täällä porukka jauhaa miten "sisin on tärkein", eikä ulkonäkö ole tärkeää. siis jooojoo "ulkonäköön ihastutaan sisimpään rakastutaan" mutta KUMMASTI NE LÄSKIT/MUUTEN VAAN "RUMEMMAT" OVAT YKSIN?!
tekopyhiä täys koko helvetin suomi24! oli paikka mikä tahansa, rumempia syrjitään, varsinkin jos tällä on huono itsetunto tai ujo.
en itse kuulu näihin, minua vain raivostuttaa kun porukka jauhaa paskaa! vaikka te kuinka selitätte tuota paskaa niin kummasti kuolaatte VAIN komeimpien/kauniimpien perässä. hah! miettikääpäs sitä.
olen puhunut
tekopyhiä täys koko helvetin suomi24! oli paikka mikä tahansa, rumempia syrjitään, varsinkin jos tällä on huono itsetunto tai ujo.
en itse kuulu näihin, minua vain raivostuttaa kun porukka jauhaa paskaa! vaikka te kuinka selitätte tuota paskaa niin kummasti kuolaatte VAIN komeimpien/kauniimpien perässä. hah! miettikääpäs sitä.
olen puhunut
Vastaukset 13
Vanhimmat
oikeassa.. "nuorten" keskuudessa on näin.. mutta kun vanhemmaksi tulee niin ymmärtää paremmin että ei sillä ulkonäöllä ole sittenkään niin suuri merkitys..
mä oon vähä isokokoisempi ku muut meijän luokan tytöt ja mun itsetunto on huono ja voin sano omasta kokemuksesta et toi juttu on totta IHAN täysin totta.....
Niin poikkeuksia löytyy.. Esim minä itse =)
Ääliö.Et ole nyt tainnut ihan ymmärtää.
"ulkonäköön ihastutaan sisimpään rakastutaan"
mietitkö edes mitä tuo tarkoittaa?Ulkonäkö ON tärkeää,nimitäin siihen IHASTUTAAN.Ulkonäkö tekee ensivaikutelmassa paljon.Tämän takia "rumilla ja läskeillä" ei ole seurustelukumppaneita,sillä ulkonäköön tosiaan IHASTUTAAN ENSIMMÄISENÄ.Sitten,kun on jo tutustunut kunnolla,se ei merkitse enää mitään.Sitä tuo sanonta tarkoittaa.
Rumemmat eivät yleensä saa edes sitä tilaisuutta,sillä he eivät tee hyvää ensivaikutelmaa eikä heihin IHASTUTA.Tuo sanontahan tarkoittaa juuri sitä..
Sanonta on siis rehellinen,ja totta.En voi sanoa ettei ulkonäkö merkitsisi mitään.Kyllä se nim. alussa merkitsee.
Toivottavasti tajusit jotain,sillä en ole viisas tai hyvä kirjoittamaan,mutta toisaalta etpä ole sinäkään mikään ruudinkeksijä...Minkä voi päätellä siitä että tulet valittamaan ennen kuin olet edes pohtinut mitä se sanonta tarkoittaa.
Minä en ainakaan viime kerralla ihastunut ulkonäköön. Ensin ihastuin ehkä hänen olemukseensa ja siihen osaan luonnetta jonka kyseinen jätkä näytti ulos päin. Vasta jälkeen päin olen huomannut hyviä puolia tyypin ulkonäössäkin.
Eli ei tuo sanonta aina pidä paikkaansa, eikä kuulukaan pitää.
Luepa edellisen viesti vielä uudestaan, vaikka luitkin jo kerran =) Eli tuo sanonta ja mitä se käytännössä tarkoittaa.
Läskit ja rumemmat yksin? En mie ole sellaista huomannut, en ainakaan enää yläasteen jälkeen. En juurikaan luokittele tuttaviani "läskeihin" ja "rumiin", mutta jos perinteiseen kauneusihanteeseen verrataan, niin ne kauneimmat ystävistäni ovat sinkkuja ja "tavalliset" varattuna. Itsekin löysin rakkaani 14-vuotiaana ylipainoisena finninaamana, eikä minua tietääkseni 2. luokan juoksukilpailujen jälkeen ole syrjitty.
No jo on sulla otsaa.
Yritätkö tosiaan pyyhkiä kaiken hyvän pois?
Itse ainakin voin vakuuttaa etten kuolaa hyvänaamaisten perään,
yritän katsoa aina sisimpään.
Hieman loogisuutta kiitos.
