Hei!
Pakko jonnekin kirjoittaa tästä, tunnen itseni nimittäin aika pöhköksi...
Meillä on kolme lasta, pienin vajaan vuoden ikäinen. Vanhin aloittaa koulua syksyllä, tosin sopeutetussa opetuksessa tarkkaavaisuushäiriöstä johtuen.
Kun tämä kolmas syntyi, en vannonut sen jäävän viimeiseksi, mutta olimme yhtä mieltä siitä, että nyt tulisi pidempi väli, jos lisää lapsia joskus hankittaisiin.
Meillä on hiukan sekava perhetilanne, koska mies ryhtyi juuri yrittäjäksi ja vanhimmalle todettiin juuri tuo tarkkaavaisuushäiriö. Tässä on ravattu jos jonkin laisella asiantuntijalla ja perheneuvolassa ja vaikka missä. Ja joka paikassa kysyvät, teemmekö lisää lapsia tai kuinka pian teeemme neljännen lapsen.
Lukeeko otsassani, että viihdyn kotiäitinä???
No, viihdynhän minä... Ja täytyy myöntää, että jo jonkin aikaa on ajatus neljännestä lapsesta pyörinyt mielessä, vaikka tämä nuorimmainen ei edes nuku vielä täysiä öitä ja välillä vannonkin väsyneenä, ettei koskaan enää....
Nyt olen huomannut myötäeläväni kaikkien tuttujen raskauksia ja katsovani kesän paljastamia odotusmahoja haikeana, vaikken kosakaan ole pitänyt edes raskaana olosta!
Vauvan koppaan en uskalla edes kurkistaa, sillä olo on sellainen, että sitten kyllä alkaa lisäjälkikasvun kinuaminen isännältä, joka ei varmaan uutena yrittäjänä ja väsynyttä vaimoa kuunnelleena lisää lapsia kaipaa.....
A P U A ! ! !
Olenko tullut hulluksi????
Pakko jonnekin kirjoittaa tästä, tunnen itseni nimittäin aika pöhköksi...
Meillä on kolme lasta, pienin vajaan vuoden ikäinen. Vanhin aloittaa koulua syksyllä, tosin sopeutetussa opetuksessa tarkkaavaisuushäiriöstä johtuen.
Kun tämä kolmas syntyi, en vannonut sen jäävän viimeiseksi, mutta olimme yhtä mieltä siitä, että nyt tulisi pidempi väli, jos lisää lapsia joskus hankittaisiin.
Meillä on hiukan sekava perhetilanne, koska mies ryhtyi juuri yrittäjäksi ja vanhimmalle todettiin juuri tuo tarkkaavaisuushäiriö. Tässä on ravattu jos jonkin laisella asiantuntijalla ja perheneuvolassa ja vaikka missä. Ja joka paikassa kysyvät, teemmekö lisää lapsia tai kuinka pian teeemme neljännen lapsen.
Lukeeko otsassani, että viihdyn kotiäitinä???
No, viihdynhän minä... Ja täytyy myöntää, että jo jonkin aikaa on ajatus neljännestä lapsesta pyörinyt mielessä, vaikka tämä nuorimmainen ei edes nuku vielä täysiä öitä ja välillä vannonkin väsyneenä, ettei koskaan enää....
Nyt olen huomannut myötäeläväni kaikkien tuttujen raskauksia ja katsovani kesän paljastamia odotusmahoja haikeana, vaikken kosakaan ole pitänyt edes raskaana olosta!
Vauvan koppaan en uskalla edes kurkistaa, sillä olo on sellainen, että sitten kyllä alkaa lisäjälkikasvun kinuaminen isännältä, joka ei varmaan uutena yrittäjänä ja väsynyttä vaimoa kuunnelleena lisää lapsia kaipaa.....
A P U A ! ! !
Olenko tullut hulluksi????
Vastaukset 3
Vanhimmat
kyllä minäkin olisin kotiäitinä ennemmin ja pykäisin lapsia kuin vesiliukumäki jos vaan saisin. ei ole näkynyt sen ekan tenavan jälkeen toista. ahdistus.kannattaa ehkä harkita juttelua sille miehelle ja iloita niistä olevissa lapsista.
Ole tottakai onnellinen mahtavista lapsistani, kiitän heistä joka ilta hiljaa mielessäni, vaikken ole uskovainen!
Rakastan lapsiani ja annan heille sitä tärkeintä, eli rakkautta ja läsnäoloani. Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että voin olla lasteni kanssa kotona ja osallistua heidän puuhiinsa joka päivä. Saan nähdä lapsieni oppivan uutta, kasvavan ja kehittyvän, viettävän onnellista ja turvallista lapsuutta.
Sylini on aina avoinna lapsilleni ja he osaavat siitä nauttia. Silti minulla on omaakin aikaa mielestäni riittämiin. Ehkäpä juuri siksi koenkin voivani rakastaa suurempaakin katrasta... :)
Tiedän, että lapset ovat lahja, jota jotkut eivät voi valitettavasti saada, vaikka kuinka tahtoisivat ja olen pahoillani heidän puolestaan, mutta tarkoittaako se, etten saisi nauttia omasta äitiydestäni täysin rinnoin ja toivoa jopa perheen lisäystä? Onko se minun neljäs lapseni joltakulta lapsettomalta pois?
noup, ei ole multa pois sun lapset. olen vain niin pirun suuttunut jollekin ylemmälle tahdolle kun sieltä on päätetty että meille suotiin yksi lapsi (ellei tulevaisuus näytä toisin)