Tilanne on seuraava, jossa tarvitsisin kipeästi apua. Mummoni elää ja sisareni on sanojensa mukaan ottanut mummon asiat hoitaakseen "on vaan liukuneet hänelle"(vanhempamme ovat siis kuolleet, joten perintö lankeaa meille olemme lakiosan saajia). Sisareni myös ilmoitti minulle, kun kysyin asiasta, että hän esittää suuren laskun mummon kuoltua, koska hän ns hoitaa laitoksessa olevan mummon asioita (laitoksessa mummolla ei varmaankaan mene rahaa paitsi laitos maksu). En katso tilanteeseen soveltuvaksi edunvalvojaa, koska prosentti on perinnöstä niin suuri. Mitä minulla on tehtävissä ja mitä sitten, kun ns h-hetki lähestyy ja suuren palkkion odottaja esittää vaatimuksensa. Onko sisareni velvollinen esittämään kuitit ym jok`ikisestä menosta ja onko hän velvollinen tod.näköisesti hänellä on valtakirja joka on saatu toimintakyvyltään toimintakyvyttömältä vanhukselta tekemään kirjanpitoa ja miten tämä hänen esittämänsä palkkio? Tilanne on absurdi siinä mielessä, että hän nyt vasta on ilmoittanut asiansa liukuneen hänelle näin vuosien jälkeen...
Huijaako sisareni?
Tarvitsisin kipeästi apua
8940
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ota välittömästi yhteys maistraattiin virallisen edunvalvojan määräämiseksi.
Voit esittää itseäsi tai sisartasi tuohon hommaan.
Itse olin äitini virallinen edunvalvoja ja siitä työstä maksetaan päämiehen varoista kohtuullinen korvaus.
Kerran vuodessa kirjanpito lähetetään tarkistettavaksi ja maistraatti lyö hyväksytyn leiman tilikirjoihin.
Sanon suoraan, että homma on kenkkua. Se on kaikenlaisten laskujen hoitoa ja lappujen kasaamista kansioon. Suoraveloitus on hyvä tässäkin.
Mutta kun kaikki pankkipalvelumaksut, hoitokulut, eläkkeet, verot, mahdolliset yhtiövastikkeet, pääomatulot ym. kirjataan tarkasti, huomaat kuinka iäkäskin henkilö työllistää.
Lisäksi siskoni narisi jatkuvasti. Loppuvaiheessa veloitin jokaisesta narinasta, koska tein homman alimmalla mahdollisella maistraatin määräämällä taksalla. Olin kuitenkin tosi edullinen edunvalvoja verrattuna siihen, jos ulkopuolinen olisi homman hoitanut. Ja jonkunhan se tehtävä on hoidettava.
"onko hän velvollinen tod.näköisesti hänellä on valtakirja joka on saatu toimintakyvyltään toimintakyvyttömältä vanhukselta tekemään kirjanpitoa ja miten tämä hänen esittämänsä palkkio?"
Mitähän helvettiä tämäkin oikein tarkoittaa? Luehan nyt vielä itsekin pariin kertaan, mitä olet itse kirjoittanut, ja suomenna se sitten meille muillekin, jookos?
5 § (25.2.1983/209)
Jos perillinen on 18 vuotta täytettyään jatkuvasti työllään avustanut perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa taikka taloudessa saamatta siitä kohtuullista korvausta, on hän oikeutettu vaadittaessa saamaan jäämistöstä hyvityksen, vaikka työn tekeminen ei ole perustunut osapuolten väliseen sopimukseen.
Hyvitystä voidaan vaatia yhteensä enintään viideltä vuodelta, ei kuitenkaan työstä, joka on tehty aikaisemmin kuin kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa.
Hyvityksen määrää harkittaessa on otettava huomioon jäämistön varat, tehdyn työn laatu ja määrä, työn suorittajan ammattitaito, hänen perittävältä luontoissuorituksena tai muutoin saamansa vastike sekä muut erityiset asianhaarat. Hyvityksen antamisella ei kuitenkaan saa loukata perillisen oikeutta lakiosaan.
Miten tämä edunvalvonta juttu menee voinko minä ryhtyä siis edunvalvojaksi maistraatin kautta. Onko valtakirja pätevä, jos tämä toimintakyvytön laitosvanhus on sen allekirjoittanut ja pitääkö tämän valtakirjalla toimivan sisaren pitää kirjanpitoa ? olisin kiitollinen vastauksista..
Kokonaistilanne vaikuttaa mielestäni petoksen omaiselta...
Edunvalvonta on muumosi ja kunnan sosiaalitoimen välinen asia. Voisit kysyä näitä edunvalvontajuttuja kunnan sosiaalitoimistosta. Jos mummu ei halua edunvalvontaa, niin silloin sitä ei helposti määrätä. Valtakirjoista: yleensä valtakirjat ovat annettu silloin kuin ollaan vielä suht selväjärkisiä. Valtakirjan todistaminen pätemättömäksi on yleensä toivoton tehtävä. Valtakirja ei kuitenkaan oikeuta ottamaan mummun rahoja omaan käyttöön - ei senttiäkään. Kaikki mummun rahat ovat mummun rahoja ja niitä voidaan käytää valtakirjalla vain mummun menoihin. Jos valtakirjan haltija käyttää mummun varoja omiin menoihinsa, niin kyse on kavalluksesta.
Joo mielestäni tämä on aivan oikein, että kyseessä on kavallus, jos hän käyttää mummon rahoja. Olen mielessäni ajatellut antaa asian mennä ja sitten h-hetkellä pyytää menoista selvityksen. Ns ylimääräisiä menojahan ei voi olla, koska mummo on laitoksessa ja eläketiedot saa verotoimistosta yms. Kiitos sinulle avusta !
miten ajattelit selvittää tilipahtumat ajalta jolloin mummosi eli? Sisaresi ei ole kirjanpitovelvollinen asiasta etkä saa niitä pankistakaan ilman oikeuden päätöstä ja siihen taidat tarvita aika painavat epäilyt. Kyllä ihmisillä on ihan omiakin menoja, jopa silloin kun ovat laitoksessa. Jos taas päädyt hakemaan edunvalvojaa niin muista ettei sekään ilmaista ole ja ei ole mitenkään varmaa että edunvalvoja olisit sinä itse. Ja edunvalvonnan alettuakaan sinulla ei ole oikeutta saada mitään tietoja mummosi omaisuuden tai rahankäytöstä mummon eläessä.
Kun äitini vielä oli kohtalaisissa voimissa, mutta kuitenkin vanhusten hoitokodissa, hoidin valtakirjalla hänen asioitaan. Tätä kesti noin 3-4 kk.
Sitten hänen kuntonsa heikkeni ja hänet siirrettiin sairaalan vuodepaikalle pitkäaikaishoitopäätöksen nojalla. Tuolloin sairaalasta lähestyttiin, olisinko suostuvainen äitini edunvalvojaksi. Sairaalassa oltiin huojentuneita, että omainen ryhtyy tuohon tehtävään, koska se säästää kustannuksia huomattavasti.
Sairaala otti yhteyttä lausunnon kanssa maistraattiin ja samoin minä. Kaikki lähti rullaamaan luistavasti.
Helsingissä saattaa olla niin, että kun potilaasta tehdään pitkäaikaishoitopäätös, tämä virallisen edunvalvojan hankinta on automaattista.
Äitini ei tuossa vaiheessa enää tiennyt, että maamme valuutta oli euro ja presidenttinä Halonen.