Meillä on tosi alakuloinen tunnelma :( Kävimme tänään eläinlääkärissä...
Viime viikon loppupuolella pistin merkille kuinka meidän 8-vuotias leikattu poikakissa alkoi käyttäytyä oudosti. Se ei jaksanut innostua mistään, makaili vaan suurimman osan päivää. Lauantaina tilanne paheni, kissa vain kökötti paikallaan. Reagoi kyllä ääniin ja katseli ympärilleen.
En vienyt kissaan päivystykseen, koska ainakin meidän seudulla päivystäjät tekevät sen välttämättömän eläimen hengen pelastamiseksi ja sitten arkena uudestaan lääkäriin. Ja koska kissa ei selvästikään aristanut mitään paikkaa, niin soitettuani päivystäjälle, päätimme odottaa maanantaihin.
Koko viikonloppuna en nähnyt kissan kertaakaan syövän, vaikka tarjosin sen herkkuja. Ei se myöskään juonut, joten juotimme sitä ruiskun kanssa.
Tänään kävimme eläinlääkärissä ja siellä selvisi, että kissalla on maksasairaus. Se sai antibioottia pistoksena ja huomisesta alkaen suun kautta otettavana. Lisäksi Nutriplus-tahnaa, jotta saisi jostain energiaa. Juottaa pitää edelleen ruiskulla.
Eläinlääkäri kysyi minulta, että haluanko kokeilla, josko ihme tapahtuisi ja kissa paranisi. Se on kuulema maksasairauksissa aika epätodennäköistä. Päädyimme siihen ratkaisuun, että kaksi päivää katsotaan, josko kissa alkaisi itse liikkumaan, juomaan ja syömään. Ja jos ei, niin sitten on armeliaampaa nukuttaa.
Kysyisinkin nyt muilta, keiden kissalla on ollut maksasairaus, onko kissanne parantuneet? En haluaisi luopua rakkaasta kissastani, mutta en halua sen myöskään kärsivän. Jos vitamiiniliuos ja antibiootit vain viivyttävät loppua, niin en tiedä onko se kissan kannalta ajateltuna hyvä ratkaisu.
Jos jollain on omia kokemuksia asiasta, niin kuulisin mielelläni.
Terveisin,
Terhi ja kipeä kisu
Viime viikon loppupuolella pistin merkille kuinka meidän 8-vuotias leikattu poikakissa alkoi käyttäytyä oudosti. Se ei jaksanut innostua mistään, makaili vaan suurimman osan päivää. Lauantaina tilanne paheni, kissa vain kökötti paikallaan. Reagoi kyllä ääniin ja katseli ympärilleen.
En vienyt kissaan päivystykseen, koska ainakin meidän seudulla päivystäjät tekevät sen välttämättömän eläimen hengen pelastamiseksi ja sitten arkena uudestaan lääkäriin. Ja koska kissa ei selvästikään aristanut mitään paikkaa, niin soitettuani päivystäjälle, päätimme odottaa maanantaihin.
Koko viikonloppuna en nähnyt kissan kertaakaan syövän, vaikka tarjosin sen herkkuja. Ei se myöskään juonut, joten juotimme sitä ruiskun kanssa.
Tänään kävimme eläinlääkärissä ja siellä selvisi, että kissalla on maksasairaus. Se sai antibioottia pistoksena ja huomisesta alkaen suun kautta otettavana. Lisäksi Nutriplus-tahnaa, jotta saisi jostain energiaa. Juottaa pitää edelleen ruiskulla.
Eläinlääkäri kysyi minulta, että haluanko kokeilla, josko ihme tapahtuisi ja kissa paranisi. Se on kuulema maksasairauksissa aika epätodennäköistä. Päädyimme siihen ratkaisuun, että kaksi päivää katsotaan, josko kissa alkaisi itse liikkumaan, juomaan ja syömään. Ja jos ei, niin sitten on armeliaampaa nukuttaa.
Kysyisinkin nyt muilta, keiden kissalla on ollut maksasairaus, onko kissanne parantuneet? En haluaisi luopua rakkaasta kissastani, mutta en halua sen myöskään kärsivän. Jos vitamiiniliuos ja antibiootit vain viivyttävät loppua, niin en tiedä onko se kissan kannalta ajateltuna hyvä ratkaisu.
Jos jollain on omia kokemuksia asiasta, niin kuulisin mielelläni.
Terveisin,
Terhi ja kipeä kisu
Vastaukset 5
Vanhimmat
En valitettavasti osaa neuvoa, en tiedä näistä asioista. Olisi ollut kiva jos olisit saanut vastauksen joltain joka tietää...
Naapurissa kissa menehtyi ko.sairauteen lääkityksestä ja muusta huolimatta, oireili samoin kuin teidän kissanne. Olen tosi pahoillani ja uskon että fiilikset on suruisat ja alhaalla.
Olisi kuitenki kiva tietää ko.sairauden ruokinnasta ja hoitomuodoista, jos joku tietää.
Niinkuin otsikosta voi jo päätellä, meillä on iso suru nyt meneillään. Lääkkeestä, pakkojuottamisesta ja vitamiinitahnasta huolimatta kissamme kunto vaan huononi. Valvoin yön sen vieressä silitellen. Oli liikuttavaa miten kisu lepuutti päätään vasten kättäni. Se ei valittanut, mutta selvästi oli tosi huonovointinen. Silloin kun en ollut ihan vieressä se nojasi otsaansa peittoa vasten.
Aamulla soitin heti eläinlääkärille ja kysyin onko mitään tehtävissä, kun eilen saadusta hoidosta ja neuvoista ei ole ollut apua. Ei kuulema mitään voi tehdä, paitsi armahtaa kärsimyksistä...
Olisin halunnut niin kovasti saada rakkaan ystäväni terveeksi taas. Tiedän kuitenkin, että se oli ainoa vaihtoehto, koska en halunnut antaa ystäväni kärsiä enää yhtään enempää.
Suuri suru on möykkynä sisälläni ja silmät turvoksissa itkemisestä. Toivon kuitenkin, että ystävälläni on nyt hyvä olla.
Itku tuli, kun näin viestisi.Vaikka tällaiset asiatkin kuuluvat elämän kiertoon,ei niitä haluaisi hyväksyä. Kunpa osaisin sanoa jotain lohduttavaa, vaikkakaan eivät mitkään sanat surua pois vie.Suru on sanaton.
*Halaus ja voimia*
Kiitos sanoistasi.
Otan osaa,surullista ! meiltäkin meni viime kesänä 16 vuotias tyttökissa maksasairauteen,kaikkemme tehtiin,mutta kissan voimat loppui heinäkuussa ja kisumme nukkui pois !!