Mikä kumma siinä on, että nuo vanhat konkarit, artistit, vaan seistä jököttää kuin puujumalat esiintyessään. Nimmareita pyytäessä tuskin saa edes pientä katsekontaktia puoleltaan. Jokainen kirjoittaa nimmarinsa muuanne pälyillen ja puhumattomana. Tässä on nyt sattuneista syitä törmännyt kuukauden sisällä seitsemään vanhaan artistiin ja kaikilla sama "suuntaus"! Eipä tee mieli mennä toista kertaa enää keikalleen!
Mainitsen nimetkin tähän: Eino Grön, Reijo Taipale, Paula Koivuniemi, Kari Tapio, Maarit Peltoniemi.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia kyseisten tai muitten vanhojen artistikonkareitten keikoilta?
Mainitsen nimetkin tähän: Eino Grön, Reijo Taipale, Paula Koivuniemi, Kari Tapio, Maarit Peltoniemi.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia kyseisten tai muitten vanhojen artistikonkareitten keikoilta?
Vastaukset 27
Vanhimmat
listasta: Lea Laven ja oikeammin orkesteri Rytmihäiriö
Pari kertaa olen Paula Koivuniemeltä nimmarin pyytänyt ja molemmilla kerroilla hän oli hyvin koppavan oloinen. Edes pienestä hymyn pilkahdukseksasta ei ollut tietoakaan, vaan mitään sanomatta ja silmiin katsomatta lykkäsi nimmarikorttinsa käteeni.
Ainakin Eino Grönin ja Reijo Taipaleen lavaesiintyminen on puuduttavan tylsän näköistä. Jos oikein tarkasti katsoo, niin voi huomata että toinen käsi ko. herroilla liikahtaa aina sillointällöin.
Reijo Taipale on kyllä muuten hyvin symppiksen oloinen, eikä koskaan kieltäydy nimmarin kirjoituksesta.
kuin mahdolliselle tulevalle poikaystävälle. hermonsa miesten kanssa pilannut ämmä, jolla ei varmasti riitä sympatiaa kauniille naisille, kun pelkää että tulee viemään poikaystäväehdokkaita. samanlainen säälittävä tapaus on Lea Laven. ämmät ovat vaihtaneet miestä kuin paitaa ja keikkapaikoillakin ovat hyvin nyreitä kauniille naisille mutta suu on korvissa ja ollaan olevinaanniin hemaisevia kun joku äijä ilmestyy nimmaria pyytämään, jos äijä nimittäin muuten täyttää näiden kurppien kovien vaatimusten mukaiset kriteerit.
JA EINO GRÖNISTÄ SEN VERRAN ETTÄ ELÄKKEELLE!!!!!!!!!! maailman tylsin esiintyjä, monotoninen jorisija.ELÄKKEELLE!!
toisilla teettää kun nousee hattuun. Toivottavasti ei kaikille...
on. En ole muita tavannut kuin Kari Tapion...en kysynyt nimmareita mutta symppiksen oloinen.
Reijo Taipale on joskus laulanut muutaman kipaleen keikan loputtua meille faneille. Todella symppis persoona ja upea laulaja. Toista ei suomenmaassa ole vertaistaan (saattaa tosin joskus tulla).Muut mainitut ei ole antaneet negatiivista kuvaa telkkarin tai levjen kautta koskaan joten ei sanottavaa muuta.
osoitus Reiskalta faneille, tuo viimeinen laulu.
ovat fiksuja symppismiehiä, kun vain malttavat olla kossupulloon koskematta.
