On kaipuu mulla
sun luokses tulla...
Tunteetko meitä nyt kuljettaa?
Toisinaan niiltä en lepoa saa.
Kaipaanko pelkkää tunnetta vaan,
vai toistako lähelle olemaan?
.....niin, sitä miettimään jään,
kun runon lopetan tään!
On kaipuu mulla..........
sun luokses tulla...
Tunteetko meitä nyt kuljettaa?
Toisinaan niiltä en lepoa saa.
Kaipaanko pelkkää tunnetta vaan,
vai toistako lähelle olemaan?
.....niin, sitä miettimään jään,
kun runon lopetan tään!
On kaipuu mulla..........
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minäkin mietin tuota.
Kysyn ja vastaan.
Onko kaipuuni toisen
luo pelkkää oman kaipuun
kaipuuta.. tyhjiön täyttämistä
oikealla hetkellä,
oikeaan aikaan lausutut sanat.
Onko rakkaus - niin, mitä
on - itse Rakkaus?
Ei tunteiden käyttämistä
oman tyhjiön täyttämiseen..
eihän se sitä ole?
Mistä erottaa oikean
rakkauden?
Siitäkö, että se ei halua
MITÄÄN PAHAA toiselle..
se suojelee..
ei loukkaa, ei vihastu,
on pitkämielinen, niinkuin
jossain kirjoitetaan -
onko Rakkaus määriteltävissä
sanoihin?
Vai teot tai tekemättä jättämiset,
todiste rakkaudesta..
Kuka kaipaa määritelmiä.
Ei kai sitä määritellä muuten voi...
Se on sisäistä kutinaa,
hyvän olon tunnetta.
Se voi olla myös
suunnatonta ikävää
toisen luo.
Rakkaus????
Se saa sydämen pomppimaan tasajalkaa
jopa laukkaamaan, niin ettei perässä pysy...
Rakkaus, se on sitä kun rakastaa!
Mitä sitä sen kummemmin miettii,
nauttii vaan!