Liukuvan veneen ajaminen

Plaaniin

Olisiko kenelläkään hyviä asiallisia kommentteja liukuvan matkaveneen ajamisesta kohtalaisessa merenkäynnissä? Yleisiä periaatteita, vältettäviä virhetilanteita, niksejä yms.
Voisivat olla tuoreille veneilijöille avuksi.

21

8486

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eikka

      Moi!

      En tiedä muista neuvoista, mutta lähdethän treenaamaan vasta ensi keväänä, vaikka vene vielä olisikin vesillä.

      t: pariin kertaan veneilyhautajaisiin osallistunut

    • Kaikkien alojen asinatuntija

      Suoraan myötäaallokkoon voi ajaa lujaakin. Vene saattaa kuitenkin leikata aallon pohjassa missä keula osuu seuraavaan aaltoon. Kun seuraavalle aallolle nousu alkaa kannattaa lisätä reilusti kaasua jotta saa keulan hyvin nousemaan aallon pohjukasta ja leikkaamisen lakkaamaan. Alamäessä on taas varaa reilustikkin vähentää kaasua koska vauhti pysyy yllä ilman suurempaa moottorin myötävaikutustakin.

      Suoraan vasta-allokkoonkin voi ajaa lujaa, jos paikat tai kantti kestää. Mutta normaalilla lujuuksilla rakennettu vene voi kyllä hajotakin. Olen esimerkiksi kuullut että jostakin HT veneestä olisi kansi irronnut. Istuminen ei myöskään tule kyseeseen venettä tulisi voida kuljettaa seisaaltaan. Vauhtia pitää olla aallon harjalla sen verran että alamäki tullaan vain perä veteen koskettaen ja keula ei liiaksi iskeydy seuraavaan aaltoon. Ja kun pudotetaan vauhti plaanauskynnyksen lähelle se on tehtävä ennen seuraavaa aallonharjaa. Suuremmat kurssinmuutokset kannataa tehdä pienessä vauhdissa siten että aallonharjan ottaa vastaan aina joko keulalla tai perällä. Siis kääntymistä varten kannatta etsiä isompi aallonpohja.

      Suoraan sivuaallokkon ajo on vaarallista. Kannattaakin ensin edetä vaikka 45 asteen kulmassa vasta-allokkoon ja sitten kääntää vastaavasti myötäaallokkoon.

      Siis normaalisti liukuvalla matkaveneellä isossa aallokossa myötäaallokkoon uskaltaa pitää vähän suurempaakin nopeutta kunhan on ohjaamisen kanssa tarkkana. Ja kaikki suunnat vasta-aallokkoon lähellä plaanauskynnystä siten että ohjattavuus vielä säilyy. Näin saa kristallit pysymään baarikaapissa ehjinä.

      • 3,5t

        ei ole varsinainen myrky siinä määrin että aallon harja sortuu ja aallon pituus on riittävä veneen leveyteen nähden on mukava ajella ihan sivulaineessakin


    • Katsastusmies

      Ensinnäkin, kohtalainen merenkäynti on erittäin suhteellinen käsite. Kohtuullisuus on verrannollinen mm. veneen kokoon ja massaan. Jokaisella veneellä tulee siis vastaan tilanne jota voidaan kutsua nimellä kohtuullinen merenkäynti. Tarkoittaa tilannetta jolloin vielä voi olla liikeellä mutta joutuu olemaan tarkkana ja pitää tietää mitä tekee.
      Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi:
      - Kaiken, varusteiden sekä matkatavaroiden, tulee olla huolella ja kunnolla kiinnitetty. Plaani tarkoittaa väkisinkin vauhteja jolloin kohtuullisessa kelissä välillä "paukahtaa", eli tulee aallon iskuja runkoon. Silloin irrallaan olevat "kamat" vaihtavat paikkaa veneessä.
      - Trimmit auttavat ajoa kelissä. Moottorin trimmi vain pienessä määrin, kun saattaa alkaa potkuri kavitoimaan suuremmilla trimmikulmilla. Vasta-aaltoon ajettaessa usein auttaa menon mukavuuteen, että hieman lisää vauhtia ja keulaa lasketaan alas trimmillä. Vaikutus riippuu veneen pohjan muodosta. Syvä V-pohja pehmenee kulultaan paljonkin kun terävä keula trimmataan alas leikkaamaan aallot.
      - Sivu-vastaiseen ajettaessa voi joutua "luovimaan" siten että suuremmat aallot "otetaan" kohtisuoraan keulalla leikaten. Varsinkin risti-aallokossa saattaa yllättävä väli-aalto lyödä keulan alas tuuleen jolloin jopa kyydissä pysyminen voi olla vaikeata. Ainakin paukkuu kovasti kun aalto pääsee lyömään rungon sivuun.
      - Sivu-myötäiseen pätee myös että voi joutua ohjaamaan alas tuuleen suurempien aaltojen kohdalla. Kaasulla täytyy säätää nopeutta aallokkoon sopivaksi, eli "ylä-mäessä" täysillä ja "ala-mäessä" lähes kaasu kiinni. Muussa tapauksessa takaa tuleva saavuttava aalto pyrkii kääntämään venettä poikittain. Liian suuri nopeus aallon harjan jälkeen ala-mäessä taas aiheuttaa törmäyksen edelliseen aaltoon. Sama pätee myötä-aallokkoon ajettaessa.

