Varjelusta täälläkin

Jumala on ihmeellinen.

Olin nokkakolarissa..suoralla tiellä..syy oli minun rattiin nukahtamiseni valvomisien seurauksena. Järkyttävää tuottaa osapuolelle tuollainen kokemus.

Molemmat autot meni noin metrin lyttyyn ja meni ihan "solmuun" etuosistaan. Toisen auton kuski piti ottaa katon kautta pois. Monet on sanonu, ettäsiihen olisi voinu kuolla.

Mutta miten kävi? toiselta kuskilta murtui nilkka.
Multa murtu solisluu, polvilumpio, poski turpoi ja silmäluomet piti tikata. Ei muuta, mitä pieniä aristuksia ja mustelmia.

Suurin helpotus, ttä pääsin pian sairaalasta päästyni soittamaan toiselle osapuollle, pyydetty anteeksi ja saamaan sen asiabn selväksi.

Vakuutusat tietty tässä menossa. Toisen osapuolen auto ei ollu edes nneksi hänen oma, vaan vuokraamon.

Ilmeisesti molemmat olemme toipunu hyvin, mitä oon hänestäkin ymmärtäny. Mullakin solisluu vähn rauhottunu, tietty tosi arka ja kättä ei pahemmin käytetä.

Eräs iso ihme oli kyllä tässä se, että mulla on yks paha fobia, joka oli kovilla tässä ja paniikkioireilua ollu. Silti Jumala anto vaan jo ambulanssissa yhtäkkiä toivoa ja kiitosmieltä, kaikki on hänen käsissään ja kaikel merkitys.
Ihan varmasti. Hän antaa yös toilailut anteeksi.