Ripariromanssit

Mulla on! Rakastuin vuotta itseäni vanhempaan "isoseen".se vaan on niin tavattoman ihana ja (n)
En uskaltanut kertoa sille siitä ja nyt kun leiri päättyi niin en tiedä mitä tekisin.En saa häntä mielestän.auttakaa!

Viime kesänä isosena ollessani ihastuin toiseen isoseen ja kohta tulee vuosi yhdessäoloa täyteen, mutta tätä ei varmaankaan lasketa.
Isosena taas olen useinkin huomannut, että riparilaiset ihastuvat hyvin usein niin isosiin kuin muihinkin leiriläisiin. Se ei ole ollenkaan outoa tai harvinaista.

Meillä tais olla kaikilla likoilla jonkinlainen intiimi romanssi papin kaa.

Ripariromanssi todellakin!
Ihastuin samanikäiseen poikaan riparillamme, mutta hän piti minua kai vain kaverina. Viikko asusteltiin viereisissä huoneissa, ja olin tietty ihan masentunut kun lähdönhetki saapui, eikä välillämme ollut tapahtunut mitään jännittävää... Olin niin ujo vielä silloin, että en uskaltanut kertoa hänelle koskaan oikeista tunteistani.
Tasan vuosi leirin jälkeen menin bileisiin, joissa tapasin pojan taas sattumalta. Juteltiin, ja huomasin olevani yhä kusessa tyyppiin. Illan aikana hän sitten väläytti: "Mun tekis mieli suudella sua." Ja siitä se sitten lähti...
Vuosi jo yhteistä taivalta takana :)

Kamala paritusleiri.

Vuosi sitten löysin kultani ripariltani, vuosi yhteistä matkaa takana..

En ole ajatellut asiaa aiemmin kuin nytten isosen merkeissä...ripariromansseja siis..

Meidän nuorisotyönohjaaja kertoi kerran, että monesti leirin pappi ja muut ohjaaajat ns. lyövät vetoa siitä monta paria leirin aikana mahd. syntyy=) Pappia myöten siis ollaan kannustamassa ripariromansseihin, mutta riparillahan on helppoa tutustua toisiin kunnolla..

Meille myös sanottiin että leirin aikana isoset ei saa pyörittää mitään peliä pikkuisten kanssa..vasta leirin jälkeen!!!

Itsellä ei tullu mitään säpinää riparilla ku oli muutenki niiin huono valikoima mutta yhden isosen ja leiriläisen kesken tuli jotai. Mutta ei ne taida olla yhdessä.

Ihastuin viime kesänä oman rippileirini isoseen. Hän on minua vajaa kolme vuotta vanhempi.
Ihastukseni jatkui koko syksyn. Kävin seurakuntamme nuorten toiminnassa, kun hänkin kävi, mutta toki minulla oli siihen syynä myös uskoon tulo. Hänestä tuli minulle todella läheinen ystävä, en uskaltanut pilata ystävyyssuhdettamme kertomalla, että olen ihastunut. Lopulta se vain lähti ns. "riistäytymään käsistä." tajusin pian, ettei hänelläkään kyse ole pelkästä ystävyydestä. Pitkän aikaa sinnittelimme tunteidemme kanssa, kunnes viimein hän kysyi, että alkaisimmeko seurustelemaan, joskus joulun jälkeen. Elän unelmaani, ripariunelmaani. Ihastuin johonkin, jota en uskonut koskaan saavuttavani, isoseen ihastuminen tuntuu ihan idoli-ihastumiselta, mutta minulle kävi hyvin, en riutunut kuiviin.

Menin rippikouluun josta en tuntenut ketään ja kyllähän sieltä löytyi yksi poika johon mä sitten ihastuin. Sekin ihastu sitten muhun ja toiseksi viimeisenä iltana se soitti mulle ja se kysy multa, että tykkäänkö mä siitä. Mä sanoin että joo ja sekin kerto että se tykkää musta. Kaikki leiriläiset oli leirinaikana pitänyt meitä jo parina ja olivat naljailleet meille molemmille. Poika asuu minusta aika kaukana, ikävöidään molemmat toisiamme, mutta pitää vain jaksaa odottaa seuraavaa näkemistä. Ei vielä seurustella, mutta ajateltiin ensin tutustua. Ehkä vielä joskus... :)

ei ole

tommi korpelaan 'eden' leffassa mikä kertoo riparista :)