      Kohtuullisessa kelissä tulee aina kuljettajan olla tiukasti tukevalla penkillä ja ohjata toinen käsi ruorissa ja toinen kaasulla. Rannikovesien aallokko on yleensä rikkonaista risti-aallokkoa jossa on paljon ns. väli-aaltoja jotka täytyy huomioida ohjaamalla ja kaasulla nopetta sopivaksi säätäen.
      Tuulen ja aallokon yltyessä tulee vastaan tilanne jolloin on ajettava runko-nopeutta eli pudotettava vene plaanista. Tilanne tulee eteen nopeimmin vastaiseen ajettaessa kun aaltojen iskut käyvät liian koviksi.
      Vältettävä virhetilanne on keliolosuhteiden väärä arviointi. Kannattaa aina muistaa että taitava ja osaava kippari selviää tilanteesta johon kokenut kippari ei koskaan joudu. Liukuvan veneen suhteen kelivara ei ole kovin suuri ja kannattaa mieluummin jättää lähtemättä ellei ole välttävä pakko, tai mikäli mahdollista valita suojaisampi reitti.
      Treenaaminen on aina hyvästä, ja kesällä kauniilla ilmalla veden olessa lämmintä on hyvä harjoitella ns. mökkiveneellä rannan tuntumassa. Silloin riskit hengen ja varusteiden suhteen ovat pinimmät mahdolliset. Matkaveneellä perhe ja lomavarusteet mukana ei ole kovin tarkoituksenmukaista harjoitella.
      Tässä muutamia mietteitä. Toivottavasti jokunen muukin kokenut kippari heittäisi muutaman ajatuksen, niin saat enemmän näkökantoja tästä tärkeästä asiasta.

      • swein

        Tuli mieleen tuosta myötäsiin ajamisesta seuraavaa ja lähinnä kuitenkin hitaalla matkaveneellä ajellessa:

        Itse tekisin juuri päin vastoin, ylämäessä kaasua ehkä pienemmälle ja alamäessä lisää. Johtuen pintaveden virtaussuunnasta, joka on menosuuntaan myötäseen ajaessa. Alamäessä kaasua on lisättävä siksi että veden virtaussuunta vähentää potkurin aikaan saamaa virtausta peräsimessä ja ohjauskyky heikkenee. Ja jos ohjaus kyky heikkenee liikaa, voi vene kääntyä aallonpohjalle poikittain. Ylämäessä kaasua taas voi vähentää, jos on tarvetta, ettei vene lähde aallon harjalta "lentoon" veden virtaussuunnan tehostaessa liikettä potkurin lisäksi... paitsi että heikkotehoisessa koneessa ei juurikaan ole tarvinnut kaasua vähennellä, ajaa vaan sellasella teholla että alamäessä ohjauskyky säilyy.

        En tiedä miksi liukuvassa veneessä tuo edellä kuvattu periaate olisi jotain muuta vaikka vene ei olisikaan akselivetonen. Kunhan hanaa aallon harjalla on sen verran vähän ettei vene nouse ilmaan ja putoo aallonpohjalle.

        Usein esiintyvä termi "saavuttava aalto" jaksaa meikäläistä ihmetyttää. En vielä koskaan ole aallokossa ajanut niin hitaasti että joku aalto olisi saavuttanut veneen. Jos niin hiljaa kelissä myllertää myötäsiin niin veneen kääntyminen johtuu siitä että peräsimen virtaus on silloin takaa eteenpäin ja ohjaus ei toimi käytännössä lainkaan tai sitten korkeintaan juuri päinvastoin kun pitäisi.


