutta juuri toisinpäin sukupuolet. Itse olen siis tyttö ja ihastun erittäin harvoin miehiin, en oikeastaan ole tainnut koskaan ihastuakaan kunnolla... mutta naisiin joka käänteessä. Olen viime aikoina kuitenkin miettinyt paljon, että millaista se olisi, jos joskus pamahtaisi oikein kunnolla jonkun miehen kanssa? Koska olen alkanut epäillä, ettei se olisikaan mahdoton ajatus... Mikä puolestaan on tosi pelottavaa, enkä kovin usein uskalla edes miettiä koko asiaa.
Anna minulle jokapäiväinen kieltämykseni.
En tiedä. On kai aivan mahdotonta saada varmoja vastauksia koskaan, mihinkään, kun on bi. Mutta jos otetaan tämä vaikka elämysmatkailuna.... tarviiko sitä kaikkea tietääkään... sitäkään en tiedä.
se, että yhteiskunta hyväksyy toisen puolen siitä, mutta toista ei. Kuinkahan hauskaa olisi olla bi, jos sitä toista puolta ei yritettäisi kaikin keinoin peitellä. Näin ainakin suurkaupunkie ulkopuolella.
Oletko koskaan kuullut "sielun veljistä",nyt kuulit. Jos teillä menee hyvin uuden tuttusi kanssa,mutta ette ole kiinnostuneita seksuaalisesti.Olet saanut hyvän ystävän.
Jos tunnet,kokeile mutta ilman katumusta.