peruskasvatukseen tulisi kuulua noiden "vanhojen" konkareiden musiikin soittaminen tms. se auttaa saamaan pikkuisen sormituntumaa ihan kaikenlaiseen musaan. reiska oli oikeastaan isukkipappani idoli tai on edelleenkin ja kovasti on aina koettanut laulaa ja matkia reiskaa:) tuollaiset asiat siirtyy vanhemmilta lapsille kun kovasti kotona joutuu kuuntelemaan. oma musiikkimaku laajenee ja en ole ihan samaa sukupolvea noiden konkareiden kanssa, mutta kiva silti kuunnella aina. ei ainoastaan henk.kohtainen positiivinen kokemus ole ihastuksen syy vaan se musiikki ja reiskan kohdalla ennenkaikkea se laulutaito!! on tosin eikkaa ja kari tapiotakin kuunneltu kotona, puhumattakaan paulaa johon isukki on ollut aina salaa pikkuisen rakastunut:))ei kai tuossa voi olla kuulemattakaan jos saman katon alla asuu ja rikastuttaa aika tavalla eli kiva juttu:)
Ihan samaa mieltä olen kanssasi 2jokaisen kodin". Meillä soitettiin ja kuunneltiin aikoinaan Olavi Virtaa, eikä kukaan arvostellut hänen lavaliikkumistaan. Lauluääni riitti. Ja siinä on opettelemista niillä tämän päivän nuorilla. Kari Tapiota kuuntelee nykyään monikin nuori ja ihailee vilpittömästi. Nämä "vanhat" (?) konkarit puolestaan ihailevat monia nuoremman polven esiintyjiä. Kuinka joku voi kehua pelkästään näitä nuoria artisteja, jos ei kunnioita näitä, jos ei kunnioita näitä vanhemman ikäluokan konkareita, jotka ovat omalla työllään ja menestyksellään viitoittaneet tietä niile nuoremmille. Itse olen ainakin kiitollinen heidän antamasta panoksesta Suomen viihteelle ja kuuntelen mielelläni heidän musiikkiaan, oli se lavaesiintyminen millaista tahansa. Ja kyllä olen saanut mukavia hetkiä niin Paula Koivuniemen kuin Kari Tapionkin ja Reiskan keikoilta, nimmarinkin. Ei se tavallisen duunarinkaan työ aina niin ihanaa ole, että aina hymyillyttäis....ehkä se on niin, että ninn metsä vastaa,kuin sinne huudetaan! Kiitos, konkarit!
vaan sanoisin, että kaikkien tyyliin ei ehkä sovi mikään yletön "lavaliikunta". Musta ainakin näyttäisi aika oudolta jos vaik Eino Grön alkaisi kovasti tanssahdella laulaessaan. Teennäisyys ei ole kivan näköistä!
Paula yrittää olla niin nuorekas minihameissaan, vanha akka. No, jalathan sillä kai onkin ainoa ylpeyden aihe, ja suuret rinnat, mutta vyötäröä sillä ei ole ollenkaan.
15 vuotta sitten näytti aika kuivalta rusinalta, mutta kyllä tuo kurttujen kiristys tekee ihmeitä, vaikka ei kai Paula itse myönnä käyneensä kauneusleikkauksissa. Tuntuu, että äänensäkin on vähän pohjaan palanut.
Leakin on tainnu laitattaa ainakin hampaansa uuteen uskoon vuosien varrella.
Reijo ja Eikka sentään on sellaisia kuin on, vaikka jäykkiä miehiä ovatkin.
Katri-Helenasta en tiedä, mitä toimenpiteitä on käyny läpi, mutta on kuitenkin luonnollisen, hyvinsäilyneen näköinen, ja pukeutuu ikäisensä tavoin, mutta äärettömän tyylikkäästi silti.
Useasti olen ollut Kari Taion keikalla, jossa ko. artisti on pistänyt pystyyn sellasen esiintymisinnon, että on nuoremmilla tekemistä. Ja olen samaa mieltä nimi. lavaesiintymisestä" kanssa. Meikäläistä kohtaan ainakin Kari on ollut ihan jees,jutellut, hymyillyt,halannut ja kirjoittanut nimmarin jos toisenkin. Joillakin ihmisillä on kumma tapa hakea artistista aina se "huono" puoli ja ilmoitella siitä muille, varsinkin jos ei ko. laulajasta tykkää. Itse pysyn pois niiden laulajien esiintymisistä, joista en pidä. Enkä odota tanssimaan lähtiessäni näkeväni mitään valoshowta. Menen nimenomaan tanssimaan ja kuuntelemaan lempisolistieni LAULUA, en arvostelemaan heidän esiintymistään. Kyllä se Reiskalla, Karilla ja monella muula puhuu puolestaan...se näkyy jo fanien määrässä...
ämmä joka kauneusleikkausten määrässä samaan sarjaan kuin Hannele Lauri eli Miss Biggy!
Kun on ylimääräistä rahaa on varaa leikkuuttaa itseänsä ja miesten vuoksi ne sitä tekee. että edes jonkun saisi jossain vaiheessa komennettavakseen. laven on ollut muistaakseni 4 kertaa naimisissa muut yritelmät päälle, koivuniemi 2 kertaa lukuisat "kanervat" siihen päälle. ei se onnistu ei , vaikka on kiristetty sieltä ja täältä ja pakkelia on sentin paksu kerros. nyyh.. nyyh ja oih voih...
täydet 10 PISTETTÄ!!! Siinä naisessa on tyyliä, ja miestäkin on vaihtanut vain pakon sanelemana eli leskeksi jäännin vuoksi, paitsi tämä viimeinen kirjailija mikä se nyt olikaan (Rajala) oli floppi jo syntyessään. Katri-Hellu on niin fiksu nainen, että sen rinnalla ei ole Rajaloilla mitään jakoa. Katri-Hellu ja Liisa Seppälä ovat fiksuja naisia ja Katrin pukeutumisesta saisi koivuniemet ja lavenit ottaa esimerkkiä. pukeutuu tyylikkäästi ja kauniisti IKÄISELLEEN SOPIVALLA TAVALLA.