      • Katsastusmies
        swein kirjoitti:

        Tuli mieleen tuosta myötäsiin ajamisesta seuraavaa ja lähinnä kuitenkin hitaalla matkaveneellä ajellessa:

        Itse tekisin juuri päin vastoin, ylämäessä kaasua ehkä pienemmälle ja alamäessä lisää. Johtuen pintaveden virtaussuunnasta, joka on menosuuntaan myötäseen ajaessa. Alamäessä kaasua on lisättävä siksi että veden virtaussuunta vähentää potkurin aikaan saamaa virtausta peräsimessä ja ohjauskyky heikkenee. Ja jos ohjaus kyky heikkenee liikaa, voi vene kääntyä aallonpohjalle poikittain. Ylämäessä kaasua taas voi vähentää, jos on tarvetta, ettei vene lähde aallon harjalta "lentoon" veden virtaussuunnan tehostaessa liikettä potkurin lisäksi... paitsi että heikkotehoisessa koneessa ei juurikaan ole tarvinnut kaasua vähennellä, ajaa vaan sellasella teholla että alamäessä ohjauskyky säilyy.

        En tiedä miksi liukuvassa veneessä tuo edellä kuvattu periaate olisi jotain muuta vaikka vene ei olisikaan akselivetonen. Kunhan hanaa aallon harjalla on sen verran vähän ettei vene nouse ilmaan ja putoo aallonpohjalle.

        Usein esiintyvä termi "saavuttava aalto" jaksaa meikäläistä ihmetyttää. En vielä koskaan ole aallokossa ajanut niin hitaasti että joku aalto olisi saavuttanut veneen. Jos niin hiljaa kelissä myllertää myötäsiin niin veneen kääntyminen johtuu siitä että peräsimen virtaus on silloin takaa eteenpäin ja ohjaus ei toimi käytännössä lainkaan tai sitten korkeintaan juuri päinvastoin kun pitäisi.

        Kyllä liukuvalla veneellä tarvitaan "hanaa" ylämäessä. Ellet anna hanaa vene putoaa plaanista ja silloin takaa tuleva aalto "saavuttaa". Myöskin vene lähtee kuin "tykin suusta" alamäkeen, ja on vaikeasti hallittavissa suuren ja nopean kiihtyvyyden vuoksi ellei kaasua vähennetä. Yleensä nopeudet raskaalla liukuvalla matkaveneellä ovat 15 - 28 kn välillä ylä- ja ala-mäessä ajettaessa myötäiseen. Uppoamarunkoisen veneen pohja on täysin erilainen ja siksi sellaisen käytös on toisenlainen myötäiseen ajettaessa.


      • B.F.
        Katsastusmies kirjoitti:

        Kyllä liukuvalla veneellä tarvitaan "hanaa" ylämäessä. Ellet anna hanaa vene putoaa plaanista ja silloin takaa tuleva aalto "saavuttaa". Myöskin vene lähtee kuin "tykin suusta" alamäkeen, ja on vaikeasti hallittavissa suuren ja nopean kiihtyvyyden vuoksi ellei kaasua vähennetä. Yleensä nopeudet raskaalla liukuvalla matkaveneellä ovat 15 - 28 kn välillä ylä- ja ala-mäessä ajettaessa myötäiseen. Uppoamarunkoisen veneen pohja on täysin erilainen ja siksi sellaisen käytös on toisenlainen myötäiseen ajettaessa.

        Näin ehkä on meneteltävä pienempien ja kevyiden liukuvien veneiden suhteen mutta olen kyllä sitä mieltä että isompi yli 7,5 pitkä ja raskas vene ei tarvitse samanlaista kaasunpumppausta sillä jos veneen runko on pidempi kuin aaltojen väli on tasainen nopeus parempi. Veneen oma massaenergia pitää huolen "ylämäestä"!


