Minua on kummastuttanut näin futiksen MM-kisojen kynnyksellä, että miksei ole tuotu Pele Cavalieron, pelkkänä Pelenä maailmanlaajuisesti tunnetun brassifutarin toista, eikä suinkaan vähäisempää huippuosaamisaluetta esille missään mediassa. Pele rakenteli maalitilanteiden lisäksi moniin maansa huippuarkkitehtuurin helmiin hämmästyttävän loistokkaita suunnitelmia, jotka keräsivät 60-70 luvuilla mainetta ja kunniaa eri puolilla maailmaa, ja etenkin latinalaisessa Amerikassa ne olivat melkeinpä suuremman palvonnan kohteena kuin aikaansaannoksensa kenttäviheriöllä. Hämmästyttävää, ellei suorastaan törkeää on ollut pohjoismaiden, etenkin Suomen täydellinen vaikeneminen tämän jalkapallokuninkaan arkkitehtuuriosaamisesta. Ruotsista ja Tanskasta löytyy 70-luvulta pari pientä mainintaa herran saavutuksista rakennustaiteen parissa, mutta muuten asia on vaiettu kuoliaaksi.
Kuka tai ketkä tästä ovat hyötyneet? Oletan, että musta mies, jolla on käkkärä tukka, on noihin aikoihin ollut kirosana muun muassa arkkitehtipiireissä. Voisi kuvitella, että miehelle oltaisiin täällä oltu ojentamassa kunniamainintojen sijaan ennemminkin banaania , mikä on todella ikävän pöyristyttävää!
Olen ollut yhteydessä Safan omaan arkkitehtilehteen asian tiimoilta, ja ihme kyllä, päätoimittaja tuntui yllättävän kiinnostuneelta tekemään laajan artikkelin Pelen suunnittelemista rakennuskomplekseista. Kaksi Brasilian suurinta jalkapallostadionia ovat futismestarin käsialaa. Sattumaa tai ei, molemmilla brasilialaiset ovat vieneet kolmasti mestaruuspytyn. Vanhoilla päivillään Pele on luonut monia rakennustaiteellisesti merkittäviä kokonaisuuksia, joista viimeisin, näkyvästi esillä Saksan mediassa tällä hetkellä muuten, Bolero Timbale, on huima visionäärinen kerrostuma eri aikakausien konteksteista. Se on näihin MM-kisoihin suunniteltu pääkatsomon huima sadekatos, jonka ristikkorakenteiden suunnittelussa on saksalainen insinööri ollut ihmeissään. Kunnialla ovat kuitenkin rakennelman saaneet pystyyn, josta jokainen voi mahdollisesti nähdä vilauksen TV-ruudusta. Tämä härdelli olisi kylläkin syytä käydä paikan päällä ihastelemassa, pieni ruutu antaa sen mittasuhteista ja moniulotteisuudesta vain kalpean aavistuksen.
Jos näillä palstoilla liikkuu arkkitehteja, esitänkin kysymyksen: miksi näin tärkeä vaikuttaja rakennustaiteessa on meidän maassamme jätetty tähän asti huomiotta, on puhuttu vain banaanipotkuista!?
Kuka tai ketkä tästä ovat hyötyneet? Oletan, että musta mies, jolla on käkkärä tukka, on noihin aikoihin ollut kirosana muun muassa arkkitehtipiireissä. Voisi kuvitella, että miehelle oltaisiin täällä oltu ojentamassa kunniamainintojen sijaan ennemminkin banaania , mikä on todella ikävän pöyristyttävää!
Olen ollut yhteydessä Safan omaan arkkitehtilehteen asian tiimoilta, ja ihme kyllä, päätoimittaja tuntui yllättävän kiinnostuneelta tekemään laajan artikkelin Pelen suunnittelemista rakennuskomplekseista. Kaksi Brasilian suurinta jalkapallostadionia ovat futismestarin käsialaa. Sattumaa tai ei, molemmilla brasilialaiset ovat vieneet kolmasti mestaruuspytyn. Vanhoilla päivillään Pele on luonut monia rakennustaiteellisesti merkittäviä kokonaisuuksia, joista viimeisin, näkyvästi esillä Saksan mediassa tällä hetkellä muuten, Bolero Timbale, on huima visionäärinen kerrostuma eri aikakausien konteksteista. Se on näihin MM-kisoihin suunniteltu pääkatsomon huima sadekatos, jonka ristikkorakenteiden suunnittelussa on saksalainen insinööri ollut ihmeissään. Kunnialla ovat kuitenkin rakennelman saaneet pystyyn, josta jokainen voi mahdollisesti nähdä vilauksen TV-ruudusta. Tämä härdelli olisi kylläkin syytä käydä paikan päällä ihastelemassa, pieni ruutu antaa sen mittasuhteista ja moniulotteisuudesta vain kalpean aavistuksen.
