Hei. Miten järkevästi otetaan uhmaikään tulleelta tyttäreltä 2,5 v. tutti pois. Kauankohan huutoa ja tappelua mahtaa olla odotettavissa, ym. hankalaa etenkin öisin olettaisin. Nyt mulla on itsellä kesäloma ja olen vähän siirtänyt vieroitusprojektia tähän ajankohtaan. Meille tulee toinen lapsi lokakuussa ja sitä ennen pitäisi kyllä esikoisen luopua tutista. Millaisia kokemuksia muilla on ja miten ootte homman hoitaneet, ois kiva kuulla?
Tutista?
m76
133211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
meni tutti "yllättäen" rikki. leikkasin saksilla imuosan poikki. poika oli n 2 vee. sitä sitten yhdessä ihmeteltiin ja mummillekin halusi poika soittaa ja ihmetellä. kyllähän se sitä tuttia vähän aikaa kyseli, nukkumaan mennessä ja silloin kun kävi joku pikku haaveri. lohduttajaksi kelpasi pehmolelu ja syli, kun oli muistuttanut että sinähän veit itse tutin roskiin kun se oli mennyt rikki. näin meillä.
Hei!Meillä voimakas tahtoinen poika:Nyt kylläkin jo 8 vuotias ja juttu jo naurattaakin,muttei silloin kun se tapahtui.Poika itse heitti tutit roska-autoon,kun se tuli roskia hakemaan.Aiemmin yritettiin päästä tutuista eroon,mutta äiti väsyi kesken ja oli pakko antaa takaisin,kun ei saanut nukkua.Illalla alkoi tutin kysely ja komento äidille lähtä niitä kaatopaikalta hakeemaan takaisin.Aikansa huudettuaan kylläkin nukahti,mutta tämä sama huuto toistui 2 viikkoa joka yö.Alkoi tämä äiti jo olla hulluuden partaalla,kunnes tutti sitten lopulta unohtui.
Tokan pojan kohdalla juttu olikin paljon helpompi.Tuttikeiju kävi yöllä hakemassa tutit tyynyn alta ja toi rahaa ja namia tilalle.Muutamana iltana kysyi tuttia,mutta pojalla oli kuitenkin harso ja unilelu,nii se unohtui äkkiä.
Vielä olisi kolmas tutin luovutus edessä.Saa nähdä miten tämän kanssa käy :)
tutti lähti tytöltä 2-vuotiaana.(Nyt typy 2v4kk) Pelkäsin että millainen show siitä tulee, kun se tutti on ollut niin rakas, mutta helposti onnistui.
Päikkäritutin ja muut "lohdutus"/"kiukutus"tutit otin pois jo 1-vuotiaana.
Ja yks ilta kun mentiin nukkumaan niin tuttia ei vain "löytynyt" mistään; yhdessä etsittiin. Ja tyttö halus vielä iskänkin etsimään kun äiti ei tuttia löytänyt... Mutta hävinnyt oli ihan kokonaan.
Yöllä heräs kerran itkemään tuttia ja kävin hänen luonaan ja sanoin että "muistatko kun se on hävinnyt, ei löytynyt yhtään mistään?" vastaus oli: "iskä löytää" "mutta muistako kun ei löytänyt iskäkään sitä?" Tämä riitti ja tyttö nukahti uudelleen Ihaan ja pehmokoiransa viereen.
Ja sit ostettiin lohdutukseksi vielä uni-Nasukin hänelle, niin johan tutti unohtui.
Tällä kertaa ainakin päästiin helposti tutista eroon. Esikoinen meillä ei edes ole syönyt tuttia ja kolmatta nyt odotetaan elokuussa syntyväksi, et mäkin olen tyytyväinen että tutista ja vaipoista on päästy ennen kuin vauva syntyy....
Meillä vanhin tyttö oli suunilleen saman ikäinen kuin teillä nyt kun tämä antoi oman tutin hiiren poikasille. Pojalta vierotin tutin kun tämä oli 9kk oli kyllä helpompi kuin edellinen vieroitus:) Nuorin 2,5kk ei ole vielä huolinut tuttia mutta jos huolis niin vierottaisin myös n.9kk ikäisenä.
oottaa muutama kuukausi, että pahin uhmakausi mennyt ohi. Onhan nämä uhma tunteet lapselelkin jo iso mullistava asia, niin ehkä ei kannata samaan aikaan viedä tuttikain, joka tähän asti antanut turvaa lapselle. Sitte, ku uhma vähän hellittää, antakaa tutti jollekin, jollakin reissulla tms. Tai antakaa joulun joulupukille tms.