      • swein
        Katsastusmies kirjoitti:

        Kyllä liukuvalla veneellä tarvitaan "hanaa" ylämäessä. Ellet anna hanaa vene putoaa plaanista ja silloin takaa tuleva aalto "saavuttaa". Myöskin vene lähtee kuin "tykin suusta" alamäkeen, ja on vaikeasti hallittavissa suuren ja nopean kiihtyvyyden vuoksi ellei kaasua vähennetä. Yleensä nopeudet raskaalla liukuvalla matkaveneellä ovat 15 - 28 kn välillä ylä- ja ala-mäessä ajettaessa myötäiseen. Uppoamarunkoisen veneen pohja on täysin erilainen ja siksi sellaisen käytös on toisenlainen myötäiseen ajettaessa.

        Joopa joo, näin on jos sanot.

        Keulan upotessa aaltoon meno hidastuu ja plaanaus voi loppua, alamäessä kantava pohja lähtee liukumaan vettä pitkin ja vauhti kiihtyy. Sama ilmiö toistuu myös puoliliukuvassa, joskin pienemmillä vaihtelurajoilla (7-10kn) josta johtuen myös veden virtauksen vaikutuksen ohjaukseen ehtii huomaamaan heti aallon harjan jälkeen ennen kun vauhti on ehtinyt kiihtyä. Ja hanaa ei tarvi nostaa kun nopeus on jo valmiiksi suhteellisen pieni.

        Mutta tuo takaa tulevan aallon saavuttaminen ei pidä paikkaansa paitsi jos tarkoitat veneen omaa peräaaltoa, joka kyllä osuu hanuriin kun veneen putoaa plaanista ja myös voi kääntää venettä aiheuttamallaan paineella poikittain. Luonnon aallot sen sijaan jäävät ilosesti taakse myös liukuvalla veneellä uppoumanopeutta ajaessa samoin kun uppoumarunkosillakin.


      • Katsastusmies
        B.F. kirjoitti:

        Näin ehkä on meneteltävä pienempien ja kevyiden liukuvien veneiden suhteen mutta olen kyllä sitä mieltä että isompi yli 7,5 pitkä ja raskas vene ei tarvitse samanlaista kaasunpumppausta sillä jos veneen runko on pidempi kuin aaltojen väli on tasainen nopeus parempi. Veneen oma massaenergia pitää huolen "ylämäestä"!

        Veneeni on 9,00 m pitkä ja painaa 4 500 kg. Hankin suuremman koneen juuri pumppaamisen tarpeen vuoksi. 200 hv oli ehdottomasti liian vähän ajettaessa sivumyötäiseen.


      • B.F.
        Katsastusmies kirjoitti:

        Veneeni on 9,00 m pitkä ja painaa 4 500 kg. Hankin suuremman koneen juuri pumppaamisen tarpeen vuoksi. 200 hv oli ehdottomasti liian vähän ajettaessa sivumyötäiseen.

        Itselläni on 9,75 m pitkä liukuva runko kahdella volvon kompressori 260. Massaa löytyy yli 7 tonnia joten ei tarvetta pumppaamiselle!

        9 metrin vene yhdella 200 volvolla kuullostaa tosi alitehoiselta mikäli kyseessä on syvempi V-runko! Tosin monia suomalaisia "hariflow" pomppulauta konstruktioita kehiteltiin 90-luvun alussa toimimaan pelkästään yhdellä koneella mutta konsepti toimi huvin ainostaan tyynellä ja ilman kuormaa ajettaessa!


      • Katsastusmies
        B.F. kirjoitti:

        Itselläni on 9,75 m pitkä liukuva runko kahdella volvon kompressori 260. Massaa löytyy yli 7 tonnia joten ei tarvetta pumppaamiselle!

        9 metrin vene yhdella 200 volvolla kuullostaa tosi alitehoiselta mikäli kyseessä on syvempi V-runko! Tosin monia suomalaisia "hariflow" pomppulauta konstruktioita kehiteltiin 90-luvun alussa toimimaan pelkästään yhdellä koneella mutta konsepti toimi huvin ainostaan tyynellä ja ilman kuormaa ajettaessa!

        vuonna 1989 suurempia sisäperädieseleitä kuin 200 hv VOLVO ! Siihen oli siis tyytyminen. Veneessä on erittäin syvä v-pohja vielä lisäksi. Nyt riittää menoa kun on kompressorit ja vehkeet. Mutta kyllä siltikin tuntuu välillä että voimaa saisi olla lisää sivu-myötäiseen ajettaessa. Ajan paljon ulkomerellä jossa haluaisin kokeilla B.F.n laitetta. Kaikki ne veneet joilla olen siellä liikkunut tai nähnyt muiden liikkuvan käyttäytyvät kuvaamallani tavalla. Katsoppas B.F. joskus kelissä kun merivartijat ajavat sivumyötäiseen kuinka heidän vehkeensä toimii !