Katri Helena on mahtava artisti. Paneutuu esiintymiseen koko sydämellään. Sen kuulee ja sen tuntee. Eikä koskaan mitään keskeneräistä vaan aina niinkuin olisi valmistautunut vain ja juuri tähän iltaan ja hetkeen. Vai niin taitaa ollakin... On nääs ammattilainen hän
Näistä konkareista Tapani Kansa nyt ainakin on ihan liikkuvaista ja viihdyttävää sorttia siellä lavalla. Ei ole tippaakaaan pitkäveteistä katseltavaa, eikä kuunneltavaa siellä lavalla.
Paljonhan lavaliikehdintään vaikuttaa tietysti se esitettävä laulu: Rauhallisten biisien aikana ei tietenkään sovi siellä lavalla riekkua, mutta vauhdikkaampien laulujen aikana voi heiluttaa vähän lannettaankin ja pilke silmäkulmassa hassutella :)
Nimmarien jaossa Tapsa kyllä rupattelee, mutta ei ehkä kovin helposti niinkään itse aloita sitä jutustelua, mutta kun kysytään niin vastaa kyllä.
Lavallahan on hyvin itsevarman oloinen ja supliikkimies, mutta ns. esim. nimmareita jakaessaan on vaikuttanut ainakin ajottain jopa ujolta.
Esim. kun yksi nainen pyysi rintamukseensa nimmaria, niin Tapsa silminnähden hieman häkeltyi ja punastui... aika söpöä :)
Olen käynyt usesti T.Kansan keikoilla ja erään keikan päätteeksi nimmarinpyytäjät olivat piirittäneet Tapsan. Siinä jokainen sitten lykkäsi niitä omia paperilappuaan Tapsan nenän eteen. Tapsa otti minun ojentaman paperin(vilkaisematta sen enempää, että kuka lapun ojensi). Paperia takaisin antaessaan hän sitten tunnisti meikäläisen, hymyili kivasti ja iski silmää :)
Se tuntui mukavalta , kun huomasi ,että artisti muisti tutun pärstän :)
Kansa ei ole livenä sattunut kohdalleni. Ainakin TV:ssä on esiintynyt mukavan laisesti. Kerroinkin vain niistä konkareista, joiden keikoilla olen nyt käynyt ja todennut kaikkien olevan saman linjan vetäjiä, niin esiintymisessään kuin nimmarien kirjoittelussaankin. Nuorten artistien kanssa on ihan toisin. He kirjoittavat nimmarikortin aina jutustellen ja uskaltavat katsoa kohteeseensa jopa silmiin. Myös lavalla esiintyvät juohevasti!
Kannattaa kyllä käydä Tapsakin katsastamassa, mikäli vaan sopivasti kohdalle sattuu. Esiintymistyyli on nimittäin livenä vielä huomattavasti rennompaa ja viihdyttävämpää , kuin telkkarissa. Komea ääni ja värikäs esiintymistyyli on hyvä ja mukaansatempaava yhdistelmä.
Reijo Taipaleen esiintymisessä häiritsee joskus hieman se ,että hänellä on tapana varsin usein vilkuilla rannekelloaan. Se antaa jotenkin hermostuneen vaikutelman...ihan kuin olisi kiire pois lavalta tms.
Paula Koivuniemi on välillä vaikuttanut aika äreältäkin, kun nimmaria häneltä on joku pyytänyt. Esiintyminenkin on lähinnä vaan niiden samojen vanhojen maneerejensa toistoa.
Nuoremmista artisteista pökkelömäisen esiintymistyylin hallitsee kyllä ainakin Antti Huovila ja Anna Eriksson aika täydellisesti. Janne Tulkinkin esiintyminenkin on monasti aika vähäeleistä.
Tuo ei pidä paikkaansa, että Janne Tulkin esiintyminen olisi vähäeleistä. Päin vastoin! Hän esiintyy koko olemuksellaan! Keikoillaan kun sattuu meille, niin sen kyllä huomaa!
oma juttu. minusta tanssiorkesterilla ja artistiorkesterilla on eroa. jos orkesterissa kaikki soittaa instrumenttia ja laulu mukaan, huomio kiinnittyy kokonaisuuteen ensin ja taas jos on kyse orkasta jossa on artisti erikseen, huomio kiinnittyy pikemminkin siihen laulupuoleen. en odota artistilta kovinkaan paljon muuta kuin laulua, juttu keskittyy siihen ja taas tanssiorkalta kai odottaa pikkuisen lavashowta ja kai liikkuvatkin lavalla automaattisesti koska soittavat melkein aina jotain instrumenttia.