Jos näillä palstoilla liikkuu arkkitehteja, esitänkin kysymyksen: miksi näin tärkeä vaikuttaja rakennustaiteessa on meidän maassamme jätetty tähän asti huomiotta, on puhuttu vain banaanipotkuista!?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kysymys olisiko huippusuorituksiin yltävä palloilija arkkitehti saanut Suomessa piirtää pienen omakotitalon rakennuslupakuvia. Elikkä oliko koulutodistus ja työkokemus viranomaisten asettamien määräysten mukainen ja täyttikö rakennus kaavoittajan tahdon ja täyttikö se rakennusmääräyskokoelman asettamat pykälät rakentamis paikka kunnan viran omaisten asettemat lisäpykälät ynnäm. muut ehdot. Anteeksi kyynisyyteni.
Maajoukkuetason urheilijoita löytyy arkkitehdeistä useita.
Esim Marjatta Hara oli huippu-uimari ja hän on suunnitellut
Mäkelänrinteen uimakeskuksen Helsingissä.
Muitakin esimerkkejä löytyy, myös palloilijoita.
Juuri jotakin tämän kaltaista nihkeyttä osasin Pele Cavalieron, suuren arkkitehdin ja jalkapalloilijan suhteen odottaakin. Itse en tosin havainnut kirjoituksessa mitään kyynisyyttä, ellei sitten kuivuutta lasketa siksi. Tekstistä joka tapauksessa lyö läpi voimakas tympeys ajatuksesta tuoda esiin herran aikaansaannoksia muualtakin kuin viheriöltä. En voinut välttyä ajatukselta, että kirjoittaja olisi valmis lastaamaan Pelen ensimmäiseen banaanilaivaan, mikäli hän olisi omaksi epäonnekseen saapunut avartamaan suomalaista ummehtunutta ilmapiiriä näkemyksillään. Epäilenpä, että tämä vastahakoinen skribentti olisi tarjonnut käkkäräpäiselle isolle mustalle “lapselle” puhallettavan rantapallon kotimatkan viihdykkeeksi nahkakuulan sijaan.
Tätäkö tässä haetaan? Tähänkö on tultu? Suuresti kyllä ihmettelen.
Alvar Aaltoa lainatakseni; Epäilyksen varjo käy yli kuusen, aurinko sen luokse siirtää, tuulen.
Tosiaan, avaajan viestiin ei tullut vastattua.
Ansiokas kirjoitus ollakseen totaalisesti hatusta vedetty.
Edson Arantes do Nascimento, taiteilijanimeltään Pelé,
nauraa höröttäisi varmaan sydämellisesti.
...lentää.
Mutta sen verran täytyy kommentoida, kun herra arkkivaari toi esiin Mäkelänrinteen (toi siis vain esiin, ei arvottanut yms.), että se on kyllä aivan totaalisen paska.
Oikeasti.
En oikein jaksa avautua aiheesta enempää. Ellei joku nyt välttämäti halua perustelua monisyiselle toteamukselleni.
En minäkään pidä Mäkelänrinnettä mitenkään maajoukkuetason arkkitehtuurina.
Siinä mielessä esimerkkini oli tosiaan sarjasta 'ajatus syntyy suussa'.
Pienellä lisätyöllä olisi Suomesta löytynyt huomattavasti parempia esimerkkejä.
Ehkä sinä voisit osallistua keskusteluun sellaisella?
Mielestäni vastasin edellisen kyynikon kirjoitukseen, jossa epäiltiin urheilua harrastavien
henkilöiden edellytyksiin laatia edes viranomaisvaatimukset täyttäviä suunnitelmia.