      • hydratech
        swein kirjoitti:

        Joopa joo, näin on jos sanot.

        Keulan upotessa aaltoon meno hidastuu ja plaanaus voi loppua, alamäessä kantava pohja lähtee liukumaan vettä pitkin ja vauhti kiihtyy. Sama ilmiö toistuu myös puoliliukuvassa, joskin pienemmillä vaihtelurajoilla (7-10kn) josta johtuen myös veden virtauksen vaikutuksen ohjaukseen ehtii huomaamaan heti aallon harjan jälkeen ennen kun vauhti on ehtinyt kiihtyä. Ja hanaa ei tarvi nostaa kun nopeus on jo valmiiksi suhteellisen pieni.

        Mutta tuo takaa tulevan aallon saavuttaminen ei pidä paikkaansa paitsi jos tarkoitat veneen omaa peräaaltoa, joka kyllä osuu hanuriin kun veneen putoaa plaanista ja myös voi kääntää venettä aiheuttamallaan paineella poikittain. Luonnon aallot sen sijaan jäävät ilosesti taakse myös liukuvalla veneellä uppoumanopeutta ajaessa samoin kun uppoumarunkosillakin.

        Kaikille tiedoksi faktatieto aallon nopeudesta:

        Aallon nopeus on 2,43 x neliöjuuri (aallonpituus). Tämä on voimassa myös veneen tekemien aaltojen kanssa, ja juuri se määrää myös veneen runkonopeuden. Vene, jonka vesilinja on 9 metriä pitkä, omaa runsaan 7 solmun runkonopeuden.

        Jos mennään oikein isoille vesille, saattaa aallonpituus olla liki 200 metriä. Tällainen aalto kulkee jo yli 30 solmua. Siellä olisi hauska ajella...


    • hydratech

      Katsastusmies on ainoa tästä porukasta, joka todella tuntee asiaa. Hänen vinkkeihin lisään vielä muutaman kommentin koskien muutamaa muuta asiaa.

      Moni asia on paljon kiinni myös veneestä. Moottoritrimmiä kannattaa käyttää ahkerasti - eli liukuun nostossa riki aivan sisässä ja sitten vauhdissa nostetaan niin paljon kunnes potkuri joko ventiloi (haukkaa ilmaa - kierrokset nousevat) tai vene alkaa laukkaamaan (keula läpsyttää ylös alas lakkaamatta). Siitä otetaan vähän sisään ja vene kulkee pienimmällä kulkuvastuksella, mikä on mahdollista. Tällöin trimmilevyjen on oltava täysin ylhäällä.

      Jotkut veneet kallistuvat voimakkaasti sivutuuleen ajettaessa. Tämän pystyy korjaamaan trimmilevyillä tai jos niitä ei ole niin hiljentämällä vauhtia hieman. Jos trimmin vetää tässä tapauksessa sisään, niin tilanne vaan pahenee. Painon siirtämisellä tuulikallistusta voi korjata, jos se on mahdollista.

      Mutkaa ajettaessa kääntösäteen saa pienemmäksi ottamalla moottoritrimmiä sisään. Jotkut veneet saattavat kuitenkin varsinkin aallokossa leikata pahasti tässä tempussa, joten varovaisesti harjoitellen... ei kerralla isoon aallokkoon. Trimmin ottaminen sisälle saattaa myös pahentaa toisten veneiden kallistusta.

      Moottoriveneet ovat niin erilaisia, että muita hyviä yleisohjeita on vaikea antaa. Mene kokeilemaan, pois muun liikenteen jaloista ja mieluummin aluksi kohtuullisessa kelissä. Jos vene on avoin, niin tappokytkin kiinni. Kokeile trimmejä, sivutuulikäyttäytymistä ja mutkien ajoa.

