Ajelin joskus viiden jälkeen Koivukylän kautta Tuusulan väylälle. Tuusulaan päin mentäessä joku oli kaatunut Kawasakin kyykkypyörällä ja liukunut asfaltilla pari sataa metriä. Etuhaarukka, tankki ja moottori olivat vielä kiinni toisissaan. Kuski oli katkennut vyötärön kohdalta. Kaatumakohdasta alkaa kaarre. Kaarre oli jyrkempi mitä kuski oli arvioinut ja mutkan otto oli epäonnistunut. Veikkaisin että reilusti yli kahta sataa oli menty.
Kuolonkolari Tuusulan väylällä
Mika__
116503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miten kaahaamisen lopputuloksen näkeminen vaikutti
ajokäyttäytymiseesi välittömästi tilanteen nähtyäsi?
Luuletko, että vaikutus on pitkäkestoinen?
"Kuski katkennut vyötärön kohdalta" Sanon suoraan,
että puistattaa...
MALTTI ON VALTTIA
Surullista, että kohta taas saamme lukea kaahaamisen
riskejä vähätteleviä kirjoituksia "minä hallitsen
pyöräni" Niinhän tuokin kuski ajatteli!
"Miten kaahaamisen lopputuloksen näkeminen vaikutti ajokäyttäytymiseesi välittömästi tilanteen nähtyäsi?"
Ei mitenkään. Tuli vain surullinen mieli. Ajelen yleensä rajoitusten mukaan tai korkeintaan 10-20 km/h ylinopeutta, jos liikenne ja tiestö sallii.
Samalla reissulla Pornaisten suunnasta tuli vastaan auto, joka oli juuri ajanut jäniksen yli. Jänis oli levinnyt täysin ja auton lokasuoja oli jäänyt tielle.
mika. sillä tollasia kuskeja on teistä valtaosa. ja mua välistä oksettaa lukee miten joku on vetäny niin ja niin paljon tuolla liikenteen seassa. onneks valtaosa on tollasii kun sä, teitä on kiva kattella. hymyillään kun törmätään...
Onkohan näin, että eräillä oma kuolevaisuus unohtuu pyörän selkään noustessa (miksei tietty autonkin). JKL:ssä eilen vilkasliikenteisellä rantaväylällä joku sälli oli painellut ohitellen kahden erisuuntaisen autojonon välissä ja menettänyt hallinnan siinä sitten. Pyörä oli jatkanut itsekseen matkaa vielä n. 100 metriä ja törmännyt pakettiauton perään. Pyöräilijä itse oli lentänyt eutojen sekaan ja kuollut siihen paikkaan.
olisi kyse ollut tässä Jkl:n tapauksessa splittauksesta, elikkä autojonot menivät samaan suuntaan, ja siellä välissä puikkelehdittu..?
...näinpähän on asian laita ollut. eli samaan suuntaan kulkevien kahden kaistan välissä meni kyseinen pyöräilijä. ihme touhua... autolla ei taitaisi viitsiä lähteä samaa yrittämään.
Asun kilometrin päässä Tuusulan tiestä ja heräsin puoli viiden aikoihin kovaan vedätyksen ääneen.Luin aamulla hesaria ja ilmeisesti sama kaveri asilla,kellonaikakin täsmää.Onneksi ei törmännyt sivullisiin.
On kyllä pakko sanoa, että tuollainen näky, jonka olet joutunut näkemään, on aika traumatisoiva juttu... Kelaa tuo asia kunnolla läpi, kuten tuolla aiemmin filosofoin ylempänä ja jos siltä tuntuu, niin Suomessa on auttavaa systeemiä tuollaisten asioiden kohtaamisen varalle...
Jos ei yhtään siltä tunnu, niin unohda tämä kirjoitus....
En yleensä ajele siihen aikaan aamusta, mutta eikös aamuaurinko osu aika hyvin silmiin siinä kohtaa tähän aikaan vuodesta?
Ei. Aurinko paistaa reilusti oikealta puolen eikä osu siinä kohtaa näkökenttään.
Moottoripyörien ja kevarien onnettomuuksista:
http://www.turva.fi/turva/Yksityisasiakkaat/Turva+yrityksena/Uutiset/Kuolonkolarit+isoilla+moottoripyorilla+lisaantyneet.htm
"Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa 64 % kuljettajista ajoi onnettomuushetkellä ylinopeutta. Päihtyneenä kuolonkolareiden kuljettajista ajoi 22 %, mutta kevytmoottoripyörien kuolemaan johtaneissa yksittäisvahingoissa humalassa oli kaksi kolmannesta kuljettajista. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa lähes kaikki kuljettajat olivat miehiä."