Miksiköhän et katso hyvänaamaisten ja niiden kaikkein kauneimpien perään? Koska sisimmässäsi tiedät, ettei sinulla ole mahdollisuutta! VARMASTI katsot kuitenkin ensin ulkonäköä, kaikki tekevät sen - vaikkapa sitten huomaamattaan. Minäkin olin tekopyhä "katson vain sisimpää", mutta huomasin, ettei se toimi niin. Jokainen tuntemani ihminen on sanonut samalla tavalla, mutta toisin on käynyt.
Ulkonäkö on tärkeää! Myöntäkää se!
Tuollainen yleistäminen ei todista mitään. Silti, tottahan se on, kauneus luo ensivaikutelman ja siihen ensivaikutelmaan ihastutaan. Mutta pitemmän päälle luonne nousee väkisinkin ylös ja jos se ei toista miellytä, niin loppuu se suhde lyhyeen.
Yleistämisellä tarkoitan, että sinä et voi päätää, ketkä ovat toisen mielestä rumia ja ketkä kauniita, kun makuja on niin erilaisia. Kun jokaisella ihmisellä on omat käsityksensä kauniista. Kukaan ei voi luokitella ihmisiä rumiin ja kauneihin ihmisiin. Tuollainen jakosysteemi ei toimi jokaisen kohdalla.
Sitä paitsi monet miehet pitävät runsaammista ja muodokkaammista naisista, tosin sitten vähän vanhempa kylläkin. Ja minä tunnen ylipainoisia ihmisiä, joilla on kumppani, esimerkiksi vanhempani ja ystäväni.
Pointti: Älä yleistä!
Käytös vaikuttaa aika paljolti. Yleensä nämä laumaeläimet, tai sitten erikoiset, luonnolliset ihmiset vetävät yleensä ihmisiä puoleensa. Hyvin tavalliset ja arat ihmiset yleensä jäävät huomaamatta, mikä on yleensä sääli, sillä heidän joukossaan on mitä hurmaavimpia ihmisiä. Jos on itsevarma, on yleensä houkutteleva. Tosin joihinkin ihmisiin vetoaa nimenomaan arkuus ja hiljaisuus ja tällainen nupullaan oleva kauneus.
Lihavakin voi olla kaunis. Tiedän hyvän esimerkin. Eikä esimerkiksi kaikki finninaamat tai rillipäät ole rumia. Finnejä en itse katsele, koska niitä on muutama itselläkin ja ne ovat yleensä vain ohimenevää.
Myös puhtaat ja hyväntuoksuiset ihmiset ovat houkuttelevia monen mielestä. Ikävä kyllä monesti on olemassa juuri lihavia, rillipäisiä (älkää käsittäkö väärin, silmälasit voivat olla todella tyylikkäät) finninaamaisia, likaisia, haosevia ja roskaruokaa syöviä nörttejä, jotka käyttäytyvät todella törkeästi tyttöjä kohtaan on lukemattomia.
Käytös, haju, ulkonäkö. Ne vaikuttavat ihastumiseen. Ihastua voi vaikka johonkin pieneen piirteeseen, kuten hymyyn, vaikka tyyppi muuten näyttäisi Frankensteinin hirviöltä. Jos tunnetaan ihminen pidemmän aikaa, vaikka ihan vaan kaverina, saattaa rakastua luonteeseen.
Kiitos Gilgil, juuri noin asia on! Oikeasti, JUURI NOIN! KIITOS!
No sä nyt sitten varmaan kuvittelet kuuluvas tähän rumempaan puoliskoon... kyl se on totta et ulkonäkö on "tärkeetä" mut vaan siks et se huomataan eka eikä sitä mitä ihminen oikeesti on! mun poika kaverin kans ollaan vastakohti ulkosesti mut silti rakastetaan toisiamme vaikka kauanhan tossa meniki et tajusin sen :) totta kai komeemmil on enemmän ehokkaita mut so?? itse asiassa suurin osa tästä komeesta porukasta on loppuuns hyvin yksin kertasta ja tylsää porukkaa!
No tämäpä on ristiriitaista. Minä en ole kaunis, olen pyöreähkö poikatyttö peikkotukalla varustettuna, mutta kummasti niitä miehiä on ollut. Eivätkä ne olleet niitä ns. seinäkukkia, vaan sellaisia tyyppejä, joille muutenkin olisi ollut kysyntää. Eli emme me läskit tai muuten vaan "rumemmat" aina ole yksin.. eikö olekin hassua?
Eli, olenko siis vain omasta mielestäni ruma, vai onko meillä vähemmän kauniillakin toivoa? Jopa nuorten keskuudessa?
Itsetunto kuntoon, sekin tekee ihmeitä. En minäkään ruikuttavana surkimuksena ketään saanut. Sitten tapahtui kummia, kun aloin ensin itse tykätä itsestäni.