    • Flybridge

      Näitä viestejä lukiessa huomaa hetkessä etteivät nimimerkit Swein ja B.F ole kyllä veneilleet liukuvalla veneellä ainakaan merellä,ainakaan kelissä.Vai pitää veneen oma massaenergia huolen ylämäestä??????????
      Katsoppa joskus kun vaikka flaikkari laskeutuu liu'usta,ei vie massaenergia kovin monta kymmentä metriä,kuten ei vie tasakaasulla ylämäkeenkään.Mutta absoluuttisten mielipiteiden edellytyshän onkin yleensä täydellinen tietämättömyys.Anteeksi skeptisyys,aihe on vain sellainen ettei mutua hirveästi kannattaisi viljellä,joku kokematon voi vielä ottaa todesta.
      Meri näyttää/tuntuu kelissä todellakin erilaiselta veneestä kuin Cinderellan kannelta.
      Itse veneilen pääasiassa Suomenlahdella suunnilleen samankokoisella liukuvalla veneellä kuin Katsastusmies ja koko ajan on kelissä käytettävä kaasua aaltojen mukaan,samoin trimmejä ja ajettava väistellen isompia aaltoja.Siis kun aallonkorkeus ylittää 2 metriä jota se ei sisävesillä tee juuri koskaan edes Saimaan suurimmilla selillä.Kun aalto on
      1-1.5m,vasta-aallossa trimmeillä keula alas ja vesi kyllä pärskii mutta meno on suhteellisen miellyttävää alaohjaamossa,ylös tulee roiskeita paljon.Myötäaallossa joutuu ajamaan aktiivisesti jo alle kahden metrin aallokossakin.Dieselissä on tehoa 300 hp,pitävät rst-tuplapotkurit, mutta kun veneessä täysi poka päällä,tankit täynnä ja mikäli nopeus on pitänyt laskea liukukynnyksen paikkeille,isoon aaltoon ylämäkeen lähdettäessä tehoa saisi olla huomattavasti enemmän.Ne tahtoo nuo fysiikan lait olla voimassa myös vesillä.On muistettava että on eri asia käydä kokeilemassa venettä pahassakin kelissä tai joutua myös etenemään siellä kohtuullista matkanopeutta määrättyyn suuntaan,kyllä hyvällä soutuveneelläkin keikkuu aallokossa suunnilleen paikoillaan suht.turvallisesti.Harvoinhan keliin on tarvetta lähteä,itse pidän 10m/s tuulta rajana lähteä avomerelle huvikseni,sisäväylillähän voi tietysti mennä paljon kovemmallakin tuulella.Joskus ei ole tullut Tallinnaan jäätyä ylimääräiseksi yöksi ja normaali vajaan kahden tunnin ajoaika Piritasta Suomenlinnaan on venynyt pahimmillaan 3,5 tunniksi,eikä silloinkaan ollut todellakaan kyse mistään myrskystä.Isohkon liukuvan veneen ajaminen kelissä on aika kuluttavaa,yksi huonosti otettu aalto kastelee yläohjaamossa koko porukan,ja/tai rikkoo irtonaisia esineitä;kaikkea ei perheveneessä ikinä saa kiinnitettyä vaikka miten olisi huolellinen.En ole koskaan ollut kelissä ison(14-16)metrisen liukuvan veneen kyydissä,mutta nämä tavalliset 8.5-12 metriset ei todellakaan mene vielä kelissä kuin junat.Erot on tietysti isoja,isoa Tiiskeriä ja isoa Targaa olisi joskus mukava kokeilla,ne edustanevat n.35 jalkaisten liukuvien aatelia.Veneissä on eroja, eikä kelissä kannata välttämättä yrittää pysyä toisen kyydissä.Ajeltiin kesällä Tallinnaan vajaan parin metrin sivuvastaiseen aallokkoon.Helsingin matalalla tuli 7 metrinen vanha Chris-Graft tuulilasivene parin nuoren kaverin ajamana perä edellä vastaan ja peräänhän he tietysti muutamaksi mailiksi lähtivät.Tulivat Piritaan tunnin meidän jälkeen ja saunassa selvisi sitten kaasun hölläyksen syykin,oli alkanut Crisusta irrota kansi ja runko toisistaan,ja kyseessä on laadukkain jenkki,vaikkakin vanha.Ja jottei turhia kommentteja mahdollisesta merihädästä tulisi,keulaallosta näki etteivät jääneet tuuliajolle,vaan matka jatkui keskeytyksettä,hitaammin vain.Tiedän myös tapauksen jossa kaveri osti "ison"veneen,6-metrinen Yamarinin avovene 140 hp perämoottorilla.Neitsytmatka oli jäädä porukan viimeiseksi kun kuvittelivat että sen kokoisella veneellä voi ajella huoletta kovaa myös aallokossa,sukelsi keula edellä aaltoon,mustelmat ja kuskin menetetty maine jäi muistoiksi.Asenne on oltava kohdallaan,tunnettava veneensä ja veneilyalueensa,kauniilla tyynellä kelillä voi helposti mennä esim.Tallinnaan pienellä ht:llä,mutta kun aallonkorkeus nousee,on hyppäys metsälammelta Saimaalle pienempi kuin Saimaalta Suomenlahdelle,miten siitä esim.Jäämerelle,ehkä tulee joskus kokeiltuakin,ei kuitenkaan kelissä liukuvalla veneellä.Isohkossa liukuvassa veneessä on tosin se turvatekijä että meno menee huomattavasti aiemmin epämiellyttäväksi kuin vaaralliseksi,joillain tehokkailla, syvä v-pohjaisilla pienemmillä voi tietysti leikkiä mukavastikin ennen kuin se väärin otettu aalto yllättää.Harjoitelkaa,ajakaa kaikkiin aallonsuuntiin,nostakaa liukuun kelissä,samoin alas,mob olisi hyvä kokeilla vaikka pelastusliivillä tai muulla kelluvalla,vhf:n käyttö oltava alitajunnassa,kännykässä hätänumerot pikavalinnoissa,liivit,liinat, raketit,pumput,kaikki kädenulottuvilla ja kunnossa.Suunnan pitäminen sateessa ja kelissä on suht.vaikeaa,kompassin/gps:n/mahdollisen tutkan/plotterin jatkuva seuraaminen.Kelissä jos missä on vehkeiden pelattava,silloin ei veneily ole enää mukavaa kun kelin lisäksi joutuu jännittämään loppuuko löpö tai hajoaako kone.Taisi mennä jo hiukan ulos alkuperäisestä teemasta,ajosta kohtuullisessa kelissä,ehkä joku jaksoi lukea.Ja pitää tietysti muistaa ettei keliin ole pääsääntöisesti pakko lähteä,liukuvalla ehtii myrskyn alta pois,eikä ne myrskyt viikkoja kestä.En minäkään sinne enää vartavasten lähde.

