rokotukset

Jos et rokota lapsi on riski muille, ei yksistään että itse saattaa sairastua.

joista kaksi nuorinta ei ole saanut yhtään rokotusta.Rokotukset sisältävät eläinvirusten lisäksi formaldehydiä,(käytetään vaatteiden pintakäsittelyaineena)alumiinia ja nyt vähenevää elohopeaa.Nyt rokotusintoilijat sanovat ettei ko.aineita ole paljon,MUTTA silti ne eivät ole terveellisiä lapselle!

On ikävää, että Äiti3 heiluu täälläkin propagoimassa täysin ala-arvoisilla ja paikkansapitämättömillä tiedoillaan leikkimästä tuntemattomien lasten terveydellä.

Rokotteet eivät ole riskittömiä, mutta niiden riski on erittäin ottamisen arvoinen. Koska ne annetaan terveille, noudatetaan niiden valmistuksessa paljon tiukempia turvarajoja kuin useimpien lääkkeiden. Suomessa vakavia rokotehaittoja raportoidaan vain muutamia jos niitäkään vuosittain, koska meillä käytettävät rokotteet ovat hyvin valmistettuja. Ja ottaen huomioon että lähes joka suomalainen lapsi saa useita rokotteita elämässään, voi laskea kuinka suuri riski todella on kun rokotettavia on satojatuhansia.

Yleisimmät haitat ovat lieviä: pieni lämpö, nuharoireita päivän tai pari, pistoskohdan arkuutta. Ne menevät ohi, ja ovat tavallaan myös merkki siitä että rokote toimii ja elimistö oppii puolustautumaan rokotteessa sille esiteltyä taudinaiheuttajaa vastaan.

Käsi sydämelle: kaikista kauhujutuista huolimatta, kuka muka todella tuntee lapsen joka olisi sairastunut vakavasti, vammautunut tai kuollut rokotuksen takia?

Vanhemmat usein ylireagoivat kaikkeen, mitä rokottamisen jälkeen tapahtuu. Jos lapsi saa jonkin infektion vaikkapa viikko rokotuksen jälkeen ei ymmärretä että infektiolla ei rokotteen kanssa tarvitse olla mitään tekemistä.

Rokotus ei myöskään ylikuormita edes vauvan immuunijärjestelmää. Jokainen vauva kohtaa päivässä moninkertaisesti sen määrän mikrobeja kuin yhdessä rokotteessa niitä on.

Rokotteet eivät nimittäin ole pelkkää kemiallista mönjää, vaan jo vuosisatoja vanha ja hyväksi havaittu tapa luoda immuniteetti tiettyä tautia sairastamattomalle ilman, että hänen tulisi kärsiä itse taudista ja sen jopa tappavista komplikaatioista. Yhtäkään rokotusohjelman rokotteista ei ole valittu turhaan, ja niiden aiheuttamat taudit tappavat lukemattomia lapsia kehitysmaissa joka päivä.

Rokotteita on erilaisia. Jotkin sisältävät eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia. Toiset tapettuja mikrobeja. Kolmannet vain niitä mikrobien osia joihin elimistö reagoi. Eläviä mikrobeja sisältävät ovat usein tehokkaimpia, mutta niissä piilee suurin riski. Esim. elävää poliorokotetta ei Suomessa ole siksi ollut koskaan käytössä vaikka se onkin tapettua tehokkaampi - tässäkin on ajateltu nimenomaan turvallisuutta.

Rokote luo vastustuskyvyn aivan samalla tavalla kuin taudin sairastaminen. Elimistö kohtaa tietyn mikrobin tai sen ärsykeosan, jota vastaan se oppii valmistamaan nk. vasta-aineita. Aina, kun elimistö kohtaa jonkin mikrobin ensi kertaa on puolustusvaste heikompi ja tauti yleensä tulee oireisena. Kun puolustusjärjestelmä on valmiiksi treenattu, tulee tauti lievänä tai ei lainkaan.

Rokotusten sisältämistä lisäaineista on puhuttu paljon, ja hyvä niin. Niiden sisältämät pitoisuudet eri aineita ovat kuitenkin pienempiä kuin se määrä, jonka niitä lapsi saa kun häntä ulkoilutetaan vaikkapa tunti ison kaupungin keskustassa.

Suomessa esiintyy olemattoman vähän vaarallisia lastentauteja. Miksi? Syy: rokotukset. Tämä on aukottomasti osoitettavissa monin eri tavoin. Olemme esimerkillinen maa rokotekattavuudessa ja tehossa. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita, ettei näiden tautien aiheuttajia olisi ympäristössä tarjolla. Kuka tahansa taapero voi kotipihan mullasta saada jäykkäkouristuksen, naapurin maahanmuuttajalapselta kurkkumädän tai etelänmatkalla polion tai hemofilusaivokalvontulehduksen, jos rokotukset eivät ole kunnossa.

Rokottamattomuus ei ole vain juuri sen lapsen ongelma jonka vanhemmat näin päättävät. On huomattu useissa maissa, esim. Australia ja Iso-Britannia, mitä perusteeton rokotevastainen kohu saa aikaan: rokotuskattavuus romahtaa ja tauti tulee takaisin!