Minun mielestäni tärkeintä kuitenkin on se ,että laulaja tuntee lavalla olonsa ns. kotoisaksi ja luontevaksi, eli ettei esiintyminen ei ole väkinäisen ja teennäisen näköistä. Ei siellä lavalla tarvitse pyörähdellä mitään piruetteja, jos se ei artistin tyyliin kuulu, eikä hän koe sitä itselleen luontevaksi.
Ei tunnu kauheen luontevalta jos laulaja esiintyy silmät kiinni tai välttelee katsekontaktia yleisöön.Se just tekee väkinäisen vaikutelman.On täysin eri asia"tehdä piruetteja"lavalla ja esiintyä luontevasti.Miks ihmeessä aina nää asiat tuodaan esiin kun on jotain näiden väliltäkin.en itse ainakaan viitsi mennä katsomaan artistia joka ei edes silmiään avaa.
...kun joutuu olemaan kaikkien mieliksi ja pelätä, jos ei onnistukaan..jos vaikka joku ei tykkää hänen äänestään tai esiintymnisestään. Sitten on niitä, jotka jo paikalle tullessaan asennoituvat ironisesti katsomaan onko artisti nauttinut muutakin kun kansalaisluottamusta, vaikka tulis paikalle omalla autolla ja sillä lähtisikin vielä. Poissa ovat ajat, jolloin Olavi Virta kajautti lauluäänen metsienkin kuultavaksi, eikä kukaan kirjoittanut yleisönosastoon, kuinka eleetön ja väritön oli esiintymistyyli. Kyllä tänä päivänäkin on ilo kuunnella laulajaa, jolla on amattitaitona ihan omana itsenään saada yleisönsä viihtymään. Teki sen sitten tanssilavalla tai konserttisalissa.
se on ....
niin, että pysykööt poissa näiden ihanien konkareiden keikoilta, jotka kokevat heidän olevan niitä kuuluisia heinäseipäitä Mennään me, jotka heistä pidämme ja ammennamme heidän lauluistaan iloa arkeen, arvostamme heidän charmiaan ja ammattitaitoaan. Kyllä ne nuoret artistitkin vanhenevat. Millainen mahtaa olla Sillanpää, Mäkeläinen, Soidimäki ym. kuusikymmpisinä, jos ovat remmissä mukana? Vieläkö jalka nousee kepeästi ja yleisö kuuntelee..sen kun näkis...
Laulaminen on pääasia, eikä Ei siellä lavalla mitään riekkua, huitoa, häslätä ja hyppiä tarvitse, mutta kyllä se on ihan kiva jos artisti viitsii nähdä vaivaa ja panostaa myös siihen esiintymispuoleen. Se antaa yleisölle jotenkin sellaisen kuvan ,että artisti todella haluaa saada yleisön viihtymään.
Pienilläkin asioilla voi saada paljon aikaan . Esim. ollessani Tapani Kansan konsertissa tässä taannoin Tapsa lauloi jotain laulua, jossa sanat meni ,että " Se silmäniskulla kuitattiin..." tässä kohtaa Tapsa iski silmää ja jokainen lavanedessä ollut nainen varmasti ajatteli ,että se silmänisku oli tarkoitettu just hänelle :)
Ja laulussa jossa laulettiin jotain reissumiehestä, Tapsa oli kantavinaan reppua ollaan, samalla vihelteli ja kun käveli kauemmaksi yleisöstä, niin se oli hienosti tehty, kun samalla hän hiljensi sitä vihellystään kokoajan . En tiiä, kuinka se sen teki... Mä en ainakaan osaa viheltää ihan sillätavalla, kun olen yrittänyt sitä testata.
Olinpa kerran minäkin Kari Tapion keikalla, jossa mies Juna kulkee-laulun aluksi tanssi yleisölleen ripaskaa! Ja kerran olin hänen keikallaan, kun pyysi yleisöä laulamaan kanssaan jonkun laulunsa kertosäettä. Niin, että en oikein allekirjoita puhetta hänen jäykästä esiintymisestään...ja kitaraa soittaessaan on vaikea pelehtiäkään...Olen nähnyt ja kuullut muitakin artisteja, enkä lähde heitä vertaamaan, mutta Karin charmissa on jotakin sellaista, joka lämmittää - ainakin minua...se on jo omiaan luomaan jo tunnelmaa. Tämä nyt oli vain meikäläisen näkökanta...