      • B.F.

        mutta jos aloitat viestin epäilemällä että muut kirjoittat eivät ole veneilleet niin oksat pois vain!

        Terveisin "ensimmäinen liukuva flybridge jo vuodesta 1989"!!


      • swein
        B.F. kirjoitti:

        mutta jos aloitat viestin epäilemällä että muut kirjoittat eivät ole veneilleet niin oksat pois vain!

        Terveisin "ensimmäinen liukuva flybridge jo vuodesta 1989"!!

        "...absoluuttisten mielipiteiden edellytyshän onkin yleensä täydellinen tietämättömyys."


    • Heka

      Omat kokemukseni 30 vuoden ajalta liukuvista veneistä vastaavat Katsastusmiehen ja Flybridgen näkemyksiä.

    • Niksu

      Olen vasta v-99 veneillyt ts. harjotellut sitä ja kyllä täytyy sanoa että opiskeltavaa riittää..
      Veneenä minulla on Yamarin 4300 ja koneena 20 Yammy.
      Yhdistelmä on suht kiva, tietysti isompi kone olis kiva ,mutta niiden kilohinta on aika korkea.
      Asiaan.. vene tuntuu kokoisekseen kulkevan huonossa kelissä hyvin, mutta kuolevaisuudesta sain näppärästi muistutuksen kun ajoin huonossa kelissä vasta-aaltoon sillä seurauksella että tuulilasin kehys iski huuleen ventin=(.
      Vene nousi pystysuoraan ja otti vettä sisään oikeen miehekkäästi.
      Takaraivoon upposi uskomattoman nopeesti OIKEAN nopeuden merkitys.
      Täytyy harjoitella turvallista veneilyä taas tulevana kesänä.
      Terveisin
      Nöösipoika

      • Ande

        Noh onneksi omaksuit oikean "nopeuden merkityksen" :-)
        Niinhän se on että kantapään kautta suurimmaksi osaksi opitaan!

        Itselläni on 9 metrinen uppumarunkoinen ja max nopeus on 11 knotsia tai ehkä jos "rypistetään" niin 12.. Mutta siis kantotasot kun on ja myötätuuleen laskettelee saa olla pirun varovainen sen takaa tulevan eli saavuttavan aallon kanssa! Se kun tulee niin voi helposti nakata paatin sivuttain aaltoihin ja sitten poijjaat keinutaan eli ainakin itselläni tarvii koko ajan tuossa myötätuuli "surffauksessa" käyttää ruoria...