Se, että niin moni on rokotettu suojaa myös rokottamattomia. Kun vaikka tietystä koululuokasta 29/30 ei voi sairastua ei tauti "pääse" luokkaan kytemään jolloin se viimeinen rokottamatonkaan ei sairastu. Tämä suojamuurivaikutus saa rokotekriittisimmät luulemaan, että he ovat turvassa, mutta näin ei ole. Etelänmatkat saa tällöin unohtaa.

Epidemiatilanteessa kaikki rokottamattomat ovat iso riski rokottamattomille. Ei-epidemiatilanteessa vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti immuunipuolustukseltaan herkät. Moni, jolta on perna jouduttu poistamaan kuolisi pneumokokkitulehduksiin, ellei siihen olisi kehitetty rokotetta melko äskettäin. Tätä ennen heitä juuri näihin tauteihin kuolikin.

Joissakin maissa rokotukset on katsottu niin tärkeäksi asiaksi kansanterveydelle, että ne ovat pakollisia.

Rokotteet eivät ole kaupallinen juoni Suomen lasten terveyden turmelemiseksi. Suuria lääkefirmoja eivät yleensä rokotteet edes kiinnosta, kun ne loppujen lopuksi eivät mitenkään erityisen rahakas bisnes ole, ja vielä todella kalliita kehittää.

Suosittelen tutustumaan seuraaviin lähteisiin joissa on paljon asiallista rokotetietoa sekä vastauksi yleisimpiin vanhempien huoliin ja kysymyksiin:

http://www.ktl.fi
http://www.who.org

Esimerkkejä sairauksista jotka ilman rokotuksia tappaisivat ja vammauttaisivat edelleen lapsia Suomessakin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polio
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurkkumätä
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tetanus.html

Niinkuin joku sanoi, hyöty tulee esiin siinä, että kymmenien vuosien päästä syntyvillä lapsilla on edelleen suoja vakavia tauteja vastaan. Ei pelkkä tbc, vaan yleensä muutkin kurkkumädät ym. Meidän aikana ei tauteja ole, mutta siitä kiitos rokotuksille, jotka suojaavat ikäluokkia tilkkutäkin tavoin. Entä tulevaisuudessa, jos yhä useampi jättää rokottamatta, ihmisten liikkuvuus lisääntyy jne.
Eikä ole mahdotonta, että lapsi saa immuunivastetta heikentävän taudin vanhempana leukemia, hiv tms. ja on tällöin altis kaikille niille taudeille, joille rokotus olisi voinnut antaa suojan.

Hmm, tämä viesti ilmeisesti poistui jollakin tavalla nimimerkin asiallinen_tuntija toimesta (voiko täällä jotenkin laajemminkin poistaa toisten viestejä?), tässä uudestaan, pysyisiköhän nyt.

esim. Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehden http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2006/nro_5_6_2006/vuoden_2004_rokotusten_epaillyt_haittavaikutukset_suomessa/ mukaan absesseista ilmoitettiin 84 kertaa yksin vuonna 2004.

Filha ry:n ja Kansanterveyslaitoksen paperi http://www.filha.fi/mp/db/file_library/x/IMG/11531/file/Tuberkuloosivaltakunnallinenehkaisy-jahoito-ohjelma2007.pdf taas sanoo näin:

"Kansanterveyslaitokselle tehtyjen rokotusten haittavaikutusilmoitusten perusteella vuonna 2002 käyttöön otettu Tanskan Statens Seruminstitutin valmistama BCG-rokote aiheutti vuosina 2002-2004 nivustaipeen imusolmukeabskessin 1.5 lapselle 1 000 rokotettua kohti, luu- tai niveltulehduksen n. 10:lle ja muun etäisabskessin 1.5:lle 10 000 rokotettua kohti. Lisäksi kahdella vuosina 2002-2004 rokotetulla lapsella on todettu yleistynyt tai muuten erityisen vaikea BCG-infektio. Toinen näistä tapauksista johti kuolemaan. Koska luu- ja niveltulehdusten sekä muiden etäisinfektioiden itämisaika on pitkä, keskimäärin 14 kk, haittavaikutusten näin voimakas lisääntyminen on selvinnyt vasta kevään 2006 aikana. On selvää, että BCG-rokotusten haittavaikutusten kymmenkertaistumisen myötä rokotusohjelman hyöty-haitta -suhde on ratkaisevasti muuttunut."

tuosta 1.5 per tuhat vastasyntynyttä voisi arvioida että tekee esim. kolmen ja puolen vuoden ajalle n. 290 lasta, kun oletetaan että on rokotettu 55 000 vastasyntynyttä vuodessa

Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehden em. artikkeli mainitsee myös tällaisesta haitasta:

"lapsen epänormaali itku (yli 3 tuntia kestävä tyynnyttämätön itku) (54 kpl)."