Meidän tytär luopui 2 vuotiaana tutistaan. Olimme tuttavillamme kylässä ja siellä oli koira pihalla koiratarhassa. Tyttäreni ilmoitti, että antaa koiralle tuttinsa. Totesin vaan, että anna pois, mutta sitä ei sitten enää takaisin saa.
Tyttäreni heitti koiratarhaan tuttinsa ja sille teille se jäikin. Pari kertaa muisti kysyä tuttinsa perään, mutta aina kun kysyin, että missä se onkaan, niin hän vastasi, että sillä pienellä haukulla ja jatkoi puuhailujaan, ilman kiukkuja.
miksi ihmeessä tutti noin pitkään?? Eikö se kaikkissa neuvolan jakamissa lapuissakin lue että tutille ei varsinaista tarvetta kun alahampaat puhjenneet ja
VIIMEISTÄÄN vuodenikäisenä olisi kyllä hyvä tutista ja mahdollisesta pullosta luopua senkin takia, että silloin ei ole vielä ehtinyt samalla tavalla niihin kiintyä ku jokunen kuukausi myöhemmin.
Tutti joskus annettiin joulupukille jotta hän sen voisi sitten viedä Pikkutontuille
Niin, eihän sille tutille mitään fyysistä tarvetta enää tuossa iässä ole. Tarve onkin siellä tunnepuolella. Jos lapsi on valinnut tutin henkiseksi lohdutukseksi sen sijaan että pitäisi nallea tai riepua sylissä, niin se tutti hänelle suotakoot. Mitään varsinaista haittaa tutista ei ole esim. purennalle. Hampaat kärsivät vasta jos tuttia imetään vielä viiden ikävuoden jälkeen. Ja suurin osa lapsista luopuu tutista ilomielin siinä vaiheessa kun huomaavat että muut lapset esim. tarhassa eivät ime tuttia, vaan että se on vauvojen juttu. Eli eipä tuosta tuttihommasta kannata mitään paineita ottaa...kaikki aikanaan, ja lapsen luonnetta seuraten:)
Ja tätä mieltä on mamma jonka tuttityttö täyttää kohta kolme:)
Tutti meni rikki meilläkin. Olin varoittanut, ettei tuttia saa vielä ulos, sillä eläimet voivat puraista sen rikki. Yhtenä päivänä tutti oli kuistilla ja naps! Saksilla poikki ja tyttö löysi itse rikki menneen tutin. Piti ostaa kaupasta uusi, mutta kun ei löydy kaupasta ei sitten millään....
esikoinen puraisi itse vahingossa reiän tuttiinsa 2,5v, huusi 2 viikkoa ja sit ei mitään. Nuoremmalta joulupukki vei tutin 2,5vuotiaana, kun oli pienemmillä tarvetta ja hän sai kuitenkin lahjoja niin mihinkäs sitä tuttia tarvitsee;) Ei pahemmin huudellut kun rätti jäi kuitenkin.
Nyt kesällä se tutti vois mennä vaikka lintu- tai oravavauvoille...Ja jos huutaa niin antaa huutaa, kunhan periksi ei anna, kyllä maailmaan ääntä mahtuu;) Onnea yritykseen!!
Minun 2v3kk ikäisen tyttäreni tutti tippui ostosmatkalla ja päätin olla ostamatta uutta. Olin myös kesälomalla, joten pystyin olla henkisenä tukena, tutin sijasta hali oli lohdutuksena kun oli paha mieli. Olin aikasemmin jo rajoittanut tutin käytön vain nukkumaanmenoaikoihin, mutta hänen piti oppia nukahtamaan ilman tuttia, yöllä herätessäkin. Muutama yö tyttö heräs monta kertaa kiukutellen, mutta pehmolelu ja maito autto. Mitä aikasemmin vieroitat tutin lapselta, sitä helpompaa sen luulisi olevan. Tyttö kyseli tutin perään vain päivän, mutta vaikka se unohti tutin nopeasti, kesti pari viikkoa ennen kuin hän oppi elämään ilman sitä kokonaan.
hei,
hauska tapa paasta tutista eroon on "lahettaa" tutti pois. hanki kaunis kaasuilmapallo ja laita tutti siihen kiinni. Kerro lapsellesi, etta nyt han on jo niin iso, etta parjaa ilman ja etta tutti lahetetaan seuraavalle tarvitsijalleen. Sitten vaan tutti ilmoihin. Lapsesi kokee eron kauniina ja positiiviena, eika traumaattisena ollenkaan, ja luulempa, ettei tuttia enaa ikavoida. onnea matkaan!