        No joo nämä oli lähinnä uppumarunkoisen kokemuksia... Plaanaavistakin löytyy ja kaikein tärkein sääntö on että järki käteen!
        Ei tarvii muille näyttää, että kyllä lähtee! :-) se on mukavampi tulla/mennä turvallisesti, kuin se että koko ajan ollaan sydän kurkussa että mites seuraava aalto.. Nopeasti oppii tuntemaan paatin kelirajat...

        Kirjotteleepi Ande


      • Ande

        Noh onneksi omaksuit oikean "nopeuden merkityksen" :-)
        Niinhän se on että kantapään kautta suurimmaksi osaksi opitaan!

        Itselläni on 9 metrinen uppumarunkoinen ja max nopeus on 11 knotsia tai ehkä jos "rypistetään" niin 12.. Mutta siis kantotasot kun on ja myötätuuleen laskettelee saa olla pirun varovainen sen takaa tulevan eli saavuttavan aallon kanssa! Se kun tulee niin voi helposti nakata paatin sivuttain aaltoihin ja sitten poijjaat keinutaan eli ainakin itselläni tarvii koko ajan tuossa myötätuuli "surffauksessa" käyttää ruoria...

        No joo nämä oli lähinnä uppumarunkoisen kokemuksia... Plaanaavistakin löytyy ja kaikein tärkein sääntö on että järki käteen!
        Ei tarvii muille näyttää, että kyllä lähtee! :-) se on mukavampi tulla/mennä turvallisesti, kuin se että koko ajan ollaan sydän kurkussa että mites seuraava aalto.. Nopeasti oppii tuntemaan paatin kelirajat...

        Kirjotteleepi Ande


    • Cleaver

      Kun aallokko on vielä "kohtuullinen" (alle 1,5 m)kannattaa nopeus nostaa reippaasti yli 40 solmun, muuten meno muuttuu kovaksi ja jokainen aallonpohja käydään kokemassa pohjalta käsin.
      Kun nopeus on kohdallaan ratsastaa vene aallon harjoja ja meno on paljon miellyttävämpää kuin pienemmällä nopeudella. Tosin moottori pitää silloin hissata alemmaksi, jotta vettä riittää potkurille isomman aikaa vaikka vähän ilmassa mennäänkin.

      Tämä on nyt sellainen pikkusen provo vastaus, mutta pätee vauhdikkaammille veneille

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. YLE Äänekosken kaupunginjohtaja saa ankaraa arvostelua

      Kaupungin johtaja saa ankaraa kritiikkiä äkkiväärästä henkilöstöjohtamisestaan. Uusin häirintäilmoitus päivätty 15 kesä
      Äänekoski
      84
      1729
    2. Euroopan lämpöennätys, 48,8, astetta, on mitattu Italian Sisiliassa

      Joko hitaampikin ymmärtää. Se on aivan liikaa. Ilmastonmuutos on totta Euroopassakin.
      Maailman menoa
      272
      1605
    3. Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava
      Maailman menoa
      290
      1389
    4. Martina lähdössä Ibizalle

      Eikä Eskokaan tiennyt matkasta. Nyt ollaan jännän äärellä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      170
      1309
    5. Avustikset peruttu.

      Aettokosken ampuraan rahat otettu poekkeen valtiolle.
      Suomussalmi
      57
      915
    6. Määpä tiijän että rakastat

      Minua nimittäin. Samoin hei! Olet mun vastakappaleeni.
      Ikävä
      48
      891
    7. Toivon että jätät tämän päivän jälkeen minut lopullisesti rauhaan mies

      Ihan kokonaan, kiitos.
      Ikävä
      66
      884
    8. Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa

      Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em
      Ikävä
      66
      873
    9. Miksi mies tuntee näin?

      Eli olen mies ja ihastuin naiseen. Tykkään hänestä ja koskaan hän ei ole ollut minulle ilkeä. Silti ajoittain tunnen kui
      Ikävä
      40
      861
    10. Se nainen näyttää hyvältä vaikka painaisi 150kg

      parempi vaan jos on vähän muhkeammassa kunnossa 🤤
      Ikävä
      48
      838
    Aihe