(tunnetaan myös nimellä aivoitku, koska sen katsotaan kertovan keskushermostovaikutuksesta)

Vielä noista haitoista. Viime vuosina on suomalaiseen haittarekisteriin kirjattu esim. keskushermoston myeliiniä vaurioittavan ADEM-enkefalomyeliitin saaneita lapsia (MPR-rokotteen jälkeen). Myeliinivauriot ja keskushermostovauriot eivät ole tuntemattomia muillakaan rokotteilla, esim. erään hepatiittirokotteen valmisteyhteenvedossa mahdollisena haittana mainitaan MS-tauti ja useampien rokotteiden jälkeen on raportoitu myös Guillain-Barre -oireyhtymää (GBS, polion kaltainen sairaus).

Rokotemarkkinoissa erityisesti Suomessa on lukuisia hyvin erikoisia piirteitä - rokotteiden markkinointi yleisölle on laissa kiellettyä kuten muidenkin reseptilääkkeiden, silti viime vuosina esim. erästä hepatiittirokotetta on mainostettu laajalti kadunvarsilla, lehdissä ja televisiossa. Mainonta onkin tepsinyt - myynti on kasvanut huimasti ja on varsin merkittävä yleensäkin lääkemyyntiin verraten.

Rokotteiden käyttöönottoa varten vaadittavat tutkimukset tehdään usein kokonaan ilman plasebo-vertailuryhmää, ja pitkäaikaisvaikutuksia seurataan harvoin. Plasebo-vertailuryhmän tilalla käytetään usein ryhmää, joka saa toisen (jopa kokeellisen) rokotteen, esim. Suomessa tehdyissä pneumokokkikonjugaattirokotetutkimuksissa ja papilloomavirusrokotetutkimuksissa on vertailuryhmä saanut varsin reaktiivisena (= suuri määrä haittoja verrattuna moniin muihin rokotteisiin) tunnetun hepatiitti B -rokotteen. Näin ollen tutkimuksella ei ole mahdollista saada esille tutkittavan rokotteen aiheuttamia haittoja, vaan tuloksena saadaan esille vain se, onko haittoja enemmän kuin kokonaan eri tarkoitukseen tarkoitetutlla vertailurokotteella. Luonnollisesti myös vertailurokotteella on omat vaikutuksensa elimistön immuunijärjestelmään, joten plasebon puute häiritsee myös rokotteen tehon mittausta.

Suomi on rokotetutkimuksen suurvalta koehenkilöinä käytettävien lasten määrällä mitattuna. Piirit ovat pienet ja kun raha tutkimukseen tulee yksityisiltä rokotevalmistajilta, olisi todella sinisilmäistä uskoa että rahalla ei ole merkitystä. Suomalaisen Kansanterveyslaitoksen rokoteammattalaisilla on taloudellisia sidoksia sellaisiin rokotevalmistajiin kuin Aventis Pasteur, Wyeth Lederle Vaccines ja GlaxoSmithKline (kts. esim. http://www.medscape.com/viewarticle/488145). GlaxoSmithKline on ollut myös suuri yksittäinen rahoittaja Kansanterveyslaitoksen ulkopuolisessa rahoituksessa (toimintakertomus 2005).

Valtiontalouden tarkastusvirasto on useina vuosina kiinnittänyt huomiota Kansanterveyslaitoksen sisäisen valvonnan puutteisiin ja siitä aiheutuviin riskeihin. Vuonna 2005 Kansanterveyslaitos perusti mm. näiden selvittämisen edellytyksiä parantavan uuden ylijohtajan viran, johon sattumoisin nimitettiin AventisPasteurin entinen Corporate Vice President / Senior Vice President, joka sattui siirtymään AventisPasteurille Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston johtajan paikalta. Nykyisin ko. postia hoitavalla on yo. medscape-mukaan eniten sidonnaisuuksia rokotevalmistajiin ko. artikkelin kirjoittajista.

Rahat rokotteiden myynnissä eivät todellakaan ole pieniä eivätkä mitättömiä. Jokainen voi miettiä miten vertautuvat rahamäärien kannalta se, että pitää saada esim. kukin suomalainen lääkäri, apteekki tai potilas vakuuttumaan jonkin tietyn lääkkeen paremmuudesta siihen, että rokotemarkkinoinnissa vakuutetaan pieni kaikkien valtion veronmaksajien puolesta asiasta päättävä ihmisjoukko, ja punnita onko yleisen edun kannalta järkevää että tuon ihmisjoukon taloudellisten sidosten rokotteita myyviin yrityksiin annetaan kukoistaa.

Mitä jos kaikki ajattelis niiku te: "en ota rokotetta ku kuitenki kaikilla muilla on se. ".... Rokotteiden pointti on, että se virus tukahdutetaan kokonaan, nii et se ei pääse muuntautumaan. Jos kukaan tai suurin osa ei ottais sitä ni sit se muuntautuis ja sit ei enää olis ees hyötyy niistä rokotteista. ja Kyllä ainaki hlökohtasesti luotan Suomen lääketieteen ammatilaisiin sen verran, että otan niiden suosittelemat rokotteet.

Herätkää pikkuhiljaa!!!